|
12.12.2022 00:00 |
Bussirahat Kiinalle!
SUOMEN VEROEUROT KIINAAN…
Miksi Suomen kunnat ja kaupungit, jopa VR, ostavat satoja kiinalaisia sähköbusseja, vaikka EU:ssa on suurempi valikoima ja laadultaan paljon parempia sähköbusseja (Solaris, VDL, Van Hool, Irizar, Iveco, Volvo, Scania, Mercedes-Benz, MAN, ym.)?
Sen sijaan että ostoon käytetyt suomalaiset veromarkat jäisivät varmistamaan omaa ja yhteistä menestystä EU:ssa, Suomi lähettää veromarkkansa Kiinaan, jotta Kiina voisi niillä ostaa entistä enemmän omistuksia Suomessa…
Tierahat Ranskaan!
MIKSI VEROEUROT RANSKAAN…
Meneillä on Suomen tie- ja rataverkoston kunnostus valtion budjettivaroilla 1.10.2022 – 1.10.2023. Miksi yli puolet urakoista, 79 kpl, on myönnetty vain seitsemälle urakoitsijalle? Miksi urakoista 50 %, 39 kpl, on annettu ranskalaisille? Eli maailman suurimmalle tie- ja ratarakentajalle, Colas konsernille! Sen pieni osa on entinen Tielaitoksemme, sittemmin Colas-Destia.
Miksi Suomen infrarakentamisen työnantajajärjestö Infra ry. EK:n, Keskuskauppakamarin, SAK:n ja kahden muun suuren kanssa tilasi ranskalaisen Colas-Destian ”Strategiset liikennejärjestelmät” -yksiköltä suunnitelman Suomen tie- ja rataverkoston kehittämisja modernisoimistarpeesta vuosina 2025-2030.
Suunnitelma vetoaa Suomen kilpailukyvyn säilyttämisen välttämättömyyteen. Jättikustannusten arviointi puuttuu, tulevien liikennemäärien arviointi lienee vanhasta Ramboll-utopiasta, keskeisiä tiekohteita puuttuu kokonaan…
Tiemerkinnät valkoisella!
MIKSI LUMENVALKOINEN VALHE…
Miksi Suomessa ei vastusteta lumivalkoisia tiemerkintöjä? Kahden vastuuministeriön ja vielä Traficomin ja Väyläviraston ja Poliisihallituksen ja Liikenneturvankin suulla puhutaan kyllä suun täydeltä kaikkea muuta liikenneturvallisuudesta.
Sysipimeiden, lumituiskuisten ja räntäsohjoisten jäänpeittämien talviteidemme alimpana peittyvistä lumivalkoisista turvamerkinnöistä ei puhuta mitään.
Reunaviivan, kaistaviivojen, tien keskiviivamerkinnät ja ohituskieltoviivat muutettiin keltaisista valkoisiksi noudattamaan EU-yhteiskansallista tapaa. Suomi ei nostanut muutoksesta älläkkää, ei taistellut liikenneturvallisuutensa puolesta muista poikkeaviin olosuhteisiina viitaten. Taipui vain hiljaa.
Korkealta taholta on annettu ymmärtää, että tiemerkintöjen valkoinen väri ei olisi ollut kansallisesti velvoittava. LVM on vahvistanut että näin on.
Oikea väri Suomen talvioloissa olisi tietysti parhaiten näkyvä varoitusväri eli punakeltainen, oranssi! Tuskin se olisi saanut etelästä saapuvia autoilijaturisteja tolaltaan. Ei liioin värisokeaa, väreistä piittaamatonta digitekniikkaa nykyautojen itseajavassa kaistaohjauksessa.
Tuplasti renkaita suomalaisille!
MIKSI TM TALVIRENGASVERTAILU ON SOKEA…
Aikanaan vastuullisena Tekniikan Maailma -lehden talvitestauksista ja tekijänä myös talvirenkaiden vertailutesteissä pahoittelen TM:n jäämistä ajastaan jälkeen Suuressa Talvirengasvertailussa lehden numerossa 18/12.10.2022.
Talvirengasmuoti on vienyt kesärenkaiden malliin yhä leveämpiin talvikulutuspintoihin, oikeisiin ”läskeihin”. Miksi TM ei puutu rengasmuodin tuottamiin liikenneturvallisuusvaaroihin?
Mitä leveämpi kulutuspinta talvirenkaassa, sitä pienempi pintapaine/cm2. Mitä pienempi pintapaine, sitä kevyempi ote tienpinnasta, jääpinnasta, lumipinnasta. Sitä huonommat ohjaus- ja jarrutusominaisuudet. Sitä helpommin loska- ja lumiliirtoon – samantekevää oli sitten nastat tai ei.
Riittää kun katsoo kulutuspintoja rallikilpailuissa varman, luotettavan menon varmistamiseksi kaikissa talvitieolosuhteissa: kapeita kuin sirkkelin terät, suurilla pintapaineilla valmiina ”sirkkelöimään” lumen ja loskan läpi tukevaan otteeseen alla olevasta jääpinnasta.
Miksi TM ei arvioi uusien nk. sähköautorenkaiden sopivuutta myös bensa- ja dieselautoihin ja kaikkiin autoihin. ”Sähköautorenkailla” on selvästi kapeampi kulutuspinta kuin muotiin tulleilla ”läskeillä”. Niillä haetaan mahdollisimman pientä vierintävastusta antamaan tavallista painavammalle sähköautolle mahdollisimman alhainen energiakulutus ja pitkä toimintamatka.
Samalla sähköautorenkaat kantaisivat erinomaisesti myös kaikkia muitakin autoja antaen pienemmällä vierintävastuksella niillekin entistä pienemmän polttoainekulutuksen ja taloudellisempia kilometrejä! Siitä ei puhuta.
Rengasteollisuus myy tietenkin mahdollisimman paljon erilaisia ”erikoisrenkaita” eri autonomistajille.
Miksi TM ei nosta esiin nk. allseason- eli ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettujen renkaiden pitkää ja valloittavaa kehitystä sekä kesä- että talviominaisuuksillaan.
Allseason-renkaat ovat kehittyneet ympärivuotiseen käyttöön jo vuodesta 2007 lähtien. Saksalainen Auto Bildt -lehti vertaili jo takavuosina testissään 32 erimerkkisen allseason-rengasmerkin ominaisuuksia kesä- ja talviolosuhteissa, mm. Suomen Inarissa talvella. Keskieuroopassa koko joukko autolehtiä tarjoaa testituloksia vuosittain kesä-, talvi- ja ympärivuotisista renkaista.
Hämmästyttävää on, että suomalainen Nokian Weatherproof, vuodesta 2020 Seasonproof ympärivuotiset ovat jo pitkin 2010-lukuasijoittuneet vertailutesteissä kärkisijoille! Suomessa niistä vaietaan eikä niitä myydä…
Nyt TM liitti 2022 Suureen Talvirengasvertailuunsa nähtävästi ensimmäisen kerran ”lisäverrokkina” Continental AllSeason Contact ympärivuotisen renkaan todeten ne ”hyviksi asvaltilla” ja ylimalkaisesti huonoiksi ajettavuudeltaan jäällä ja lumella”.
Nähtävästi TM liittyy kaupalliseen rintamaan, jolle etten sanoisi välttämätöntä on saada Suomessa myydä erikseen neljät kesärenkaat ja neljät talvirenkaat, kahdeksan vannetta, kaksi renkaanvaihtoa vuodessa sekä ympärivuotista säilytystilaa neljälle rengasläskille ”rengashotellissa” mahdollisimman monelle suomalaiselle autoilijalle – ympärivuoden toimivien sijaan.
Auto, tekniikka ja kuljetus on
nyt neljällä henkilöautolla neljällä erimerkkisellä allseason-rengaskerralla ajanut helposti ja turvallisesti kaksi talvea ja kaksi kesää ja nyt kolmatta talvea samoilla ympärivuotisilla renkailla Etelä-Suomesta talvisin Lapin perukoita myöten. Ympärivuotiset allseason-renkaat ovat rengaskehityksen tulevaisuutta myös Pohjolassa, haluttiin sitä tai ei. Ainoana pienenä huolena on, ruostuvatko rengaspultit kiinni vanteissa, kun ei niitä tarvitse vuosiin avata…
|
|
16.11.2022 00:00 |
Helsinkipoliitikkojen liikenneleikkikoulu, Helsingin Seudun Liikenne, HSL, on kuntayhtymä, joka vastaa pääkaupunki Helsingin ja 8 ympäristökunnan joukkoliikenteestä. Tuusula, Kerava ja Siuntio ovat HSL:n äärilaidan kuntia kauimpana Helsingistä. Ja perseelleen menee, että soi!
HSL:n joukkoliikenne on kuin paikallispoliitikkojen toiveiden tynnyri. Kehityksen johtolankoina pidetään Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen ja Helsingin ”vihervassarien” eli Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton ajamaa ”ilmastoystävällistä ja kestävää” raitiovaunuverkkoa, jonka tuleepeittää koko Helsinki alleen.
Toisena johtolankana toivotaan, että raide- ja bussiliikenteen lipputulot vastaisivat 50 % liikenteen kustannuksista ja että toinen 50 % tulisi kuntayhtymän veronmaksajien taskusta. Turhaksi on osoittautunut.
Kolmantena johtolankana on joukkoliikenneunelmien toteuttaminen Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Kirkkonummella kustannuksista välittämättä. Se on johtanut investointien karkaamiseen tyystin käsistä: pikaraitioteihin, Länsimetroon, Kruunuvuoren siltoihin ja muihin jättisijoituksiin.
VERONMAKSAJAT MAKSUMIEHIKSI – kKÄYTTIVÄT HSL:ää TAI EI!
Seurauksena on ollut muun muassa, että HSL-kunnat ovat joutuneet kattamaan joukkoliikenteensä kustannuksista jopa 60 % veronmaksajien varoista. Eikä sekään riitä.
Reuna-alueen kunnat katsovat, ettei niillä ole enää varaa HSL:n ylimääräiseen tukemiseen. On syntynyt rahoituskriisi. HSL ei enää hallitse toimiaan.
HSL huutaakin nyt valtiota avukseen. Sen mielestä valtion tulisi antaa sille ainakin 320 miljoonaa euroa tukea joukkoliikennejärjestelmänsä ylläpitämiseksi – että Suomen veronmaksajien Utsjokea ja Kilpisjärveä myöten pitäisi tukea Sinnemäen vihervassarien ja HSL:n kuntapoliitikkojen luomaa tulevaisuuden ”kestävää” ratikkajoukkoliikennettä!
LIPPUHINNAT VANHUSTEN JA KÖYHIEN ULOTTUMATTOMIIN!
Samalla HSL on tarkistanut tappiotilinsä ja päätynyt joukkoliikenteensä lippuhintojen korotukseen.
8-11 %:n korotus on päätetty toteuttaa ydin-Helsingin nk. ABalueen lyhyillä pysäkkiväleillä, joilla hinta nousee 3 euroon per matka. Se on korkein hinta Euroopassa, jossa ratikka- ja bussilipun hinta on yleisesti 1 tai 1,5 euroa/matka. Berliinissä lippu maksaa 3 euroa, mutta se on voimassa kaksi tuntia, matkustit miten paljon tahansa sinä aikana.
KÄVELKÄÄ TAI MENKÄÄ PYÖRÄLLÄ!
HSL:n vastaus lehdistössä vanhusten ja liikuntavammaisten vastalauseille on tyly: kävelkää tai käyttäkää polkupyörää lyhyillä matkoillla!
HSL:n joukkoliikennevälineissä yksi matkustaja 10:stä, ts. 10 %, matkustaa pommilla. Lippuhintojen korotus voi vain kasvattaa tätä joukkoa veronmaksajien kustannettavaksi.
On totta, että koronapandemia vähensi matkustusta HSL:n välineillä tuntuvasti ja että myös lisääntyvä etätyö on vähentänyt lipputuloja. Missään ei kuitenkaan ole nähty esimerkkejä HSL:n selkeistä säästötoimenpiteistä siten kuin yksityisellä bussisektorilla on jouduttu tekemään. Täysillä on menty, ja mennään edelleen lamasta, inflaatiosta ja energiakriisistä huolimatta vaikka tyhjillä ratikoilla aamusta iltaan.
Sitä jää vain ihmettelemään, mitä ihmeen tarvetta Helsingin Seudun Liikenteellä on mennä Siuntioon, Keravalle ja Tuusulaan saakka hakemaan yksityisiltä, omillaan toimeentulevilta bussiyrittäjiltä niiden asiakkaat kuntien veronmaksajien maksettaviksi. HSL on veronmaksajille kallis leikkikoulu!
|
|
26.10.2022 00:00 |
Ahola Group on paneutunut ansiokkaasti kuljettajapulaan Suomessa. Kuljettajapula on verrattavissa hoitajakriisiin, Ahola toteaa laajan kyselytutkimuksensa perusteella.
Kuljettajapula jonka kaikki kuljetus- ja logistiikka- alalla tuntevat kipeästi, on näin saanut tutkimuspohjaista varmennusta Suomessakin!
IRU näkee kuljettajapulassa koko EU:ta uhkaavan uuden kriisin! 425 000 ammattikuljettajapaikkaa on täyttämättä Euroopassa.
Todellisuudessa koko maailma huutaa ammattikuljettajien perään, Kiina yhtä lailla kuin Pohjois- ja Etelä Amerikka. Ja Eurooppa. Ja Suomi yhtä lailla kuin Ruotsi, Norja ja Tanska.
Samaan aikaan istun ulkomailla hotellissa ja katson uuden kerrostalon rakentamista vastakkaisella tontilla.
Työkoneiden melu herättää armotta heti kello 07 aamulla. Paikalla ollut vanha talo on revitty. Nyt kaivetaan maan alle ensin kaksikerroksista autotallia uudelle 6-kerroksiselle asuintalolle. Yli 20 m korkea jättimäinen pora kaivaa reikiä maahan. Rekkalasteittain maata kuljetetaan pois ja tilalle tuodaan betonia. 11-tuntinen työpäivä alkaa 07 ja hiljentyy kello 18.
Perjantaisin ei tapahdukaan mitään! Työt pitävät taukoa torstai- illasta maanantai-aamuun. Onko se duunarien oma valinta, en tiedä? Nauttivat joka tapauksessa pitkästä viikonlopusta.
Tulee mieleen vanhan luokanvalvoja Irja Maliniemen ikiviisaat sanat: ”Ajatelkaa pojat uudella tavalla – etsikää uusia ratkaisuja”!
Samaa pätee kuljettajapulaan.
MAAILMANLAAJUINEN ONGELMA
IRU (International Road Transport Union) kyseli 25 maassa Aasiassa, Amerikoissa, Euroopassa yli 1500 kuljetusyritykseltä. Vahvistui että Euroopassa kuljettajapula kasvoi 42% runsaassa vuodessa 2020- 2021. Isobritanniassa 100 000 työpaikkaa auki, Puolassa ja Saksassa 80 000, Romaniassa 71 000… Kiinassa 1,8 miljoonaa auki!
Kuljettajista alle 3% on naisia. Kiinassa liki 5%, USA:ssa liki 8%. Bussikuljettajista alle on 12% naisia.
Kuljettajista vain 6-7% on alle 25-vuotiaita, Euroopassa vain 3%. Euroopassa kuljettajien keski-ikä on 50 vuotta. 32% on yli 55-vuotiaita.
RATKAISUJA SUOMELLE
Vuosittain tavaraliikenteen puolelle tarvitaan vähintään 3000 uutta tavaraliikenteen kuljettajaa, jotta tilanne Suomessa ei heikkene entisestään. Puolustusvoimat kouluttaa sen verran uusia kuljettajia, mutta vain murto-osa jää varusmiespalveluksen jälkeen kuljettaja-ammattiin. Kuljettajapula muodostuu nopeasti kasvun esteeksi koko maalle. 95% kaikesta rahtitavarasta kulkee Suomessa perille tieverkossa. Häiriö uhkaa koko maan taloutta ja toimeentuloa.
Kuljetusyrittäjistä 35 prosentilla on ollut vaikeuksia henkilökunnan palkkaamisessa. Siksi SKAL ja Cap Pro Academy aloittavat SKAL RekryKoulutuksen tavoitteena kouluttaa uusia ammattikuljettajia kuljetusyrityksille.
SE EI RATKAISE ONGELMAA
Yhtenä päävaatimuksena IRU esittää EU-parlamentille ja -komissiolle kuorma-autonkuljettajan alaikärajan laskemista 21:stä 18:aan vuoteen. Saksassa se on jo nyt mahdollista. Milloin Suomessa?
Nuoria naisia on saatava nykyistä merkittävästi enemmän ammattikuljettajiksi. Nykyaikainen raskaankaan rekan käsittely ei vaadi miehistä lihasvoimaa kuten ennen. Jakeluajossa naiskuljettajien asiakaskohtelu voittaa miesten vastaavan, väitetään.
Ruotsi näyttää hyvää mallia. Yli 60 lukiossa on valittavana kuljetusja logistiikkalinja. Se antaa ylioppilaslakin lisäksi käteen C-, CE- tai D-ajokortin – loistavaksi ansiomahdollisuudeksi vaikkapa korkeakouluopintojen rahoittamiseksi työn ohella. Tyttöjen osuus kuljetuslinjoilla on kovassa nousussa.
Kuljettaja-ammatin houkuttelevuutta on lisättävä. Puhutaan turvallisten pysäköinti- ja lepoalueiden puutteesta, niiden lisäämisen pakosta. Kuljettajille vuosien myötä avitetut kuormaus- ja kuorman purkutyöt on jätettävä siihen erikoistuneille. Houkuttelevuuden lisääminen haastaa jokaista kuljetusyritystä uuteen ajattelutapaan – työaikoja myöten - uusiin ratkaisuihin, joille vain taivas saa olla rajana!
Raha ei yksin ratkaise, IRU toteaa. Silti myös se on tärkeä ”viihtyvyystekijä”. Sekin haastaa täysin uuteen ajattelutapaan ja ennen kokeilemattomiin ratkaisuihin.
On ajateltava uudella tavalla – etsittävä uusia ratkaisuja!
Kuten rakennusduunareille nelipäiväiset työt ja kolmipäiväiset vapaat viikossa.
AFRIKASSA RATKAISU KULJETTAJAPULAAN!
Transaid on vuodesta 2008 kouluttanut yli 50 000 afrikkalaista ammattikuljettajiksi. Asia kävi ilmi Transaidin vuosittaiasessa juhlatilaisuudessa Lontoossa.
Brittiläispohjainen kuljetusja logistiikka-alan kansinvälinen hyväntekeväisyysjärjestö Transaid Worldwide on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, lähinnä Keniassa, Ugandassa ja Sambiassa vuodesta 2008 kouluttanut yli 100 ammattimaista kuljettajakouluttajaa. Nämä ovat vuorostaan kouluttaneet yli 50 000 ammattikuljettajaa kuorma-autoihin, yhdistelmiin, busseihin ja haarukkatrukkeihin.
Kuljettajakoulutuksessa pääpainona on tällä hetkellä taloudellinen ajo, päästöjen vähentäminen, sähköajoneuvojen edistäminen, liikenneturvallisuuden parantaminen sekä naisten osuuden voimakas lisääminen ammattikuljettajina kuin myös kaikissa kuljetus- ja logistiikka- alan tarjoamissa töissä.
|
|
29.09.2022 00:00 |
17 vuotiaille vuodesta 2018 myönnetty auton B-ajokortti ei ole aiheuttanut piikkiä onnettomuustilastoissa todistetaan Traficomin tilaamalla tutkimuksella. Liikenneturva tyrmää sen. Se toteaa 17-vuotiaiden autonkuljettajien jopa kaksinkertaistaneen muiden osapuolten henkilövahingot.
USA:ssa auton ajokortin saa jo 15-vuotiaana. Se ei ole nostattanut piikkiä sikäläisiin onnettomuustilastoihin. Jokseenkin samantekevää siis, annetaanko auton ajamiseen oikeuttava ajokortti 15-, 17- tai 18-vuotiaalle.
Ratkaisevaa on valmiuksissa kuljettaa autoa yleisessä liikenteessä.
Ensimmäisen ajokortin, B-kortin, saaneille määrättiin vuosina 1972-1996 oppimiseksi ja turvallisen ajon varmistamiseksi ensimmäiselle ajovuodelle 80 km/t nopeusrajoitus. Sen merkkinä autossa piti olla näkyvällä paikalla 120 mm:n muovinen kiekko mustalla reunuksellasekä luku 80 mustilla numeroilla, nk. kasikympin lätkä.
Seurauksena hankalasti kiinnitettävä kasikympin lätkä jäi päälle myös kun isä tai äiti tai muu vanhempi sujautteli menemään 120 lasissa moottoritiellä. Tai se unohtui panna takaisin näkyville, kun auto siirtyi vanhempien jälkeen ensimmäisen ajovuoden ”harjoittelijalle”.
Siitä tuli ei vain poliisille vaan myös koko muulle liikenteelle riesa: uskoako kasikympin lätkään autossa vai ei. 24 sekasortoisen vuoden jälkeen kasikympin lätkästä luovuttiin.
POIKKEUSLUPIEN SEKAVAT VUOSIKYMMENET
Jo 80-luvun lopulla myönnettiin ”erityisistä syistä” 17-vuotiaalle B-ajokortti. 2010-luvulla poikkeusluvat 17-vuotiaille yleistyivät.
2018 mahdollistettiin B-kortin myöntäminen 17-vuotiaille yleisesti ”erityisistä syistä”, joiksi luettiin mm. pitkät etäisyydet, puuttuva joukkoliikenne, jopa pääsy säännölliseen ja tavoitteelliseenharrastukseen. Sen jälkeen poikkeuslupien määrä on noussut tuhansiin.
Samalla huoli nuorten liikennekäyttäytymisestä on kasvanut huomiota herättäneiden tuhoisienliikenneonnettomuuksienmyötä. Keväällä 2021 LVM käynnisti sen vuoksi ajokorttilain muuttamisen ja 5.5.2022 hallitus antoi sen perusteella uudistusesityksen eduskunnalle.
Tavoitteena on ”lisätä nuorten liikenneturvallisuutta ja samalla mahdollistaa nuorten itsenäistä liikkumista”. Käytännössä tavoitellaan kasikympin lätkän ajamaa ajoharjoittelun lisäämistä B-kortilla määrätyin rajoituksin!ennen autolla ajon täydellistä vapauttamista.
SAMA SOTKU TAAS EDESSÄ?
Eduskunnalle annetun uudistusesityksen mukaan 17-vuotiaille myönnettävän B-ajokortin rajoitukset kiteytyvät 1) ajokieltoon kello 00 – 05 välisenä aikana, 2) ajossa kuljettajalla olisi oikeus kuljettaa vain yhtä matkustajaa kerralla, ja 3) 17-vuotiaiden kuljettajien tulisi merkitä kuljettamansa auto alaikäisen kuljettajan tunnuksella – eli uusi ”kasikympin lätkä” tulisi takaisin.
Tuntuu ettei 2020-luvun LVM-virkamieskunta ole oppinut mitään 70-luvun alun virkamieskunnan, ja eduskunnan, huonosta kasikympin lätkästä. Venytettäviksi syntyneet rajoitusmääräykset voivat vain epäonnistua. 17-vuotiaille määrätyt ”kotiintuloajat” 00 – 05 ja vain yhden matkustajan kuljettaminen tulevat venymään ja paukkumaan.
Uusilla alaikäisen kuljettajan tunnus tarrakilvillä – uusi ”kasikympin lätkä” - voi sen sijaan onnistua paljon paremmin kuin aikanaan huonomaineinen kasikympin lätkä.
UUSI ”KASIKYMPIN LÄTKÄ” OLISI HYVÄ ASIA
Ensimmäisen ajokortin haltijalle määräaikainen nopeusrajoitettu totuttautuminen jokapäiväiseen liikenteeseen olisi avaintekijä. Ehkä sen ei tarvitsisi olla vuoden mittainen kuten entisen kasikympin lätkän aikana.
Myös Liikenneturvan ehdottaman ajoharjoittelun jatkaminen tietyn ajan kokeneen kuljettajan seurassa mm. USA:n malliin on varteenotettava ehdotus. Ja nykyaikainen helposti irrotettava ja kiinnitettävä ”alaikäisen kuljettajan tunnus” toimisi ratkaisevasti tarkoituksenmukaisemmin kuin vuosien 1972-1996 kasikympin lätkä.
Nyt voi vain ristiä kätensä ja hartaasti toivoa, ettei eduskunta hyväksy ”venytettäviksi” luodut kotiintuloajat ja yhden matkustajan ehdot ja että se näkisi liikenneturvallisuushyödyt uudenlaisen ”kasikympin lätkän” käytön myötä.
NYT eduskunta käsittelee hallituksen esitystä liikennevaliokunnassa. Mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu eduskunnan täysistunnossa. Päätettiin mitä tahansa, muutoksia ajokorttilainsäädäntöön on odotettavissa EU:n ajokorttidirektiivin tarkistamisen yhteydessä ensi kevätkaudella.
|
|
25.08.2022 00:00 |
Linja-autoliitto, Matkahuolto, Paikallisliikenneliitto, MIKSI?
Suomessa, vallitsee raideliikennehuuma. Helsinki peitetään raitiovaunuverkolla. Lopullista hintaaei tiedä kukaan. Kruunuvuoren sillat, miljardiprojekti tehdään vain ”Vihreille”, ei autoille. Lopullista hintaa ei tiedä kukaan. Ne junailtiin alkuun oikeita tietoja panttaamalla.
Tampere laajentaa uutta raitiovaunuverkkoa todellisista ympäristövaikutuksista, hinnasta, piittaamatta. Myös Vantaa ja Turku suunnittelevat raitiovaunujen paluuta.
Samalla Suomessa kunnat valloittavat kuntien sisäisen liikenteen – ja myös keskinäistä liikennettä – yksityisiltä linja-autoyrittäjiltä. Pitkien välimatkojen maassa… kuka välittää kaukoliikenteestä?
Korkein viranomaistaho istuu hiljaa kuin hiiri: LVM, Traficom, Väylävirasto. Raideliikenteen valtavista päästömääristä ja energiatuhlauksesta verrattuna nykyaikaiseen bussiliikenteeseen ei puhuta. Suomen Linja-autoliittoa ei näy. Matkahuolto on lamaantunut. Paikallisliikenneliitto on voimaton.
Helsingissä ajetaan 10 raitiolinjaa
38 km:n rataverkolla. Uusia raitioteitä rakennetaan ja suunnitellaan enemmän kuin koskaan. Töölö on jo saanut tuta uusista linjoista. Rakentaminen on sulkenut pääkaduista Caloniuksenkadun ja Ruuneberginkadun aiheuttaen muulle liikenteelle jopa 3 km:n kiertotien ja asukkaille kaikki enimmäisrajat ylittäviä pöly- ja melusaasteita. Hernesaari, ylikansoitetuksi suunniteltu, on jätetty raitiovaunulinjan varaan. Suunnitelmakartta vuoteen 2025 osoittaa kasvua noin 70 km:n rataverkkoon. 2030-luvulla ratalinjoja suunnitellaan olevan yhteensä 20, joista kuusi pikaraitiotielinjoja. Asukkaille kustannusten arvioidaan kolminkertaistuvan.
Kruunuvuoren sillat, 10 km:n liikenneväylä VAIN raitiovaunuille, polkupyörille ja jalankulkijoille!, alettiin rakentaa kokonaishinnalla 359 miljoonaa euroa. Sen jälkeenkokonaishinnaksi tuleekin ihanmuuta. Valmistumiseen mennessä 2028 sen arvioidaan maksavan yli 1000 miljoonaa euroa.
Tampereella raitiovaunuliikenne alkoi elokuussa 2021 kahdella linjalla yhteensä 16 km:llä. Toinen vaihe valmistuu 2024. Rataverkon lisälaajennusta suunnitellaan.
Samalla yhä useampi kunta ja kuntayhtymä perustaa ja laajentaa kunnan sisäistä bussiverkostoa omiin nimiinsä valloittaen veronmaksajiensa rahoilla bussivuoroja ja -liikennettä yksityisiltä linja-autoyrittäjiltä. Yleensä ja voittopuolisesti veronmaksajien rahat lähetetään Kiinaan kiinalaisen bussikaluston ostoon, vaikka oman EU:n sähhköbussiteollisuus on laadukkaampi, monipuolisempi ja vahvempi.
Sen seurauksena kuntien välinen ja Suomen sisämaan bussiliikenne jää yksityisten linja-autoyrittäjien kannettavaksi. Tehtävä on erityisen raskas liikennettä ja taloudellisia voimavaroja ankarasti velottaneen koronapandemian ja Ukrainakriisin lamassa. Töitä ja haasteita riittää, mutta edunvalvontajärjestöjen hallituksissa ”nypläillään pitsiä”.
RUOTSISSA ON TOISIN
Päinvastoin kuin Suomessa, maailmalla sähköbussiliikenne valloittaa ja jättää raideliikenteen vähemmistöön. BRT (Bus Rapid Transit) on suuri voittaja. Se on valloittanut kaikilla mantereilla maailmassa, erityisesti Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Euroopassa BRT-liikenneväyliä on Itävallassa, Belgiassa, Saksassa, Italiassa, Hollannissa, Espanjassa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa (12 kpl), Ranskassa (30 kpl)
Ruotsissa auto- ja moottoriliikenteen etujärjestöjä ovat muodostaneet Mobility Swedenin ja ajavat yhdessä Volvon ja Scanian kanssa Ruotsin kunnille ja viranomaisille BRT:n suuria etuja raideliikenteeseen verrattuna. Viimeksi niillä oli vaikuttava BRT-esittely maan johtaville poliitikoille ja yleisölle heinäkuun alussa Gotlannissa Almedalsveckan- tapahtumassa.
Volvo Grand Artic 300; 30 m, 300 matkustajaa.
BRT VASTAAN RAITEET
BRT on bussiliikenteelle oma, muusta liikenteestä erotettu ajorata, raideliikenteen levyinen. Matkustajamäärät sanelevat BRT-buseille pituuden. Pisimmät kaksi- ja jopa neliinivel-bussit ovat 18-34 m pitkiä ja jopa 300 -350 matkustajapaikalla. Matkustajakapasiteetti on käytännössä sama kuin RaideJokerilla ja Tampereratikalla parhaimmillaan.
Pisimmät BRT-väylät ovat 240-255 km. Päinvastoin kuin raideliikenne, BRT-väylä tarjoaa busseille mahdollisuuden toistensa ohituksiin! Eli sekä paikallisliikenteeseen että pikavuoroille, hitaille ja nopeille busseille samalla BRT-väylällä! Matkustusnopeus on siten aivan eri ja kaikin puolin paljon tehokkaampaa kuin raiteille peräkanaa juntattu liikenne.
Kaikkein suurin ero BRT-bussiliikenteen hyväksi syntyy energiankulutuksessa ja päästöissä! Kuvitelkaa lähtöviivalla rinnakkain saman matkustajakapasiteetin 70-80 tonnin ”RaideJokeri” ja 25-30 tonnin BRT-sähköbussi.
Siihen mennessä RaideJokerilla on jo takanaan teräksenvalmistuksen betoniakin suuremmat haitalliset päästöt, sen jälkeen yhtä massiiviset päästöt ennen kuin teräs on taottu raiteiksi, lisää mahtavia päästöjä ennen kuin kaikki kunnallistekniikka on kaivettu pari metriä vielä syvemmälle ja raidepohja on vahvistettu ja raiteet laskettu betonipaalujen varaan maahan 80 tonnia raskaalle liikennöinnille. Päälle tulevat vielä päivittäinen, ympärivuotinen sekä raide- että väylähuolto. Ja tietysti ”RaideJokerin” BRT-bussia yli kaksi kertaa painavamman rakenteen ja valmistuksen synnyttänyt päästöero.
Vasta nyt BRT-sähköbussi ja sähköllä kulkeva ”RaideJokeri” ovat valmiina lähtöön. Reitillä kulkiessaan yli kaksi kertaa painavampi ”RaideJokeri” kuluttaa liki kolme kertaas enemmän sähköenergiaa kuin sen rinnalla kulkeva BRT-sähköbussi. Vaikuttavana tekijänä on painoeron lisäksi mm. rautapyörien kumipyöriä huomattavasti suurempi vierintävastus.
BRT-bussille ei ole välttämätöntä vahvistaa erikseen raskaille kuorma-autoille ja rekoille tehtyä katu- ja tiepohjaa. BRT-bussi voi joustavasti poiketa BRT-väylältään yleiseen katuja tieliikenteeseen, tehdä omia lenkkejä pääväylien ulkopuolelle kasvaneille asunto- ja työpaikka-alueille, ja palata BRT-väylälleen. Se huomioi ja muuntautuu yhdyskunnan muutoksiin. Raiteisiin sidottu ”RaideJokeri” on juntattu raiteisiinsa ja yhdyskuntakehitys joutuu muuntautumaan sen mukaan!
Katso video BRT:n hyödyistä.
TAKAPAJULA SUOMI
Suomessa ei nähdä raide- ja BRT-liikenteen ratkaisevia eroja ympäristön, ilmastonmuutoksen ja energiakulutuksen hyväksi. Useimmille päättäjillekin BRT-liikenne on tuntematon tekijä.
Vihervasemmisto sanelee liikenteelle ehtonsa Suomessa. Niitä ajetaan hämäyksellä ja ilmastonmuutospelotteella. Vallan säilyttäminen syrjäyttää kehityksen. Sitä todistavat Euroopan toiseksi huonoimmat liikenneturvallisuustilastotkin. Olisi jo kiire herätä ja nousta nykyaikaan: Linja-autoliitto, Matkahuolto, Paikallisliikenneliitto ja vastaavat viranomaistahot!
|
|
Feed Entries