11.12.2020 00:00 |
Seutu- ja paikallistiet, entiset soratiet tänään: alavilla mailla kilometrikaupalla liejumössöä "nimismiehen aallokkona".
Ennen pidettiin sorateiden ”nimismiehen kiharia” todisteina rikkinäisistä iskunvaimentimista, jotka vaaransivat auton hallintaa ja liikenneturvallisuutta. Ja niitä oli paljon.
Nyt nähdään jo liejuisilla seutu- ja paikallisteillä ”nimismiehen aallokkoa”, taas osoituksena rikkinäisistä iskunvaimentimista. Ja niitä on uskomattoman paljon!
Pienikin kuoppa tien pinnassa pomputtaa viallisilla iskunvaimentimilla etenevän auton rengasta. Syntyy pienempiä kuoppia peräjälkeen. Useamman iskarivikaisen auton jäljiltä syntyy lopulta pitkä jono kuopparivejä, ”nimismiehen kiharoita”.
TÄNÄÄN soratiet ovat muuttuneet. Tiedä häntä, millä kemiallisilla aineilla entisiä sorateitä käsitellään tänään. Kuivana tien pintaon kovaa kuin savipanssari. Sateensattuessa ne muuttuvat liejuisen tahmeaksi pintamassaksi. Kun auton rengas osuu kuoppaan, se räjäyttää alta pois soraa. Kuoppa syvenee syvenemistään samalla kun kovat reunat pitävät, kuoppa ei laajene. Samoin käy asvalttitien kuopissa. Kun rengasosuu sellaiseen teräväreunaiseen, hyvin syvään kuoppaan, se rikkoo iskunvaimentajan.
SATEEN kastaman tien liejuvellissä iskariviallinen rengas pomppaa. Liejussa ei synny kiharia kuten kuivalla soratiellä, vaan alati syveneviä aaltoja. Liejutielle syntyy jopa satoja metrejä pitkiä ”nimismiehen aallokkoja”. Ja ne pompottavat auton menoa niin, että hammasproteesit irtoavat ja iskunvaimentimia rikkoontuu lisää.
"Nimismiehen aallokon" lieju rikkoo auton ja kuljettajan, ja tarttuu kymmeninä kiloina ruostuttamaan autojen alustoja.
KATSASTUSASEMAT osaavat kertoa, että rikkinäisiä iskunvaimentimia löytyy testerillä, ja silmämääräisestikin, jo uskomattomanpaljon ja aina vain enenevästi! Myös raskaissa kuorma-autoissa ja perävaunuissatulee vastaan yhä enemmän jopa katkenneita iskunvaimentimia. Erityisen paljon niitä on nk. halpamaiden rekoissa, kertomaassa Suomen teiden kunnosta.
VANHA katsastusmies, autoinsinööri ei ihmettele. ”Sen saa, kun teitämme aina vain vauriokorjataan peruskorjauksen sijaan. Korjausrakentajat tienaavat joka vuosi samoista paikoista, ja kansa maksaa. Sen sijaan että peruskorjattaisiin alkujaan sorateiden nyt yli 50 vuotta vanhoja perustuksia ja pohjarakenteita vastaamaan nykyajan kasvaneita kokonaispainoja ja liikennetiheyksiä”, vanha katsastusmies sanoo.
TEIDEMME rungot, perustukset, pohjat sortuvat, yksi toisen jälkeen, tihenevästi! Väylävirasto ilmoittaa koronalamassa korotetuista väyläkunnostusrahoista. Kahdesta miljardista valtaosa menee rauteille, joilla kulkee vain 4-6% koko maan rahtitavarasta – ja ehkä 30% (kannattamattomaksi tuomitusta) henkilöliikenteestä. Turun ”Tunninjunan” jatkosuunnitteluun kaadetaan kymmeniä miljoonia hyvin tietoisina siitä, että Lohja-Salo väli lyhentäisi kokonaismatkaa vain 26 km:n ja ajoaikaa 8 minuuttia – ja että 3,5 miljardin euron kokonaistuhlauksen jälkeen valtio joutuu vielä tukemaan jatkossa jokaista Tunninjunan matkalippua 100 €/lippu!
Entisten sorateiden kuivemmilla osuuksilla, mäissä ja nyppylöillä syntyy kilometrimäärin kuoppahelvettiä. Se täräyttää iskunvaimentimet ja pyöränkulmat pois pelistä - jollei "nimismiehen liejuaallokko" ole sitä tehnyt jo aiemmin.
VALTIOLLA on vastuu 78 000 maantie-km:stä, joista valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteitä 51 213 km – joista 24 523 km päällystettyjä. Yhteensä veronmaksajilla on vastuu 454 000 tie-km:n kulkukelpoisuudesta. Yksityisteitä on 350 000 km, niistä metsäautoteitä ja mökkiteitä 230 000 km. Pääteiden lisäksi maamme ”Vihreä kullan”, puunkuljetusten, metsäteiden pohjat luhistuvat kuten päätietkin.
TEITÄ korjataan veronmaksajilta kerätyillä miljardeilla yhä uudestaan – pintakorjauksina, tilapäisinä laastareina, silmänkääntötemppuina. Tekopyhästi paasataan liikenneturvallisuuden tärkeydestä samalla kun rikotaan iskunvaimentimia ja pyöränkulmia ja aiheutetaan suoraa hengenvaaraa näennäisillä tienkorjauksilla. Raha virtaa veronmaksajilta teiden korjaajille, joista suurimman potin korjaa - kas kumma,Destia, valtion oma liikeyritys!
SAMAAN aikaan maa kärsii ala-arvoisista liikenneyhteyksistä ja kansa hengenvaarasta kustantamillaan teillä.
Pian on taas kuntavaalit. Eihän niillä merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta, eihän. Jos ei maksajakansa huomaa!
|
18.11.2020 00:00 |
Auto, tekniikka ja kuljetuksen paljastettua mereenrakentamisen kansainvälisen huippuasiantuntijan Esa Erannin ja Antti Talvitien esiinnostaman Merenkurkun ylittävän Kvarkentie-suunnitelman(Auto, tekniikka ja kuljetus 5, 6 ja 7/2020), kulisseissa on käyty kovaa kuhinaa asiantuntijoiden kesken.
Nyt Esa Eranti ja Antti Talvitie (ent. Maailmanpankin Senior Transport Specialist ja New York State Universityn Liikennetekniikan professori) perustelevat Väyläviraston, LVM:n, VTT:n ja yliopistojen asiantuntijoille.
01. Kvarkentie tukee Suomen talouden kasvua ja parantaa sen ja teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä paremman logistiikan, halvempien ja nopeampien tavarakuljetusten kautta. Kiinteä yhteys avaa uusia markkinoita kaikkiin EU maihin ja Norjan Atlantti- satamista myös USAhan.
Suomen logistiset kustannukset ovat suuret, 11,4% BKTstä; Ruotsin 7,3%; Norjan 7,7% ja Tanskan 6.3% BKTstä. (Lauri Ojala: Logistic Report 2014, University of Turku)
02. Kvarkentie olisi työllisyysteko. Se loisi uusia työpaikkoja nykyisissä ja uusissa elinkeinoissa. Alueet Tampereelta pohjoiseen tulisivat kilpailukykyisiksi Etelä-Suomen kanssa. Se lisäisi taloudellista toimintaaPohjanmaalla, Keski-Suomessa,Savossa, Kainuussa ja Lapissa. Se auttaisi säilyttämään asuntojen jakiinteistöjen ja vastaavasti vähentäisi asuntojen kustannuspainetta Helsingin seudulla.
Ilman kiinteää Kvarkentietä näitä prosentteja on lähes mahdoton muuttaa. Fehmarin tunnelilla Tanskan, Ruotsin ja Norjan logistinen etu entisestään paranee.
03. Kvakenvägen on halvempi rakentaa ja ylläpitää kuin ns tunnin junat. Se palvelisi sekä tavara- että henkilöliikennettä. Riippuen linjauksesta, siltojen ja mahdollisen tunnelin pituudesta, kustannukset olisivat 3-5mrd€. Ympäristövaikutukset olisivat täysin hallittavissa koska rakentaminen tapahtusi pääosin merellä. Kvarkentie voidaan rakentaa 3-5 vuodessa kun lainmukainen lupaprosessi on käyty läpi.
04. Kvarkentie on realistinen investointi (vastakohtana väyläsuunnitelmille, jotka tarvitsisivat loputonta veronmaksajien tukea). Kvarkentie on halvempi kuin Fehmarn 19 km tunneli Tanskasta Saksaan (moottoritie ja junarata). Maailmassa on monia siltoja ja tunneleita jotka ovat pitempiä kuin Kvarkentien silta, joka on samaa luokkaa kuin suunnitteilla oleva Kattegatt-silta Aarhusista Samsön kautta Kalundborgiin Ison Beltin laivaväylän poikki Tanskassa.
05. Kvarkenvägen ei ole riskialtis markkina-häiriöille, kuten lakot, jäänmurto ja sen kustannukset, sääilmiöt ja huoltovarmuus. Toisin kuin tunnin junat, tavaraliikenne maksaisi suuren osan Kvarkenvägen kustannuksista. On täysin mahdollista, että Kvarkenvägen tietullitulot (samaa luokkaa kuin Wasa Linen tariffi) kattaisivat muutaman vuoden sopeutumisen jälkeen lähes kaikki kustannukset.
06. Ruotsi on tulossa mukaan kustannusten jakoon ja siten vähentäisi taloudellista riskiä. Myös liikenteen kysyntäriski on vähäinen, koska Kvarkentie loisi koko Skandinaviaa koskevan toimivan talousalueen ja markkinat. Tähän kuuluisi ei yksin tavaraliikenne vaan myös henkilöliikenne. On mitä todennäköisintä että EU tulisi mukaan kustannuksiin 20%n osuudella.
07. Käyttäjät maksaisivat suurimman osan kustannuksista. On otaksuttavissa että tarvittavat subventiot voisivat poistua muutaman vuoden kuluttua tien avaamisen jälkeen kun yhteiskunnat, talous ja teollisuus, erityisesti Suomessa ja Ruotsissa, ovat sopeutuneet uuteen liikenneympäristöön.
08. Suomen taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi kasvaisi. Kvarkenvägen vähentäisi tuontitavaroiden hintaa ja siten lisäisi kansalaisten hyvinvointia. Kvarkenvägen lisäisi ja suuntaisi taloudellista kasvua Tampereen pohjoispuolelle.
09. Kvarkentien rakentaminen lisäisi rakennusteollisuuden työpaikkoja ja innovaatiohalukkuutta. Se lisäisi Suomen teollisuuden, erityisesti teräksen ja myös muiden tuotantolaitosten tuotteiden kysyntää.
10. Kvarkentiellä olisi monipuolisia vaikutuksia mm. tuulienergian, sähkökaapelien, kaasuputkien kehittämiselle. Uudet, suuremmat markkinat loisivat uutta vientiteollisuutta, uusia tuotteita, innovaatioita, työpaikkoja ja uskoa parempaan tulevaisuuteen.
11. Kvarkentie lisäisi Pohjanlahden ja sen yli menevän liikenteen ja kuljetusten luotettavuutta. Se ei vähentäisi esimerkiksiVaasan ja Kokkolan satamientärkeyttä ja liikennettä. Toisin kuin rautateillä, joiden liikennehäiriöt heijastuvat lähes koko rataverkon liikenteeseen, satamat tarjoaisivat aina vaihtoehdon Kvarkentien kuljetuksille ja henkilöliikenteelle - ja päinvastoin.
12. Kvarkenvägen edistäisi Pohjoismaista yhteistyötä ja olisi merkittävä aluepoliittinen investointi.
13. Kvarkenvägen avaisi uuden liilennekäytävän Atlantilta myös Venäjälle, Kiinaan ja Aasiaan.
14. Hyöty-kustannuslaskelma osoittaa Kvarkentie-Kvarkenvägen olevan terveellä pohjalla. Jo varovaisen liikenne-ennusteen mukaan tarvitaan aluksi vähäistä veronmaksajien subventiotukea. Jos varovainen liikenne-ennuste tuplaantuisi, Kvarkentie-Kvarkenvägen toisi voittoa!
Antti Talvitie, Esa Eranti
|
15.10.2020 00:00 |
Timo Harakka, liikenneja viestintäministeri.
Timo Harakka on kova jätkä.
Kotoisin Äänekoskelta. Kuurojen vanhempien kuuleva ottolapsi. Viittomakieli toisena äidinkielenään. 15-vuotiaana toimittaja Sisä-Suomen lehdessä.
Aikaisin on pitänyt lähteä hakemaan omaa rahaa.
Jatko on täynnä pitelemättömyyttä, omapäisyyttä, rohkeutta ja aivan poikkeuksellisen monipuolista lahjakkuutta. Menestystä ja palkintoja on tullut roppakaupalla sekä kirjoittajana, näytelmäkirjailijana että televisiotoimittajana Telvis-palkintoa myöten.
Eniten silmään pistää dokumenttielokuva ”Rahan jäljillä” (2005) - esitetty useissa Euroopan maissa ja mm. Brasiliassa, Jordaniassa ja Taiwanissa - maailmantaloutta käsittelevä kirja ”Luoton loppu” (2009) sekä eurokriisiä käsittelevä ”Suuri kiristys” (2014), joka nimettiin Kanava-tietokirja palkintoehdokkaaksi, ja raadin mielestä ”vuoden parhaana talouskirjana ja vuoden parhaana Eurooppa-kirjana”.
Ministerinä Timo Harakka (SDP) olisi tiedoiltaan ollut ylivoimainen valtionvarainministerin tai ulkoministerin paikalla. Puolueen sisällä jokin kytee. Harakasta tuli Sanna Marinin perään alimpaan kastiin kuuluva liikenne- ja viestintäministeri.
LOISTAVA ALKU LIIKENNEMINISTERINÄ
Liikenne- ja viestintäministeriö on virkamiestasoltaan Suomen huonoin ministeriö, toistettiin monen vanhan kansanedustajan toimesta, kun ihmettelin sen ala-arvoista lainvalmistelua. Taso on vain entisestäänkin heikentynyt. Se selittää Finavian, Traficomin, Väyläviraston ja Traffic Management Finland Group’n tarpeen – ja kädettömän hallinnan.
Yhtenä tekijänä on nähtävä myös pitkä rivi mitättömyyksiä liikenneministereinä. Vahvan Pekka Vennamon (1987-89) jälkeen ministereinä on ollut kuusi miestä (henkilöauto-osaamisella) ja yhdeksän ihan ”pihalla” olevaa kiintiönaista kelvottoman ministeriön ohjauksessa.
Timo Harakka toi heti ministeriöön kaivattua ruutia.
Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella liikenneministeri Harakka ministerineuvoston puheenjohtajana puhui rohkeasti nk. Liikkuvuuspaketissa alistettujen ammattikuljettajien ja muutosten puolesta. Liikkuvuuspakettiin tuli mm. ajo-ajan ”kotiinpaluupidennys” ja ensi vuodesta inhimillinen sunnuntaimajoitus, päätoimimaan palkkataso, määräaikainen kotiinpaluupakko, tallentava ja paikantava ajopiirturi, kabotaasikarenssi, jne. Merkittäviä parannuksia sekä kotimaisille kuljetusyrittäjille että ammattikuljettajille.
Miten monta kertaa ehdinkään ääneen ja kirjoituksin julistaa, että vihdoin meillä Pekka Vennamon jälkeen ensimmäinen oikea liikenneministeri, Timo Harakka!
Suomessa kunnolliset raskaan liikenteen tienvarsitarkastukset ovat rajoittuneet vain EU:n poliisiyhteistyön, Tispol’n (nyk. Roadpol) tarkastuksiin, joissa kuitenkin peräti 1/3 tarkastetuista on todettu ”viallisiksi”. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa poliisin erikoiskoulutetut iskujoukot valvovat tehostetusti raskasta liikennettä. Vain houkkio uskoo, ettei Suomessa olisi samaa tarvetta.
MONINKERTAISESTI PALKITUN MAHALASKU?
Sitten, elokuun lopulla 2020, Harakka sysättiin yllättäen ulos puoluejohdosta varapuhemiehen paikalta SDP:n 46. puoluekokouksessa Tampereella.
Sen jälkeen Harakka on hiljentynyt. Julkisuuteen on yltänyt vain tavanomaista höpinää ansiomitalien jaosta, kestävistä liikennejärjestelmätoiveista, pandemiasuunnitelmista, ilmatilan säästössuunnitelmista, joukkoliikennemitoitustutkimuksesta, sähköautotyösuhde- etusuunnitelmista, liikennejärjestelmäsuunnitelmasta... toiveiden tynnyristä, johon käy kiintiönaisministerinkin osaaminen.
Kuljetuselinkeinon ja –liikenteen suuret työllisyys- ja tasa-arvokysymykset seisovat aina vain Suomessa ratkaisematta.
- Missä viipyy ammattidiesel – kuten muissa EU-maissa?
- Missä viipyy halpamaiden kilpailijoiden käyttämä halpadieselin rajoitus kuten muissa EU-maissa?
- Missä viipyy tieliikenteen laillisuuden tiukat tehotarkastukset kuten muissa pohjoismaissa?
- Missä viipyy Vinjetti, raskaan liikenteen tiemaksut, kuten kaikissa muissa EU-maissa?
- Missä viipyy raskaan liikenteen liukkaan kelin turvallisuutta korostavat rengasmääräykset kuten Ruotsissa ja Norjassa?
- Missä viipyy toimenpiteet ammattikuljettajapulan kohentamiseksi kotimaisen kysynnän tasolle?
|
11.09.2020 00:00 |
UPM haluaa sulkea Kaipolan paperitehtaan. Toiminta ei kannata ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi, toimitusjohtaja Pesonen sanoo. Pääministeri Sanna Marin (SDP) moittii, että ”kannattava” tehdas suljetaan ja rientää rauhoittamaan tehtaan työntekijöitä. Duunariäänet on elinehto SDP:lle ja ay-liikkeelle.
Metsäteollisuuden johto säikähti Marinia ja pyörsi Pesosen sanoja. Marin, SDP ja maan hallitus voivat koitua kalliiksi metsäteollisuudelle. Verorasitettu metsäteollisuus on pakotettu hakemaan ”maailman halvimpia kuljetuksia” tuotteilleen. SDP, SAK, AKT, EK avittavat.
Niinpä Suomi on avannut ovensa Itä-Euroopan halpakuljetuksille. Tieliikennettä ja määräyksiä ei valvota. Halpakilpailu kaataa suomalaisia kuljetusyrityksiä, ammattikuljettajia ja työpaikkoja. Se tuo järjestäytyneen kuljetusrikollisuuden teillemme enemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Samalla hallitus lisää entisestään rasitteita kotimaisille kuljetusyrityksille.
Pekka Lundmark ja Jyri Häkämies johtavat ”maailman halvimpia kuljetuksia” ajavaa EK:ta.
Vuodesta 2010 dieselveroa on nostettu 60%. Dieselissä on liki 70% veroja. Elokuun 1. tuli uusi 6,46 senttiä/l korotusta, n. 80 miljoonaa euroa lisää valtiolle. Samalla nk. pumppuhinta nousi 2,4 senttiä/ l eli n. 30 miljoonaa lisää valtiolle. Eikä riitä. Myös biodieselin verotukea halutaan pienentää 5 senttiä/l/vuosi 2021-22-23, mikä tuo valtiolle 115 miljoonaa euroa lisää jokaisena kolmena vuotena.
Kuljetusliikenteen verot nousevat 1,3 miljardiin (vrt.ero: miljoona sekuntia = 11,6 vrk; miljardi = 3,17 vuotta!). Kaikkiaan valtio kerää liikenteestä liki 9 miljardia ja maksaa takaisin (tienhoitoon, ym.) n. 1,5 miljardia. Veronkorotukset lisäävät n. 300 miljoonaa logistiikkakustannuksiin. Suomen logistiikkakustannukset BKT:stä, 11,4%, ovat näin Euroopan korkeimpia (Ruotsin 7,1%, Norjan 7,7%, Tanskan 6,1%, Saksan 8,6%, jne.).
Pekka Lundmark ja Jyri Häkämies johtavat ”maailman halvimpia kuljetuksia” ajavaa EK:ta.
Lisäksi halpadiesel ja 1000 l säiliöt kurittavat kuljetusyrittäjiämme. Itäeurooppalaiset halpayhtiöt ovat tulleet Suomen teille jopa puolet, 50%, halvemmalla puolalaisella, liettualaisella, latvialaisella dieselillä. Sitä tuodaan jopa yli 1000 litra polttoainesäliöissä. Valvomattomilla teillämme ajetaan laitonta kabotaasia, myös polttoainevarkauksien voimalla, EU:n työ- ja lepoajoista välittämättä, ylinopeus- ym. sakkoja maksamatta, muista laittomuuksista (vrt. Ruotsi, Tanska, Norja) välittämättä – ostamatta Suomessa litraakaan kalliiksi verotettua dieseliä. Tulli ja poliisi ei välitä. Muut EU-maat päästävät rajojensa yli vain autonvalmistajan suurimmalla säiliöllä. Ylisuuret säiliöt merkitsevät liikenneturvallisuuteen vaikuttavaa rakenteellista muutosta, joka pitää hyväksyttää sekä auton valmistajan että muutoskatsastuksen toimesta. Suomessa EK, SAK, AKT, SDP katsovat sivuun.
Vinjettiäkään halpamaiden kilpailijat eivät joudu maksamaan Suomessa. Kaikissa muissa Euroopan maissa kuorma-autokuljetukset joutuvat maksamaan nk. Vinjettiä, tiemaksuja km- tai aikaperusteella käyttämiensä teiden kuluttamisesta. Suomi tarjoaa ilmaisia teitä halpamaidenkin kilpailijoille – Suomen veronmaksajat maksavat!
Matti Vanhanen vaati energiaalennuksia, muttei dieselille.
Raskaista yhdistelmistä 11-13% on ulkomaalaisia. Liki 3000 ulkomaalaista joka päivä. SKAL toivoo aikaperusteista vinjettiä. Jos ulkomaalaiset maksaisivat EU-tason 13-14€/päivä 250 päivää/ vuosi, se tekisi yli 10 miljoonaa euroa/vuosi. Sillä kunnostaisi monta kilometriä teitä Suomessa!
Eduskunta kuitenkin torppasi esitetyn vinjetti-aloituksen 2021 alusta (Valtionvarainministeriön?) omituisella laskelmalla muka 3,5-4,5 miljoonan keräyskustannuksilla/vuosi, olettamuksella että myös suomalaisten olisi maksettava vinjettimaksu, ja epäilyllä että EU-edellyttäisi myös kaikki yli 3,5 tonnin kuorma-autot vinjetin piiriin. Pahalta haisi tekoselitys.
EU-maissa kierretään vinjetti-palautus oman maan kuljetusyrittäjille nk. ammattidieselillä. Sitä tankataan samoista dieselpumpuista kuin kaikki muut autoilijat. Kuljetusyritys voi sitten hakea veronpalautusta todistamiensa kuljetustehtävien dieselkulutuksesta. Järjestelmä toimii jo myös Suomessa maatalouden ja teollisuuden energiakustannusten palutuksissa. SKAL on esittänyt ammattidieselin soveltamista Suomessa, mutta valtovarainministeriö, EK, SDP, SAK, AKT eivät ole tukeneet.
AKT pysäyttää surutta satamat, muttei halpamaiden laittomia kuljetuksia.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen katsoo, että sähköveroa on alennettava vientedellytysten parantamiseksi. Miksei myös dieselveroa samasta syystä?
Veroilla rasitetut metsä- ja metalliteollisuus, ja niiden myötä EK, edellyttävät pärjätäkseen viennissä ”maailman halvimpia kuljetuksia koska ovat 1000 km kauempana ostajista kuin kilpailijansa Ruotsissa”. SDP, SAK, AKT myötäilevät. Suuryritysten suuret työntekijämäärät, äänestäjät, on niille elinehto. Sen kallis hinta on Suomen oman kuljetuselinkeinon alamäki, joka maksetaan sokeasta vallasta.
|
14.08.2020 00:00 |
Viime talvena alueella, jolla asuu 3/5 Suomen väestöstä, nastarenkaat kuluttivat katuja ja teitä urille liki 30 miljoonan euron korjauslaskun edestä. Yhden talven aikana! Lisälasku lankeaa vielä nastojen levittämän katupölyn ja meluhaittojen terveydellisistä vahingoista.
Helsinki selvittää nastarenkaiden käyttökieltoa Norjan esimerkin rohkaisemana. Kansalaisilta kysytään mielipiteitä netissä. Vastausaikaa on 28.8. saakka.
Asian herättämistä intohimoista ei jää epäselvää. Kolmen ensimmäisen päivän aikana mielipiteitä oli kertynyt jo liki kaksi tuhatta. Vastauksia esitettyihin kysymyksiin oli vain 706. Enemmistö vastauksista, 65%, oli yleisiä kannanottoja. Ylivoimainen enemmistö raivosi nastarenkaiden puolesta. Menettämisen pelko herättää puolustuksen, jossa faktoilla on vähän tilaa.
Läpikäyvänä mielipiteenä toistuu: ”Autoilen myös Helsingin ulkopuolella, ja siellä on pakko käyttää nastarenkaita” ja ”Jos nastarenkaat kielletään Helsingissä, muutan pois – ja vien firmanikin muualle”.
Suhtautumisessa kuvastuu Suomessa pitkä nastarengasperimä. Vahva tekijä on myös autolehtien epärealistiset talvirengastestit, joiden mukaan nasta- ja kitkarenkailla ajettaessa tilanne- ja välimatka-arviot sekä ajotapa on sama.
AJOKÄYTTÄYTYMINEN SANOO TOTUUDEN
Unohdetaan että renkaiden ajokäyttäytyminen varoittaa.
Nastarenkailla ajetaan liukkaan jäisellä kelillä turvallisesti vauhdilla. Tympeät nykynastatkin purevat. Ja kun ote menetetään, luisutaan vauhdilla kauas ja pahasti.
Nollakelin liukkaan jäisellä kelillä kitkarengas varoittaa heti. Niillä ajetaan pienemmillä nopeuksilla. Ja kun ote ei pidä, jälki on ratkaisevasti vähäisempää kuin nastoilla. Nastarenkaat ovat kuin etuvetoiset aikanaan.
Esimerkki löytyy 1960-luvulta. Etuveto löi läpi. Oli Saabia, DKW:tä, ja tuli Miniä, Audia, Citroen ID:tä, isoa Morrista ja Austinia ja monia muita. Niillä ajettiin lumisilla ja jäisillä teillä vakaasti sataa siinä missä takavetoiset Corollat ja muut jäykällä taka-akselilla varoittivat rauhattomalla takapäällä jo 40:ssä. Jälki oli sen mukaan: etuvetoisilla kuoltiin, takavetoisilla rutattiin peltiä.
Vakavastikin otettavia liikenneasiantuntijoita nousi vaatimaan etuvetoisten autojen tuotannon kieltämistä! Konkreettisena seurauksena etuvetoisia alettiin muuttaa yliohjautuvista aliohjautuviksi, ”puskeviksi”, jotta ne varoittaisivat liukkaudesta jo alhaisemmissa nopeuksissa ja luisuisivat ”turvallisemmin”.
Nastarenkaat ovat nollakelin vetisen liukkaalla jäisellä alustalla kuin etuvetoiset ammoin, kitkarenkaat kuin jäykkäakseliset takavetoiset.
Mutta kun pakkanen kiristyy, jääkin muuttuu nahkeaksi. Pehmeäkuminen pohjoismainen kitkarengas säilyttää joustonsa ja päihittää nopeasti polanteella nastarenkaan. Mitä kylmemmäksi menee, ja lumisemmaksi, sitä enemmän jäykkäkuminen nastarengas häviää pohjoismaiselle kitkarenkaalle.
POHJOISEN SOKEAT
Sitä vain ei perisuomalainen autoilija tahdo uskoa. Mennään Oulun tasolle, niin jo on joka taksiautoilija vakuuttamassa, että ”ei täällä pohjoisessa kitkoilla, pakko olla nastarenkaat”. Kitkoja ei tohdita edes kokeilla. Sama umpiluinen ”tieto” paistaa nyt läpi Helsingin kaupungin kyselyssä.
Vahvoina taustatekijöinä ovat myös suomalaiset Nokia ja Kontio, joille nastarengas on elinehto ja elämänlanka kilpailussa kansainvälisten rengasjättien tarjontaa vastaan.
Nollapisteessä ollaan vastauksilla Helsingin kaupungin kitkarengaskyselyyn. Hyvin vähiin jäävät toivotut vastaukset, jotka erittelevät ajonopeuksien vaikutuksia, liikennevirtojen nopeuksien vaikutuksia, katupölyn ja melun vaikutuksia nopeiden väylien asunto- ja työpaikkatiheyteen ja vastaavaan.
Pitää vain toivoa, että korostuva typeryys ei voita tietoa ja tarvetta.
Klikkaa tätä linkkiä ja pääset kertomaan mielipiteesi nastarenkaiden käytöstä Helsingissä.
|
|