Klaus Bremerin
Blogi
Suomalainen ei kiitä! PDF Tulosta Sähköposti
15.09.2023 00:00
 


Sattui taas vain 15 minuuttia sitten toimitalomme edessä: Vastaan tuleva pakettiauto oli pysähtynyt ajoradallaan eteeni, suuntavilkku vilkutti aikomusta kääntyä edestäni vasemmalle. Sen perässä seisoi kolme henkilöautoa, bussi ja kuorma-auto.
 
Pysähdyin ja viittoilin pakettiautolle, että antaa mennä editseni. Pakettiauto noudatti käsimerkkiäni ja sen takana seisoneet pääsivät jatkamaan matkaa.
 
Turha kuitenkaan edes odottaa, että pakettiauton kuljettaja olisi heilauttanut kättä kiitokseksi. Suomalainen autoilija ei kiitä. Ei avusta, ei toisen autoilijan huomaavaisuudesta ja joustavuudesta, ei mistään.
 
Kun itse olet kääntymässä yksikaistaiselta vasemmalle, ja joudut pakottamaan monta autoa takanasi pysähtymään – älä odota että vastaan tulevasta pitkästä autojonosta kukaan hidastaisi ja näyttäisi sinulle, että ”menehän siitä editse”. Siinä seisot ja pidättelet takanasi jonottavia niin kauan, että vastaantulevien jono loppuu. Tosi suomalainen ei jousta lain suomasta oikeudesta. 
 
Tavallisimpia ”ajattelemattomia” tilanteita liikenteessä on kääntyminen yksikaistaiselta kadulta tai tieltä oikealle. Kääntymistä saattaa estää sivukatua/ tietä ylittävä jalankulkija/pyöräilijä tmv. Kääntyvä autoilija jääkin odottamaan pääväylälle pysäyttäen takaa tulevia, vaikka tilaa olisi ajaa puolittain pois pääväylältä ja päästää takaa tulevat jatkamaan matkaa suoraan.
 
Suomalainen autoilija ei osaa lukea taustapeilistä liikennetilannetta takanaan.
 
Eikä autettu suomalainen osaa kiittää, kun toinen toimii niin, että mahdollisimman vähän estetään muuta liikennettä.
 
MITTAVIRHE SYNNYTTÄÄ VAARATILANTEITA
Kaikkein yleisimpiä turhia vaaratilanteita syntynee liikennevirrassa samaan suuntaan eri ajonopeuksia käyttävien ajoneuvojen kesken. Tiellä jolla on 100 km/h rajoitus, valtaosa autoilijoista ajaa oman auton mittarin mukaan 95 -100 km/h jolloin todellinen nopeus on useimmiten vain 85-90 km/h. Jonossa on kuitenkin autoilijoita joilla on tarkistettu ja tiedossa oikea mittarinopeus ja jotka ajavat sen 105-110 km/h todellista nopeutta. Seurauksena syntyy rajuja ohitusyrityksiä, voimakasta haitariliikettä autojonoissa, ärtymisiä ja suuttumusta.
 
Aivan vastaava toistuu autojonoissa 80 km/h rajoitusalueilla.
 
Liikenneturvallisuudelle olisi eduksi, jos jokainen tietäisi oman autonsa nopeusmittarivirheen, tietäisi todellisen ajonopeutensa ja osaisi sen mukaan asennoitua oikein kulloinkin määrättyyn nopeusrajoitukseen tiellä.
 
Ketään ei saa pakottaa ajamaan suuremmalla nopeudella kuin minkä itse kukin valitsevissa olosuhteissa ja mielentilassa tuntee hallitsevansa. On täysin sallittua, suositeltavaakin, ajaa hitaammin kuin mitä tielle määrätty enimmäisnopeus sallii, kun siltä tuntuu.
 
Muita selkeästi hitaammin ajaville syntyy kuitenkin myös osavastuu liikenneturvallisuudesta. Se vaatii takaa tulevan ja perässä ajavan liikennetilanteen tarkkailua ja tuntemista! Tilanteessa erottuvat tollot ja osaavat.
 
Osaavat tietävät olosuhteiden mukaan näyttää suuntavilkulla ja väistää ajoradan sivuun ja tehdä tilaa takaa tuleville ohitusta varten. Tolloja jotka osaavat katsoa vain eteenpäin, on kuitenkin luvattoman paljon. Suurin osa turvalliseen ohitukseen autettujakin on tolloja, jotka eivät osaa nostaa lapaa niin, että kohtelias auttaja näkisi käden nousevan näkyviin takaikkunasta.
 
KIITÄ LAPAA NOSTAMALLA TAI SUUNTAVILKULLA, KUITTAA VALOMERKILLÄ
Jokainen joka näkee vaivaa kanssa-autoilijan auttamiseksi ja turvaamiseksi liikenteessä, ansaitsee kiitoksen. Se käy helposti lapaa nostamalla näkyviin auttajalle.
 
Ammattiautoilijoilla on oma tapa varmistaa ohituksia ja kiittää. Vilkulla oikealle, tien laitaan, osoitetaan takaa tulevalle, että reitti eteenpäin on vapaa ohitusta varten. Ja kun ohittaja on turvallisen verran edellä, ohitettu antaa valomerkin, että sopii palata omalle ajokaistalle. Jolloin ohittaja tavallisesti kiittää nopealla suuntavilkkumerkillä oikealle-vasemmalle-oikealle.
 
Tärkeintä on kiittää, kun tulee autetuksi liikenteessä. Se synnyttää hyvää mieltä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteispelillä se sujuu. Siitä liikenneturvallisuus kiittää kaikkia.

Yhteispelillä se sujuu
 
Minne menet, Helsinki? PDF Tulosta Sähköposti
21.08.2023 00:00

Mannerheimintien työmaa on 2,8 km pitkä, jatkuu 2,5 vuotta. Kruunusiltojen työmaa on 6,5 km pitkä, jatkuu 3 vuotta. Kalasatama-Pasila raitotien työmaa on 4,5 km pitkä, jatkuu 1,5 vuotta. Pasilan siltatyömaa ja Hiekkarannantien työmaat valmistunevat 2023 loppuun mennessä. Tämän lisäksi Helsinki on täynnä pienempiä, liikennettä pahasti haittaavia katutöitä.

Helsingin keskustan tärkeimmän läpiajoväylän, Esplanadien, muuttaminenyksikaistaisiksi autoliikenteelle, on ollut kesän pääpuheenaihe.

Autoliikenne on tukkeutunut kilometrien pituisiksi jonoiksi. Hälytysajoneuvot ovat ajaneet Esplanadipuiston hiekkakäytäviä pitkin ihmishenkien pelastamiseksi.
 
Se on vain ”Jäävuoren huippu”.
 
Katutason kauppaliikkeitä sulkee ovensa, kauppiaat pakenevat. Pyöräilijät ja jalankulkijat, myymäläkojut ja hulmuavat palmupuut ovat vallanneet historiallisen ydinkeskustan.
 
Matka autolla Espan kautta (Keskustatunnelin yhä puuttuessa) Kulosaaren sillan alkuun, ja päinvastaiseen suuntaan Espan kautta Länsiväylälle teki 5 km. Espat tukossa panevat nyt kiertämään Helsinginkadun kautta 8 km - tuhansittain tonneja lisää haitallisia päästöjä ja hiukkasia.
 
Vaikka Vihreä liikennesuunnittelu romahdutti Vihreät kevään vaaleissa, autoviha jatkuu apulaispormestari Anni Sinnemäen johdolla Demarien ja Vasemmistoliiton tuella.
 
VIHREÄ VALTA VUODESTA 1993
Vuoteen 1993 suurten rakennusliikkeiden johtajat istuivat Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa (KSL). Kunnallisvaalit muuttivat kaiken. Poliitikot valtasivat KSL:n. Demari-puheenjohtaja ja SDP-Vihreät-Vasemmistoliitto miehittivät ja ottivat kaupunkisuunnittelussa vallan, päällimmäisenä demarikaupunginjohtaja Korpinen. Kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö ajoi Vihreää valtaa ja Vihreät nostivat omansa myös kaupungin liikennevalopäälliköksi.
 
KSL:ssä alettiin vaatia suunniteltavaa Jätkäsaarta autottomaksi. Samalla tuli kävelykatuvimma, kadunvarsipysäköintien alasajo ja pysäköintimaksujen korotukset, punaiset liikennevaloaallot, ajoratojen kavennukset bussikaistojen lisäyksillä, jne.
 
Kiristystä on jatkunut tähän päivään. Maanalaisten parkkitilojen myynti yksityisille, korkeat pysäköintimaksut ja epäkäytännöllinen toteutus ei ole saavuttanut autoilijoiden suosiota. Eivätkä palvele keskustan kauppoja ja liike-elämää.
 
Autoviha on johtanut suurten liikeyritysten muuttoon Espalta ja keskustasta kaupungin laidoille sekä Espoon ja Vantaan puolelle. Apulaiskaupunginjohtaja Tuomiojan sanat ja teot kiihdyttivät poismuuttoa: ”Emme tarvitse liikeyritysten verorahoja, Helsingille riittää fyysisten henkilöiden verotuotot.”


Esplanadin tukkiminen ilmoitetaan vuoden kestäväksi ”kokeeksi”. Tehdyt suuret, kalliit muutokset ennustavat tarkoituksellista pysyvyyttä.

TÄNÄÄN
Vihreä liikennevalta on peittämässä kaupungin raitiovaunujen raideverkolla. Viisi suurta katutyötä, Helsingin historian suurin katuremontti, estävät parhaillaan sekä auto- että joukkoliikenteen kulkemisen pääväylillä. Suuret katutyömaat seisovat enimmäkseen tyhjinä venyttäen tavoitteellisesti töiden kestoa. Raskaat pohjustustyöt suoltavat miljooneja tonneja haitallisia päästöjä ilmoille. Liikenteen ohjautuminen pitkille kiertoteille ja pienille asuntokaduille vähentää kaistoja, vähentää katuja käytöstä kokonaan ja moninkertaistaa pahoja päästöjä ja tuhoaa asumisviihtyisyyttä. (HS 3.8.23)
 
Samalla pääväylien ajoratoja kavennetaan kahdesta yhteen ja upotetaan syvälle reunakivetyksen väliin. Räikeästi ylimitoitettua lisätilaa tehdään pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Jakeluajo ja tavaratoimitukset kaupoille tehdään käytännössä laittomiksi.
 
Kadunvarsipysäköinnin sairasta alasajoa täydennetään pysäköintihintojen korotuksilla kaksin- ja kolminkertaisiksi. Ensi joulukuuna alusta asukaspysäköinti maksa 720 euroa vuodessa (HBL 3.8.23). Maanalaiset hallipaikat maksavat jo yli 300 €/kk.
 
Pysäköintikurjuus kärjistää kauppakuolemia. Myös asuntojen hinnat ja asuntokauppa ja asuntorakentaminen ovat ajautumassa vapaaseen pudotukseen. Yhtenä monista rakennusyhtiö YIT:llä oli kesäkuussa 730 valmista myymätöntä asuntoa. Yhtenä monista sen jättimäinen kerrostalojen kokonaisuus Itäkeskuksen Jokerikorttelissa on jäänyt toteutumatta. Yhtiön velkaantumisaste on kohonnut 99%:iin. (HS 4.8.23)
 
Muut suuret rakennusliikkeet kokevat samaa. Rakennuslupapäätöksiä oli nyt aloittamatta ennätysmäärä 102 kpl. Yksin Hernesaaressa, Pasilassa Kruunuvuoressa, Sompasaaressa, Kalasatamassa ja Länsisatamassa oli 30 suurhanketta aloittamatta. (HS 4. ja 5.8.23)
 
SLUMMIUTUMINEN UHKANA
Kantakaupungin elintarvike- ja Market-kauppiaat ovat yksimielisiä autoilevien asiakkaiden rahallisesta arvosta: ”Jalankulkija ostaa 2-3 pulloa kaljaa, pyöräilijä ehkä sixpakin siinä missä autoilija korillisen tai kaksi”, he vertaavat ostovoimia!
 
Joukkoliikenne puolestaan ei parhaimmillaankaan poista auton ykkösasemaa perheiden työmatka- ja vapaa-ajan, harrastusten kuljetusvälineenä. Yhä useammassa perheessä on kaksikin autoa.
 
Auton tärkeys perheen toimeentulolle johtaa armotta omistajien hakeutumiseen pois hankalasta, kalliista Helsingistä naapurikuntiin, Espooseen, Vantaalle, ymv. Kauppakeskukset Helsingin ulkopuolella hyötyvät, Helsinki kärsii. Trendi on kiihtyvä.
 
Sama trendi koettiin USA:n suurissa kaupungeista jo 1950- ja 60-luvuilla, ja ympäri maailmaa: auton pitämisen vaikeutuessa ”autolliset” poistuvat, autottomat tulevat tilalle, tulotaso putoaa, kaupunginosa köyhtyy, slummiutuukin. Tunnettu trendi, joka näkyy Helsingissä monessa muussakin, lupaa vain huonoa maan pääkaupungille.
 
Nykyvihreä liikennepolitiikka tyrmää Helsingin luvunlaskuun.
 
Päästöistä ja saasteista viis – Vihreät lamaannuttavat Helsingin PDF Tulosta Sähköposti
14.06.2023 00:00
 

Anni Sinnemäki, Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari ja Ville Lehmuskoski, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja.

Vihreiden puolueen ”harmaa eminenssi”, tilastotieteilijä Osmo Soininvaara ajoi 1994 valtuustossa raitiovaunuliikennettä koko Helsingin keskustaan ilmastopuhtaana joukkoliikennemuotona. Kun osoitin raitiovaunujen sähkön olevan kivihiilestä ja erittäinkin saastuttavaa, ”Oden” ykskantainen vastaus oli: ”Niin mutta sehän on muualla”! Aate ja valta olivat jo silloin päästöjä tärkeämpiä.
 
Vihreiden voimahahmot olivat vuodesta 1990 Soininvaara, Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Heikki Salmivaara, lisäksi valtuustossa 1998 liikenne- ja ympäristönsuojelun DI Ville Lehmuskoski ja 1999 mukaan tullut Ultra Bra yhtyeen viisusanoittaja (1995-2010), Venäläisen koulun käynyt humanististen tieteiden kandidaatti Anni Sinnemäki.
 
Anni Sinnemäki valittiin Helsingin kaupunkirakentamisen johtajaksi 2015. Tehtävän nimitys vaihdettiin 2017 kaupunkiympäristön johtajuudeksi, jossa Sinnemäki toimii edelleen 2023.


Helsingin kaupunkiympäristön kuva katutöistä puuttuu mm. Töölöntorin- Runeberginkadun työmaa.

Vihreiden liikennekonsultti DI Ville Lehmuskoski eteni Anni Sinnemäen nosteella HKL:n suunnittelujohtajaksi 2006, HSL: n suunnittelujohtajaksi 2010, Helsingin liikennesuunnittelijaksi 2012, HKL:n toimitusjohtajaksi 2014-2022, minkä jälkeen Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtajaksi Sinnemäen alaisuudessa. Lehmuskoski jätti jälkeensä konkurssitilassa olevan Helsingin joukkoliikenteen, joka nyt on joutunut hakemaan rahallista tukea valtiolta.
 
Sinnemäki ja Lehmuskoski tekivät Helsingin tulevaisuuden kaikille selväksi. Helsingin Sanomat sanoi sen tammikuussa 2016 otsikolla ”Vallankaappaus autokaupungissa”, Helsingin kehitys jatkuu kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla.


Malmin lentokentän luonnonniitty leikattiin laittomasti Frisbee-pelikentäksi jättäen jälkeensä surmattuja lintuja ja linnunpoikasia.

NYT KAIKKIEN NÄHTÄVÄNÄ
Helsingin niemi pakottaa itä-länsi liikenteen ydinkeskustan läpi. Vilkas läpiajo kanavoituu kaupungin ”näyteikkunan”, Esplanadin puiston molemmin puolin sekä päärautatieaseman edustan läpi. Kumpikin läpiajo vaatisi ehdottomasti rauhoituksen. Sen ratkaisisi katutason alta kulkeva Keskustatunneli.
 
Autoruuhkista ja päästösaasteista pelastava tunneli ei vain käy Vihreille. Sen nähdään lisäävän autoilua, siis maan alla. Ratkaisuksi onkin valittu Esplanadikatujen tulppaaminen yksikaistaisiksi samalla kun täydennetään jo vuosikausia jatkunut ydinkeskustan kadunvarsiautopaikkojen vähentäminen ja pysäköintimaksujen nostaminen.
 
Keskustan tulppaaminen autoilta näkyy nyt kiihtyvästi kauppakuolemina. Koskaan aikaisemmin ydinkeskustassa ei ole ollut yhtä paljon tyhjiä kauppaliikkeitä kuin nyt.


Esplanadin kadut tulpattiin yksikaistaisiksi seurauksena kokopäiväiset kammottavat autojonot ja haitalliset päästöt.

Kauppiaat sanovat, että autoileva asiakkaat ostavat ja vievät mennessään autoissaan satojen eurojen edestä enemmän kauppatavaraa kuin pyörällä ja jalan kulkeva asiakas.
 
Sinnemäki ja Lehmuskoski eivät kysy kauppiailta. He vain todistelevat, kuten Lehmuskoski viikolla 23 Helsingin Sanomissa, että autoilijoita liikkuu ja pysäköi ydinkeskustassa enemmän kuin aikaisemmin, joten syy keskustan kuolemiseen ei ole autoilijoiden puutteessa.
 
Keskustan näivettymisen lisäksi Sinnemäki ja Lehmuskoski ovat valtuuston hyväksynnällä peittämässä koko Helsingin raitiovaunuverkostolla. Helsingin pää- ja sivukadut on vuodesta 2021 alkaen revitty kerralla auki koko mitallaan. Katutyöt seisovat kuukausikaupalla ammottavan tyhjinä keräten päivittäin valtavia autoruuhkia, aikatappioita kulkijoille ja hirvittäviä tonnimääriä haitallisia päästöjä ilmoille sekä avonaisista rakennustöistä että autoista.


Helsinki on täynnä aukirevittyjä katuja ja tyhjiä katutyömaita, Runeberginkatu jo kolmatta vuottaan. Nizzan kaksikaistakatujen ympäröimä "Esplanadipuisto" taas näyttää mallia suihkukentästä lastenkin leikkipaikkana.

Sinnemäen ja Lehmuskosken toiminta johti viime vaaleissa rökäletappioon Helsingin Vihreille. Kaupungin ratikkaverkosto ja Malmin suojeltu lentokenttä pohjustetaan nyt syvältä maailman saastuttavimmalla rakennusaineella, betonilla (The Guardian: ”The most destructive material on Earth”). Malminkentän luonnoniitty leikataan lainvastaisesti lintujen pesimäaikana Frisbee-kentäksi.
 
Tulokset ovat kaikkien nähtävissä koko Helsingissä. Mutta ”Ongelmat ovat muualla”, kuten Osmo Soininvaara sanoi jo 1994. Eikö?
 
Mikä Helsinkiä riivaa? PDF Tulosta Sähköposti
15.05.2023 00:00


Tukholma, Kööppenhamina ja Amsterdam menestyvät pyöräilijöillä, e-laudoilla, jalankulkijoilla, autoilijoilla ja lähilentokentillä.
 
Helsingissä eivät viihdy pyöräilijät, e-lautailijat, jalankulkijat, autoilijat eikä lähilentokentät.
 
Mikä vikana Helsingissä?
 
Helsingissä keskusta näivettyy. Kauppiaat panevat lapun luukulle. Ydinkeskusta täyttyy tyhjistä näyteikkunoista katutasolla.
 
Helsingissä kadunvarren P-paikkoja joutuu etsimään kaukaa, pysäköinti on kallista, pysäköintisakot korkeita. Maanalaiset parkit ovat kalliita ja pakottavat pitkiin kävelymatkoihin kantamuksien kanssa. Mieluummin ajetaan ostosrahoilla miellyttäviin ostoskeskuksiin kaupungin laitamilla.
 
Helsingin pyörätiet kärsivät hurjastelijoista. Liikennevaloilla ei ole merkitystä eikä muillakaan säännöillä. Pyörätiet ovat kapeita ja päättyvät usein kesken. Pyöräily jalkakäytävillä on yleistä. Pyörähurjastelijat eivät edistä pyöräilyn kasvua Helsingissä.
 
E-lautailijoita vilisee kaduilla, pyöräteillä ja jalkakäytävillä. Lautoja lojuu ympäriinsä kaikkialla. Säännöistä piittaamattomuus, kurittomuus pilaa viihtyisyyden kaikilta.
 
Pyöräilijöiden ja e-lautailijoiden ”Villissä Lännessä” jalankulkija elää vaarallisesti koko kaupungissa ja erityisesti keskustassa. Ei ole ”kivaa” varsinkaan jos on lapsia mukana tai kauppakantamuksia.
 
Lisätään tähän kaupunkia lamaannuttavat, hitaasti etenevät rakennustyömaat miljoonien tonnien betoni- ja rakennustyömaapäästöillä, aiheuttamillaan auto- ja joukkoliikenteen kiertoteillä, tarpeettomilla liikenneruuhkilla, kalliilla joukkoliikenteellä ja lippusotkulla, ja huippuna vain ratikoille ja kevyelle liikenteelle siunattu miljardiluokan Kruunusillat-väylä.
 
Moni asia on vakavasti pielessä Helsingissä.
 
HELSINGISSÄ OMA VASTAKKAINASETTELU
Helsingissä autoilu on tekemällä tehty joukko- ja kevytliikenteen viholliseksi, jonka kulkemista tahallaan hidastetaan. Euroopan suurissa kaupungeissa sovitellaan yhteiseloa.
 
Esimerkiksi Helsinkiä suuremmassa Frankfurt aM:ssä auto-, joukko- ja kevytliikenne ovat sovussa keskenään. Autoliikenne Frankfurtissa sujuu suuresta automäärästään huolimatta paljon sujuvammin kuin Helsingissä.
 
Google Mapsin mukaan Tarvontien päästä Helsingin rautatieasemalle kestää autolla 24 minuuttia, Lahdentien päästä 18 minuuttia. Se on 2-3 kertaa enemmän kuin Frankfurtissa moottoriteiden päästä päärautatieasemalle.
 
Helsingin keskusta-alueen sijainti niemen kärjessä on liikenteen suuri haaste.
 
Nyt Helsingin niemen lännestä itään, idästä länteen kulkeva auto- ja bussiliikenne vyöryy ydinkeskustan kapeita, ruuhkaisia katuja. Vaihtoehtona on kilometrien kiertoajelu Töölönlahden pohjoispuolitse.


Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki on Ympäristövirastonon voimalla ja vihreällä autovihallaan ajanut Helsingin liikenteen umpikujaan, jossa kaupungin keskusta tekee kaupallista kuolemaa.

KESKUSTATUNNELI PELASTAISI
Keskustatunneli nähtiin keskustan katurallin rauhoittajaksi jo 30 vuotta sitten.
 
Sen jälkeen Keskustatunnelin toteuttamisesta on käyty toistuvasti kädenvääntöä valtuustossa. Vastakkainasettelussa autoilupuoli on aina hävinnyt joukko- ja kevytliikennepuolelle, käytännössä Vihreille, SDP:lle ja Vasemmistoliitolle. Tunneli kun muka lisää päästöjä!
 
Vuodesta 2015 kaupunkirakentamisesta ja liikenteestä vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi tuli Vihreiden johtajistoon kuuluva Anni Sinnemäki. Hänen johdollan kaupunkisuunnitteluvirastosta tehtiin Ympäristösuunnitteluvirasto ja liikennemuotojen vastakkainasettelu radikalisoitui.
 
Keskustan näivettyminen näkyi pahasti 2019 ja pakotti taas esille Keskustatunnelin. Sinnemäki esitteli valtuustolle lukuisilla suuaukoilla eri puolilla kaupunkia varustetun nelikaistaisen, kuuden eritasoliittymän, täysin ylimitoitetun 1,4 miljardin tunneliratkaisun. Käsittelyfarssin keskeytti jo kaupunkiympäristölautakunta SDP:n Eveliina Heinäluoman johdolla.
 
Nyt seuraukset näkyvät räikeinä lamaannuttaen koko pääkaupunkia.
 
HELSINKI HUUTAA KESKUSTATUNNELIA
Helsingin keskustan 2019 jälkeen heikentynyt elinvoima vaatii toimenpiteitä. Keskustatunnelin toteuttaminen nousee taas suunnan muuttajaksi ja pelastajaksi.
 
Tilavaraus Keskustatunnelille on yhä olemassa. Sillä ei tarvitse olla kuin kaksi suuaukkoa, Länsiväylän päässä ja Sörnäisten rantatiellä. Hyviä ratkaisuja saman tien olisi suuaukot Katajanokalla ja Jätkäsaaressa, että vältyttäisiin raskaasta satamaliikenteestä keskustan katuverkossa.
 
Vaikka Keskustatunnelille arvioitu 40 000 ajoneuvon vuorokautinen määrä olisi hiukan yliarvioitu, valtava ajoneuvomäärä poistuisi päästöineen ja liikennevaaroineen pintakatuverkosta. Se tekisi lisää tilaa, viihtyisyyttä ja turvallisuutta jalankulkijoille ja kevyelle liikenteelle.
 
Keskustatunnelista olisi autoilijoille helppoja liittymiä keskustan alla oleviin parkkitiloihin. Ne vaatisivat ajanmukaistamista niin, että autoilijoiden ostovoima pääsisi helposti yläpuolella oleviin kauppoihin ja tapahtumiin – kuten muualla kehittyneessä maailmassa.
 
Luulisi Helsinkiä hallitsevien ”Vihervassarien” Sinnemäen, Heinäluoman ja Arhinmäenkin johdolla näkevän ja tuntevan Helsingin tarpeet asukkaittensa eduksi. Vastakkainasettelu ei ole kenenkään eduksi. Keskustatunneli on kaikkien eduksi.
 
Asialla on tulenpalava kiire nyt, kun läpiajo-Esplanadit aiotaan viihtyisyyden lisäämiseksi typistää yksikaistaisiksi palmukujiksi.
 
Petkuta vakuutusyhtiötä ja maksat kaiken itse PDF Tulosta Sähköposti
26.03.2023 00:00

 
Se oli pienistä pienin ojaanajo.
 
Luminen, kapea paikallistie kiersi kallionkielekkeen vasemmalle 90 asteen mutkalla. Aura-auto oli aurannut ulkokurvin ojanreunan yli. Noin 15 km/h nopeudella pikkuautoni oikea etupyörä vajosi ojanreunan yli. Siihen pysähdyttiin.
 
Koko auto seisoi edelleen kolmella pyörällä tukevasti tiellä. Etuvetoinen ei ilman tasauspyörästön lukkoa liikahtanut mihinkään. Ojan puolelle pudonnut pyörä pyöri kaasun painalluksesta vinhaa vauhtia yksin saamatta otetta ojan reunasta.
 
Onneksi hinausautoilija ”A.” oli vain kahden kilometrin päässä ja valmiina lähtöön. Kello oli vartin yli kolme, 15:15.
 
Hetkeä myöhemmin hinausautoilija A. olikin paikalla, iski hinausvaijerin kiinni ja nykäisi autoni oikean etupyörän ojanreunan takaa takaisin tielle. Helppoa kuin mikä.
 
Halusin maksaa avusta saman tien. Satanen tai 150€ luulisi riittävän 20 minuutin työrupeamasta.
 
Ei, se vain ei käynyt mitenkään päinsä. Oliko kaskovakuutus, hinausautoilija A. kysyi, ja ilmoitti myönteiseen vastaukseen, että kaskovakuutus maksaa ilman muuta kaiken. Hän lähettää vain laskun vakuutusyhtiölleni. Mikään muu ei tullut kysymykseenkään.
 
Ei voinut välttyä ajatukselta, että hinausautoilija A:n ainoa tavoite oli päästä laskuttamaan vakuutusyhtiötä.
 
HUIMA HINAUSLASKU
Puolitoista kuukautta tapauksen jälkeen tuli perintäyhtiöltä lasku hinausavusta. Lasku perustui hinausapuun enintään 30 km:n matkalta ja yötyöstä kello 16-08 välisenä aikana, yhteensä 346 euroa.
 
Vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt maksamasta, koska autoni kaskoon ei sisältynyt hinausapua.
 
Hinausautoilija A. oli takuuvarmasti alan ammattilaisena tiennyt, ettei hinausapu suinkaan aina sisälly kaskovakuutukseen. Tavoitteenaan oli selkeästi vain päästä laskuttamaan vakuutusyhtiötä roimasti ylisuurella laskulla. Vakuutusyhtiö ei mitenkään ehtisi selvittää jokaisen moisen tapahtuman yksityiskohtia, vaan maksaisi enempiä kysymättä, jos vain hinausapu sisältyisi asiakkaan kaskovakuutukseen.
 
Useimmiten temppu varmaan onnistuukin.
 
KUMMALLISIA YKSITYISKOHTIA
Soitin vakuutusyhtiölle. Halusin kysyä, sattuuko useinkin, että hinausautoilijat lähettävät enempiä kysymättä hinauslaskun kaskovakuutuksen korvattavaksi? Sattuuko useinkin, että hinauslasku maksetaan laskun perusteita tarkistamatta? Kuinka usein sattuu, että hinausyhtiö lähettää laskun, vaikkei hinaus sisälly vakuutukseen?
 
Tuntui että osuin vakuutusyhtiössä hyvin arkaan paikkaan. Vakuutusyhtiöstäni ei löytynyt ainuttakaan henkilöä, joka olisi valmis keskustelemaan hinauslaskustani ja sen palauttamiseen liittyvistä yksityiskohdista. Oli selvästi piinallinen puheenaihe.
 
Vasta kun painostuksen jälkeen viikkoa myöhemmin sanoin irti koko autovakuutuksen, vakuutusyhtiöstä soitettiin. Selvisi että ko. hinausautoilija oli nk. ”villi” yrittäjä eikä kuulunut vakuutusyhtiön kanssa sopimuksen tehneisiin hinausyhtiöihin.
 
Samalla vakuutettiin, että jokainen hinauslasku, joka kuului kaskovakuutuksen piiriin, tarkistetaan laskutusperusteiden osalta paikkansa pitäviksi.
 
Uskokoon ken tahtoo. Enää ei ollut epäilystäkään, etteikö hinausautoilija A. hyvien kokemusten kannustamana ensimmäiseksi halunnut kokeilla mahdollisuutta, että vakuutusyhtiö olisi mukisematta maksanut ylisuuren hinauslaskun.
 
Ja turha luulla, että hinausautoilija A. olisi ainoa alalla, joka ensimmäiseksi lähettää ylisuuren laskun vakuutusyhtiölle hyvässä toivossa, että se mukisematta maksetaan.
 
VAKUUTUKSEN OTTAJA ON LOPULLINEN MAKSAJA
Surullinen lopputulema tapauksesta on, että vakuutusyhtiön ei edes kannata hukata aikaa ylisuurien hinauslaskujen tarkistamiseen. Vakuutusyhtiö maksaa, ja summaa paljonko hinauskorvauksista kannattaa periä kaskovakuutuksissa, ja perii sen vakuutuksen ottajalta. Vakuutuksen ottaja on lopulta ylisuuren hinausmaksunkin maksaja.
 
Sama pätee epäilemättä kaikissa vakuutuksissa. Vakuutusyhtiö ei lahjoita rahaa. Vakuutusyhtiö on liikeyritys, joka tekee liikevoittonsa vakuutuksen ottajalta.
 
Vakuutuksen ottajat yrittävät vahingon sattuessa tinkata vakuutusyhtiöltä mahdollisimman paljon ja suuria vakuutuskorvauksia, perusteltuja ja perustelemattomia - ajattelematta että vakuutusyhtiö ynnää kaikki maksamansa korvaukset tietystä vakuutuksesta ja panee vielä oman liikevoittonsa päälle. Lopulta vakuutuksen ottaja on se, joka kaiken maksaa jo heti ottaessaan vakuutuksen.
 
Näin se taas raadollisesti muistutettiin.
 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 2 / 27
feed-image Feed Entries

 

Blogissa aiemmin:

Miksi niin paljon turhaa? (22.2.2024)
2020 – 2024 samoilla renkailla kesät talvet – Nyt jo neljänteen talveen! (22.1.2024)

2023

Soita LVM, Traficom, Väylävirasto... tulee kuka, mitä, häh...? (12.12.2023)
Taksit ilman kuluttajansuojaa (14.11.2023)
Miksi hyväksytään vääriä liikenneympyröitä? (12.10.2023)
Suomalainen ei kiitä! (15.09.2023)
Minne menet, Helsinki? (21.08.2023)
Päästöistä ja saasteista viis – Vihreät lamaannuttavat Helsingin (14.06.2023)
Mikä Helsinkiä riivaa? (15.05.2023)
Petkuta vakuutusyhtiötä ja maksat kaiken itse (26.03.2023)
Terroristit joukossamme (03.03.2023)
Ympärivuotisilla lumihelvettiin (12.12.2023)

2022

MIKSI... (12.12.2022)
HSL – Itkeäkö vai nauraa? (16.10.2022)
Kuljettajapula ajateltava täysin uusiksi (26.10.2022)
Auton ajokortti 17-vuotiaille – Virheillä kuten ennenkin? (29.09.2022)
Onko Suomessa järki pysähtynyt? (25.08.2022)
MIKSI? (14.06.2022)
EU:n tietosuojalaki on kaupan este (03.05.2022)
Suomi – nukkuvien maa (04.04.2022)
Sirkus Töölöntori (01.03.2022)
Suomi pilkkaa veronmaksajia (03.02.2022)

2021

Kyvyttömyydem kukkaset – Tietyömaat (11.11.2021)
Ei kannata yrittää (10.9.2021)
Etanoli – ilmastomuuttajien sokea piste (13.8.2021)
Helsingin (ja muiden kaupunkien) hölmöily näivettää keskustoja (18.6.2021)
Quo vadis, nokian? (20.5.2021)
Manipuloitu LP-raportti on vain jäävuoren huippu (15.4.2021)
Suuri puhallus! (5.3.2021)
Kuskeja ja renkaita (3.1.2021)

2020

Valheellinen liikennepolitiikka – Liikenneturvallisuuden surma (11.12.2020)
Yli kymmenen hyvää syytä rakentaa Vaasa – Umeå linkki, Kvarkentie (19.11.2020)
Mikä hiljensi Harakan? (15.10.2020)
Maantiekuljetukset polvilleen (11.9.2020)
Avuttomuuden ratinkääntäjät (14.8.2020)
Montako henkeä taas uhrataan LVM:n alttarilla (9.3.2020)
Tappavat valot (3.2.2020)

2019

Sähköauto kaatuu vetyautoon! (13.12.2019)
Liikennenäkeminen on monesta kiinni (15.11.2019)
Tervetuloa Tivoli Keskustatunneliin (17.10.2019)
LVM pantava holhoukseen (19.9.2019)
Tunnustan, olen taparikollinen (20.8.2019)
LP:n ylösnousemus (12.6.2019)
Elävä lentohistoria Malmille! (30.4.2019)
Malmin Vihreä miljardihauta (4.4.2019)
Minä ja Mäntyranta – Ei, ei tätä kestä selvinpäin (14.3.2019)
Pääkaupungin kelvoton liikenne (poliisi), osa 2 (31.1.2019)

2018

Pääkaupungin kelvoton liikenne (poliisi) (19.12.2018)
Kultakaivos (20.11.2018)
Nastarenkaat tappavat enemmän kuin pelastavat (25.10.2018)
Jussi Poliisi katselee liikennettä Jussi Poliisi ei ajattele (28.9.2018)
Vihreät kaatuvat liikenteeseen (24.8.2018)
Elää ja antaa elää (26.6.2018)
Hengenvaaralliset talvirenkaat (11.5.2018)
Sähköauton seuraava askel (6.4.2018)
Raidejoke kansan hallintaan (5.3.2018)
Suurten lupausten Raidejoke (30.1.2018)

2017

Kateus maan perii (20.12.2017)
"Vihreä Helsinki" tappaa päästöillä (13.11.2017)
Jakelumullistus (19.10.2017)
HCT-rekoista päätöksiin – Näin ei voi jatkua (20.9.2017)
Sähköauto – ilmastohirviö bensa-autoon verrattuna (31.8.2017)
Tässä ei ole tulevaisuus (20.6.2017)
Näin meitä huiputetaan! (10.5.2017)
Rengasmääräykset hullujen hommaa! (3.4.2017)
Liikenteen huutavin vääryys! (6.3.2017)
Ylinopeus, tilannenopeus ja kohtuuttomat rangaistukset (23.1.2017)

2016

Usko nujertaa faktat vihreässä liikennetekniikassa (1.12.2016)
Niin niin automies että! (31.10.2016)
Silmitöntä tuhlausta – kansa maksaa (3.10.2016)
Antti Vehviläinen, yllytätte väheksymään liikennesääntöjä (24.8.2016)
Helsinki ja Espoo kusettavat (27.6.2016)
VW-moka opiksi kaikille (20.5.2016)
Pääkaupunkiseudun PanamanPaperit (15.4.2016)
Renkaita rengasmeressä (18.3.2016)
Kohtalokkaita virheitä 1. (26.2.2016)
Demokratiakato (20.1.2016)

2015

Hölmöläisten joukkoliikennelait (2.12.2015)
Se mikä ei näy, sitä ei ole (20.10.2015)
Kansa pannaan maksamaan liikenteen miljoonamokat (18.9.2015)
...sillä he eivät tiedä mitä tekevät (21.8.2015)
Voiko tyhmempää sakkia olla (25.6.2015)
Autotehtaan käsi on jo lompakossasi (28.5.2015)
Hölmöläiset liikemiehinä (22.4.2015)
Joukkoliikenteen Vihreä uskonto (19.3.2015)
Aatos Erkko "kaatoi" Sanomia (20.2.2015)
Eljas Erkko "kaatoi" autotuojat (21.1.2015)

2014

Julkinen liikenne, Suomalaisen hulluuden huippu (5.12.2014)
Kumipyöräliikenteen tuska (7.11.2014)
Johtavia erityisasiantuntijoita pilvin pimein (3.10.2014)
Trafi veneilijöille: Vielä me teidätkin opetetaan (26.6.2014)
Kaikkea ne venäläiset keksii (26.6.2014)
Trafi rokottaa lainvastaisesti, ministeriö hyväksyy (19.6.2014)
Ei voi olla totta (26.5.2014)
Kaiken maailman turvatarkastuksia (25.4.2014)
Helsinki rakkaani, koita kestää (29.3.2014)
Yhteiskunnalla on syöpä (1.3.2014)
"Kyllä kansalla on rahaa!" (27.1.2014)

2013

Nastarenkaat pitää jo kieltää (3.12.2013)
Voitto ei ole voitto (28.10.2013)
Puna-vihersokeus on paha ongelma (25.9.2013)
Liikennekieli (29.8.2013)
Pelko on avain valtaan (17.6.2013)
Peilistä lukemisen taito (20.5.2013)
Älä usko kataisen hallitusta (19.4.2013)
Logiikan puutteesta (25.3.2013)
Liikennetantta-mafia on kansallinen katastrofi (26.2.2013)
Ymmärtävätkö koskaan? (29.1.2013)

2012

Suomen salainen ase: Joulupukki! (5.12.2012)
Vihreä valta on kultaakin kalliimpaa (31.10.2012)
Suojatie ei ole suojatie! (1.10.2012)
Sokaiseva ylinopeushysteria (4.9.2012)
Vihreiden Waterloo (20.6.2012)
Kerjäläisarmeija (29.5.2012)
Onko Päivi Räsänen sokea? (26.4.2012)
Liikenneturvallisuusnäpertelijät (30.3.2012)
Liikenneturvallisuuden rahanreikä (27.2.2012)
Virkamiesvalta selättää kansanvallan (30.1.2012)
Liikenneturvallisuusongelma no.1: Kyvyttömät johtajat (5.12.2012)
Psykoottiset (3.11.2012)
Edesvastuuton vasemmistoliitto (4.10.2012)

2011

Trafi kuristaa suomalaisia (29.8.2011)
Tehtävänä ruikuttaa? (22.6.2011)
On lehtiä ja lehtiä (30.5.2011)
Epämiellyttävä ilmiö (3.5.2011)
Siunattu hulluus (29.3.2011)
Muotoilun sokea piste (2.3.2011)
On sulla poka pimiät jutut (31.1.2011)

2010

Naisistuminen (1.12.2010)
VR, näköalattomuuden huippu (19.11.2010)
Kelvoton liikenneministeri on erotettava! (11.10.2010)
Taas autoilijaa kusetetaan (15.9.2010)
© Auto, tekniikka ja kuljetus 2011-2012 
B Yhtiöt Oy  |  Nuijamiestentie 5 A 00400 Helsinki  | Puhelin (vaihde) (09) 547 621  |  etunimi.sukunimi@boy.fi