Klaus Bremerin
Blogi
Tervetuloa Tivoli Keskustatunneliin PDF Tulosta Sähköposti
17.10.2019 00:00

Vapaavuoren 1,4 miljardin tunnelijärjestelmä.

Tivoli Sariola on Suomen lahja sirkustaiteelle. Suomalaisia se on hauskuuttanut yli 130 vuotta. Sille on noussut kilpailija Suomessa, Tivoli Keskustatunneli. Se on hauskuuttanut suomalaisia jo yli 20 vuotta.
 
Keskustatunnelia jonka piti viedä Helsingin läpi itä-länsisuunnassa virtaava autoliikenne maan alle pois keskustan kaduilta, suunniteltiin jo kun olin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan (KSL) jäsen 1993-2000.
 
KSL hyväksyi kaupunkisuunnitteluviraston (KSV) Keskustatunneli-suunnitelman 1999. Kaupunkirakentamisesta ja liikenteestä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (SDP) oli kuitenkin perustanut oman suunnitteluyksikön kaupunginkansliaan kampittamaan KSV:n ja sen päällikön, Paavo Perkkiön suunnitelmia. Se ajoikin Perkkiön ennenaikaiseen kuolemaan huhtikuussa 2000. Surkuhupaisan poliittisen viihteen jälkeen SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät kaatoivat suunnitelman 2008.


Pormestari Vapaavuori on paljastanut karvansa. Entä presidenttihaaveet?
 
2010 Keskustatunnelin hinnaksi arvioitiin 500 M€, mikä riitti lopettamaan sen Vihreiden ja vasemmiston vastarintaan. 2013 Vihreät sammutti jälleen Kokoomuksen valtuustossa puheeksi ottaman 550 M€:n tunnelisuunnitelman.
 
Nyt ylipormestari Jan Vapaavuori (Kok) teki ”Korpiset” perustamalla kaupunginkansliaan oman suunnitteluyksikön apulaispormestari Anni Sinnemäen (Vihreät) Ympäristöviraston ja -lautakunnan rinnalle. Vapaavuoren yksikön 1,4 miljardin Keskustatunneli esiteltiin syyskuussa 2019. Siitä Vihreät syyttää Vapaavuorta ja vastustaa ”liikenneuskontoonsa“ perustuvilla tunnesyillä. Vaa´ankieliasemassa SDP ja Vasemmisto kaatoivat suunnitelman lähinnä hintaan vedoten.
 
Pelkkä jättitunnelin suunnittelukin on maksanut miljoonia. Sitä tekivät lukuisat eri insinööri-, rakennus-, suunnittelu- ja konsulttiyritykset minkä lisäksi kaupungin oman Liikenne- ja katuasuunnittelun, Asemakaavoituksen, Elinkeino- osaston, Talous- ja suunnitteluosaston, Viestintäosaston, Kaupunginmuseon, HSL:n ja Helsingin sataman virkamiesosaajat erillisen ohjausryhmän johdolla. Huh!


Osmo Soininvaara on Vihreän ”uskonnon” ja mm. autofobian ylipappi.
 
Valmistelutyön tulos annettiin valtuustolle typistetyssä, keskitetyssä muodossa 407-sivuisena! insinööri- ja suunnittelutekstinä. Ete- vistä insinööritoimistoista vain Pöyryn 28-sivuinen suunnitelma kelpuutettiin mukaan. Hylätyksi tuli mm. Strafican 65-sivuinen erinomainen esitys D5 ehdotuksineen.
 
Ei ole pienintäkään mahdollisuutta, että valtuuston poliitikot olisivat kyenneet edes auttavasti ymmärtämään saati paneutumaan 407-sivuiseen insinöörihepreaan.
 
Sinnemäen johtamassa ympäristölautakunnankokouksessa 17.9. 407-sivuinen tunneliasia käsiteltiin kolmantena 13 asiaa pitkällä listalla. Vihreät vastusti suunnitelmaa. Se pantiin pöydälle kahdeksi viikoksi. Ennen sitä myös SDP ilmoitti hylkäävänsä suunnitelman. Ja tunneli kaatui jälleen kerran ilman asiaan kuuluvaa käsittelyä.
 
Vapaavuoren ylimielisesti esiin heittämä tunneliverkoston hinta suorastaan pyysi hylkäystä. Jäljelle jäi raivostunut Vapaavuori peräänkuuluttamaan „kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä Helsingin elinvoimaisuudesta, toimivuudesta ja liikenteen tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä“. Sokeana näille vaatimuksilleen hän itse sulkee pääkaupungin ainoan oman historiallisestikin korvaamattoman Malmin lentokentän juuri sähköisen lentämisen ja dronekehityksen muullistaessa koko ilmaliikenteen.


Ilkka Taipale, SDP:n ”Primus inter pares”, olisi jatkanut Keskustatunnelin käsittelyä valtuustossa.
 
Vihreät ovat esittäneet yhden ainoan perustelun vastustukselle: ”Se lisää autoilua”. Totta, mutta kuinka paljon, jää sanomatta. Ruuhkaisen ydinkeskustan ja Töölön läpiajon helpottuessa epäilemättä jotkut autoilijat vaihtavat vakiintuneen (metro)työmatkansa autoon. Määrä tulee olemaan hyvin pieni saavutettavaan ”päästövoittoon” nähden - varsinkin ilmastotietoisuuden jo muutenkin vähennettyä Suomessa uusien autojen myyntiä 10 prosentin luokkaa viime vuodesta.
 
Vihreät on Suomen lukenein puolue. Se ei takaa itsenäistä ajattelua, ei luetun ymmärtämistä eikä loogista johdonmukaisuutta. ”Ylipappi” Osmo Soininvaaran julistama liikenneuskonto, jonka sakramentteihin kuuluu autofobia, dieselsynti ja raidejumaluus, ovat koskemattomia. Jopa niin epäjohdonmukaisesti, että haluavat pitää kuin ”Osmon kärsimysnäytelmänä” autot ja päästöt kävelykeskustassa kaikkien kärsittävinä.
 
SDP:ssä aleneva kannatus on tarttunut ilmastonmuutokseen pelastusrenkaana. Se puhuttelee nuorta polvea. Tiedetään että valtuustoryhmän vanhat ja kokeneet olisivat hyväksyneet jatkokäsittelyn, mutta nuoret voittivat vihreään autofobiaan vedoten. Korkea hinta oli kompromissiperuste tunnelisuunnitelman hylkäykselle.
 
Vasemmistoryhmän myötäily kuvastaa hupenevan kannatuksen pakkoa kulkea ”työväelle” suuntaa näyttävän SDP:n vanavedessä – tajuamatta että auto on nimenomaan työläisille tärkein kulkuneuvo ennen julkisen liikenteen heräämistä ja työpaikoille, jonne vielä ei ole julkista liikennettä.
 

Autolauttojen yhteissatama Katajanokan ja -luodon väliin.

Jää yksinkertainen liikenneongelma ratkaistavaksi:
 
1) Helsingin kapealla niemellä on ylisuuri päivittäinen poikittainen autoliikennevirta ydinkeskustan ja Töölön läpi. Ratkaisu: Joko näin jatkuu tai se johdetaan maanalaisen tunnelin kautta.
 
2) Helsingin ydinkeskustassa on kolme suurta autolauttasatamaa: Katajanokka, Eteläranta ja Länsisatama (Jätkäsaari). Raskas rekka- ja tavaraliikenne on lautoille elinehto. Ratkaisu: Raskas rekka- ja tavaraliikenne joko vyöryy ydinkeskustan kaduilla tai se pannaan maan alle tunneliin – tai autolautat ja Helsingin tuloille tärkeät matkustajavirrat siirretään pois kaupungista.
 
Lopputulos on yksinkertainen: Joko keskustatunneli tai sitten ei!
 
Entä onko 1,4 miljardin tunneli välttämätön vai riittääkö halvempi pitämään autolautat ja matkustajavirrat ydinkeskustassa ja poistamaan raskas rekka- ja tavaraliikenne sen kaduilta?


Hernesaarija kopterikenttäsuunnitelma.
 
ENTÄ JOS…
Vapaavuoren tunnelisuunnitelmassa on peräti kahdeksan sisäänajoa/ulosajoa keskustan kaduille. Tunneliyhteydet Punavuoreen tai Eiraan sekä ja Länsisatamaan ovat pitkiä ja hyvin kalliita. Ilman niitä perustunnelin hinta putoaisi kolmannekseen, noin 500 miljoonaan.
 
Ehdotettu tunneliyhteys Katajanokalle on lyhyt. Entä jos Katajanokan kaakkoisreunasta täytettäisiin lisää maata mereen kohti Katajanokanluotoa. Siitä voisi syntyä Helsingin autolauttasatama, jonne Vikingin lisäksi myös Tallink-Siljan ja vielä Eckerönkin autolautat mahtuisivat! Ja tunneliyhteys kuljettaisi autovirran päätunnelin ja autolauttasataman välillä Katajanokan ali.
 
On toinen samanlainen mahdollisuus. Hernesaaren kärjestä ehdotettiin merestä kaakkoon vallattavaa tilaa kaupungin uudelle helikopterikentälle. Suunnitelma hylättiin, mutta idea jäi. Sinnekin olisi mahdollista keskittää autolautat omaan satamaan. Haittapuolena on pitkä sivutunneliyhteys päätunnelista Hernesaareen ja sen kärkeen. Se olisi paljon kalliimpi ratkaisu kuin Katajanokan hyödyntäminen. Toisaalta Hernesaari on vielä rakentamaton ja siksi vielä helppo suunniteltava.
 
Kaikkiaan näillä eväillä tärkein aikaansaatava, perus-keskustatunneli ja yksi sivuhaara uuteen autolauttojen satamaan syntyisi alle puoleen Vapaavuoren suureellisesta 1,4 miljardista!

 
LVM pantava holhoukseen PDF Tulosta Sähköposti
19.09.2019 00:00

Liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen on epäonnistunut jo yli 20 vuotta.
 
Jorma ”Jönni” Rantanen (SDP, kansanedustaja 1983-91 ja 1995-99) opetti minulle eduskunnassa: ”Turhaan käyt kuumana. Täällä opit, että Suomen huonoin ministeriö on liikenne- ja viestintäministeriö (LVM)”.
 
Olin eduskunnan (EDK) liikennevaliokunnassa (LIV) ihmetellyt ääneen LVM:n toimia autovero-, nastarengas-, ylinopeus-, digitalisointi-, liikenneturvallisuus-, pelastusliivisekoiluissa… jne!
 
Miksi LVM:ltä tuli järjestäin ala-arvoisesti valmisteltuja lakiehdotuksia? Niin että kun niitä LiV:ssa käsiteltiin, läsnä piti olla perustuslakiasiantuntija. Joka yhä uudestaan totesi: ”Jos sanamuoto on näin, se on perustuslain vastainen. Jos asiasisältöä ajetaan, oikean sanamuodon tulee olla näin”. Pykälä pykälältä.

SOTKU ON SEN TOINEN NIMI
Kun tulin EDK:aan ja LiV:aan 1995, Suomen piti olla digitalisoinnin ykkönen vuoteen 2000 mennessä, malli muulle maailmalle. Mikään LVM:n viestintäyksikön päällikön Harri Pursiaisen johdolla tehty suunnitelma vain ei toiminut. Tuntui että toteutus oli vuonna 2000 yhtä kaukana kuin 1995. LiV:ssa puhuttiin usein, että Pursiainen pitäisi vaihtaa.
 
Pelastusliivilaki oli yhtä umpityperä LVM:stä lähtenyt ja HE:nä EDK:n hyväksyttäväksi annettu lakiesitys. Pelastusliivejä piti jokaisessa kelluvassa laitteessa olla yhtä monta kuin oli ihmisille tilaa, lainelaudoista jolliin ja soutuveneisiin ja vielä isompiin.
 
Mikään mahti maailmassa ei olisi voinut valvoa, että joka soutuveneessä olisi aina varuiksi 4-6 pelastusliiviä. LiV käsitteli, hyväksyi ja suositteli EDK:lle hyväksyttäväksi enemmistökaavan mukaan. EDK:n viimeisessä käsittelyssä yritimme Ville Itälän (Kok, Naantalin ent. vallesmanni) kanssa lieventää idiotismia kolmella eriävällä mielipiteellä. Turhaan. EDK päätti, että jokaisessa kelluvassa laitteessa piti olla täysi määrä pelastusliivejä.

Sen jälkeen järjen valo onneksi syttyi LVM:ssä. Se julkaisi asetuksen, jonka mukaan kaikki 5,5 m lyhyemmät kelluvat laitteet vapautettiin pelastusliivipakosta. EDK:ssa jäätiin vain ihmettelemään, kuka on maan korkein päättäjä, EDK vai LVM?
 

Pääministeri Antti Rinne on paljon vartijana liikenneministeriön luokattomassa toiminnassa.

LOPUTON SARJA PERUSMOKIA
Suoralta kädeltä tulee mieleen ketju osoituksia LiV:n laadusta ja osaamisesta.
 
Tietoyhteiskuntakaari oli LVM:n yritys digitalisaation jatkeena omia Harri Pursiaisen johdolla hallintaansa sähköisen viestinnän palvelut ja verkot. Kuuluu sarjaan LVM:n unohtumattomat sotkut (vrt. Google).
 
LVM:n 4G-lupaseikkailut Pursiaisen johdolla: Suomen Posti ja teleyritys, miljoonien menetykset, ”terveiset Putinille, että kiitos törkeän hyvistä seikkailuista”; Telecom Finland josta tuli Sonera; sitten TeliaSonera ja miljoonamenetykset Saksassa ja Turkissa; lopulta Telia Finland Oyj vuonna 2017 (vrt. Google).
 
Suomen Posti LVM:n valvonnassa: Posti ja telelaitoksesta Suomen PT Oy, siitä Suomen Posti Oy ja seikkailut 11 maassa, siitä Itella Oy ja seikkailut Venäjällä ja Puolassa, Venäjän NLC:n ja Puolan Connexionsin ostot; Itella Logistiikka Venäjällä; siitä Itella Posti; Itella Pankki; Itella Informaatio Oy ja OpusCapitan osto; Postin Skandinavian maantierahdin myynti NTG:lle; Noutopisteverkosto Baltian maihin; kunnallisen yhteistyön Eksote; Transvalin osto 2018, Posti Group Oy 2007-14; sitten Suomen Posti Oyj.
 
Mitä on jäänyt tähän päivään: Jakelu raunioitunut, ylimmän johdon huimat palkka- ja palkkioedut ja 8000 työntekijän palkanalennukset rinnakkain ja tulevaisuusnäkymänä koko maan kattavat päätoimen supistukset. Kaikki LVM:n olemattomassa valvonnassa.
 
Trafi: Kun LVM:n osaaminen ei riittänyt, liikenneturvallisuusasiat oli ulkoistettava LVM:n valvonnassa toimivaksi Trafiksi, sittemmin Traficom.
 
Trafi on LVM:n alaisena elänyt kuin pellossa autoilijoilta perityillä maksuilla jättivirastoksi, joka tarkastuksessa joutui palauttamaan 38 miljoonaa euroa liikaa perittyjä euroja valtiolle. Ministeriön muutaman kymmenen virkamiehen osastosta syntyi 526 työntekijän Trafi, jossa henkilöstön keskipalkaksi on laskettu 5188 euroa/kk (2014) ja loma-ajaksi 2,5 kk/vuosi (2014) merkittävien muiden etujen lisäksi ylellisesti sisustetussa toimitalossa.
 
Finavia: LVM:n oman osaamisen puutteessa alaiseksi perustettu Finavia on tehnyt mainetta maan sisäisen lentoliikenteen itseoikeutettuna polkijana, lentokenttien lakkauttajana ja upporikkailla Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksilla.
Finavian entiselle johdolle luettiin jo 2016 syytteet luottamusaseman väärinkäytöstä - johdannaissopimuksista vuosina 2009-11 ilman lainojen suojaamistarkoitusta, joista katsottiin aiheutuneen noin 34 miljoonan euron tappiot. Syytteet hylättiin 2017.
 

Valtioneuvoston kansliapäällikkö Raimo Luoma olisi pääministerin työrukkanen liikenneministeriön uudistamiseksi.

Väylien yhtiöittämishanke, LVM:n suurprojekti, jolla haluttiin kerätä käyttömaksuja, jatkoi vuonna 2016 surkuteltavia liikenneuudistuksia. Hanke ei saanut edes hallituspuolueiden tukea, kun LVM:n suurhanke ammuttiin alas jo heti tammikuussa 2017.
 
Taksiuudistus, joka LVM:n valmistelemana
vuonna 2018 oli kuin kopio Ruotsin vuonna 1990 toteuttamasta ja alimpaan helvettiin kirotusta taksiuudistuksesta kaikkine virheineen. Se on muuttunut kansan suussa kirosanaksi, jonka vahinkojen korjaaminen tulee jatkumaan Rinteen hallituksen taakkana vielä pitkään.
 
Kevytautolaki ohitti LVM:n valmistelussa sokeasti EU:n määräykset. Nyt EDK:n jo hyväksymälle laille on otettava nolosti vuoden aikalisä. Käsittämättömäksi jää, ettei uudistuksen lähtökohdaksi osattu ottaa naapurimaan monikymmenvuotinen ennakkopäätös nk. A-traktorista, sen kolmen istuttavasta etuistuimesta ja traktoriin sidotusta huippunopeudesta – vaikkapa sovelluksena liikennetraktorin 60 km/t nopeusrajoitukseen.
 
Liikenneturvallisuuskehityksen romahdus,
jonka paljasti viime keväänä Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuusraportti 5/2019, osoittaa Suomen vajonneen 28 EU-jäsenmaan joukossa vuosina 2014-18 sijalle 25. - EU:n neljänneksi huonoimmaksi! (Vrt. Auto, tekniikka ja kuljetus 6 ja 7/2019) Liikenneturvallisuus on yksiselitteisesti LVM:n vastuulla. Sitä varten LVM on olemassa.

Luetteloa LVM:n alamittaisesta tasosta voisi jatkaa lisäesimerkein. Tämä riittäköön. Uutta aineistoa ministeriön valvonnan kyvyttömyydestä tulee lähiaikoina.

YKSI JOHTAJA PUNAISENA LANKANA
Ministerit tulevat ja menevät. LVM:n painoarvo maan liikenne- ja viestintäyhteyksien takaajana on globalisaation ja kaupallisen kilpailukyvyn myötä kohonnut aivan uudelle tasolle 50 vuodessa. Maan hallitusta koottaessa LVM:tä pidetään silti yhä ”toisen luokan” ministeriönä, jonka poliittiseen johtoon ministeriksi sijoitetaan hallitukseen valittava, alalle täydellisen vieras kiintiönainen. Hän on siten täysin kansliapäällikön, ministeriön ”toimitusjohtajan”, ja virkamieskunta vietävänä.
 
LVM:n kansliapäällikkönä on vuodesta 2006 Harri Pursiainen. Sitä ennen hän oli LVM:n viestintäyksikön päällikkönä ja ylijohtajana 1989- 2006. Hän vastaa ylimpänä LVM:n toistuvista sekaannuksista ja epäonnistumisista. Virheiden Virheiden tekijäksi media yleisesti naulaa liikenneministerin.
 
Anne Berner ei tiennyt mitä teki, kun ministerinä ensi töikseen nimitti Pursiaisen uudelle jatkokaudelle. Hän on sen jälkeen kerta toisen jälkeen joutunut syntipukiksi Pursiaisen johtaman ministeriön luokattomista esityksistä.
 

Liikenneministeri Sanna Marinia uhkaa Anne Bernerin vähemmän arvostettu kohtalo, jollei pidä varansa ministeriönsä virkamiesten viemänä.

MINISTERIÖ JOUTAA HOLHOUKSEN ALAISUUTEEN
LVM on alansa hallitsijana luokaton ministeriö. Sen ”toimitusjohtaja”, kansliapäällikkö, pitää erottaa. Koko ministeriö pitäisi asettaa holhoukseen ja suursiivota.
 
Kenen vallassa olisi ministeriön suursiivous? Se on maan pääministerin, nyt Antti Rinteen vallassa ensisijaisesti, toissijaisesti Valtioneuvoston kanslian tehtävänä ja Valtioneuvoston kansliassa kansliapäällikön, Raimo Luoman, ja strategiapäällikön, Seppo Määtän vallassa.
 
Kunhan totean. Katsotaan onko miehillä kanttia siivota ministeriö, joka kauan on kaivannut suursiivousta kansallisen edun nimissä.

NÄIN UUSI LAKIESITYS ETENEE. NÄIN ”JÄRJETTÖMÄT” LAIT SYNTYVÄT
Uusi laki valmistellaan asianomaisessa ministeriössä kansliapäällikön eli ministeriön ”toimitusjohtajan” alaisuudessa. Valmis lakiesitys annetaan omalle ministerille vietäväksi ”hallituksen iltakouluun” saatteella, että ”ministeriömme asiantuntijat katsovat että Suomi vaatii nyt tätä”. Hallitus joutuu luottamaan ministeriön asiantuntemukseen ja tekee siitä Hallituksen esityksen (HE) eduskunnan (EDK) hyväksyttäväksi.
 
EDK:ssa asia etenee vastaavalle erikoisvaliokunnalle (liikenne- ja viestintäasioissa LiV:lle), jonka jäsenistössä on hallitusta vastaava voimasuhde enemmistöhallituksella enemmistö myös valiokunnassa). Mukana seuraa ankara kirjoittamaton ehto hallitukselta: pilkkuakaan ei saa muuttaa lakiehdotuksessa, ettei oppositio saa pisteitä muutoksesta. Valiokunta kuulee valitsemiaan asiantuntijoita, hyväksyy lakiesityksen ja palauttaa EDK:lle viimeiseen käsittelyyn. EDK hyväksyy viimeisessä käsittelyssä lakiesityksen opposition mahdollisesta ”protestinäytöksestä” huolimatta hallitusenemmistöisen EDK:n voimalla.

 
Tunnustan, olen taparikollinen PDF Tulosta Sähköposti
21.08.2019 00:00
 

Olen liikenteessä muiden turvallisuudesta piittaamaton rikostenuusija, taparikollinen: Kun olen sovittanut neljä rikosta yksitellen isolla rahalla, langetetaan päälle vielä ylimääräinen kymmenien tuhansien eurojen "juhlarangaistus" ajokieltona. Oikein vai väärin?

Kärysin.

Ajettuani 65 vuotta moottoripyöriä ja 63 vuotta autoja, Valon Fargoa ”Hyrylän hiekkamyrskynä”, Polar-Expressiä Helsinki-Basel kananmunalinjalla, sveitsiläisen Marti´n oikealta ohjattavaa Saurer-rekkaa kappaletavaralla Basel-Geneve-Barcelona linjalla, bussia 23 Euroopan maassa, kuorma-autoa viidessä maanosassa, henkilöautoa kaikissa maanosissa. Arviolta 2,5 miljoonaa kilometriä. Ainuttakaan ihmistä fyysisesti vahingoittaen.
 
Menetin tänä keväänä ajokorttini ensimmäisen kerran elämässäni. Helsinkiläinen paikallispoliisi, ylikomisario Hannu Hirvonen arvioi minut liikenneturvallisuudelle niin vaaralliseksi, että tuomitsi minut neljästä jatketusta piittaamattomuudesta liikenneturvallisuutta kohtaan 12 kk:n sisällä ajokieltoon kahdeksaksi viikoksi ilman varoitusaikaa välittömästi 9.4.2019.
 
Olin 60:n alueelle tullessa ajanut rangaistavasti 4 km/t ylinopeutta kahdesti, ja kerran väitetysti päin raitiovaunun tuloa ennakoivaa punaista vilkkuvaa valoa. Vain 10 päivää ennen tein kohtalokkaan neljännen rikoksen: peltipoliisi mittasi 1 km/t rangaistavaa ylinopeutta.


Liikenneturvallisuusjohtaja Dennis Pasterstein tekee autoilijoista rikollisia peltipoliisien avulla ja puhuu löysiä. Muita ansioita on vaikea löytää.
 
Helsingin poliisi pani alentavaan kujanjuoksuun kun halusin lisäselvitystä. Ei auttanut vaikka kuinka monta kertaa tunnustin puhelimessa ja kirjallisesti, ja pyysin maksuosoitusta sakon maksamiseksi. Pakotettiin ottamaan vapaapäivä töistä ja matkustamaan Malmin poliisiasemalle saakka tunnustamaan henkilökohtaisesti rikoksensa. Kahdesti! Ei ole tätä päivää!
 
Ylinopeus on ilmeisesti ainoana maana Euroopassa rikoslaissa määritelty rikos.
 
Kärysin rikoksista suomalaista yhteiskuntaa kohtaan neljästi 12 kuukauden sisällä. Olen rikoksenuusija. Olen taparikollinen.
 
Ajokiellon siirrossa alkamaan Juhannuksesta ei auttanut mikään. Ei vetoaminen päivittäisen työmatkan muuttumiseen 40 minuutista yli kolmetuntiseksi. Ei mahdottomuus asioida Haagan työpaikalta julkisella keskustaan ja sieltä julkisella kauas Vantaalle ja Espooseen Kehä III:n varteen asettuneilla kuorma-autojen ja bussien maahantuojilla – ja takaisin samoja reittejä työpaikalle. Ja illalla taas puolitoista tuntia kotiin.
 

Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkoselta jää isoja asioita ratkaisematta. Auttaisi jos Jussi Poliisi ei istuisi ja vain katselisi, vaan myös raportoisi liikennesuunnittelijoille näkemistään.

Taksi oli vaihtoehto. Se tuli maksamaan karvan alle 5 000 euroa kahdeksassa viikossa. Silti työajan puutteen takia 20 000 euron tuottoa lupaava erikoislehtiprojekti lipesi käsistä. Jäivät pois myös Madridissa suoritettu kansainvälinen Vuoden 2019 Minibussivertailu, täyssähköisen kuorma-auton esittely Saksassa ja kaasukuorma-autojen Arctic Test 2020 testireittien teko Lapissa. 10-henkisen pienen yrityksen koko talous järkkyi.
 
Tätä toin esille vaaditussa vastineessa, koska poliisin ohjeistuksen mukaan ”ajokiellon kestossa huomioidaan vaikutukset ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen”. Päätöksessä ylikomisario Hirvonen vain toteaa: ”Kun otetaan huomioon teot, tekojen ja rikkomusten määrä ja seuraamukset (??) sekä asiasta saatu selvitys, ja ajokiellon vaikutukset ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen määrätään henkilölle ajokieltoa 8 viikkoa tiedoksisaantiajankohdasta.
 
Olisin voinut venyttää ”tiedoksisaantiajankohtaa” - nyt ymmärrän sen – mutta halusinolla rehellinen ja menin heti Pasilan poliisiasemalle hakemaan tiedoksiannon.
 
Se oli uusi virhe. Ajokorttini napattiin heti pois. Entä kun autoni seisoo tuossa 30 minuutin paikalla, yritin. ”Ei mitään, kortti jää tänne nyt heti”, haastemies Christina Nyholm totesi kylmästi. Entä jos ajan 150 km/t 100:n alueella kaukana kotoa, saan erillisluvan ajaa suorinta tietä kotiin… nythän minulle tulee pysäköintisakko tuossa ulkopuolella, yritin. ”Se on teidän ongelmanne”, kuittasi Nyholm ja sulki asiointiluukun.
 

Helsingin poliisijohtaja Lasse Aapio on palannut. Häneen asetetaan suuria odotuksia. Helsinki on liikenteellisesti pahasti sekaisin.

Ajoin auton kotiin ilman ajokorttia. Sen verran potutti, että vaadin tietää miten suuri rikollinen olin. Paljonko olin ajanut ylinopeutta? Sitä ei ajokieltoni määrännyt ylikomisario Hirvonen edes tiennyt!!! Kehoitti kysymään Malmin poliisiasemalta.
 
Alkoi aikaa vievä selvityskierros jalkamiehenä. Malmin poliisiasema kehoitti kysymään Pasilan asema 1:ltä. Sinne seuraavana päivänä. Ohjattiin Pasilan asema 2:een. Käyntiaika loppui. Seuraavana päivänä Pasila 2:een, väärä asema, ”se on Malmi kun tietää”, vannoivat. Taas Malmille, nyt tiukkana -kele: montako km/t ylinopeutta ajoin joka kerta, kun rikolliseksi tehtiin. Tuli se sieltä kamerakuvien kanssa: 4 km/t, 4 km/t ja 1 km/t rangaistavia ylinopeuksia, keskellä päivää jokainen, kirkkaassa päivänvalossa, rutikuivalla kelillä.
 
Yksi ylinopeuksista tuli kameralla ”Mannerheimintien-Postikadun” kulmassa. Muistin sekaannuksen, luulin silloin että vaimo oli ajanut ja ilmoitin vastalauseen poliisille. Nyt kamerakuva näytti naamani tuulilasin takaa. Ei epäilyjä tekijästä, mutta kamerasta joka ei ollut Postikadun kulmassa vaan Arkadiankadun kulmassa! Kameralle ilmoitettu väärä sijainti ei hetkauttanut Helsingin poliisia, taitaa poliisilla olla kameralla väärä sijaini vieläkin.
 
Lopuksi poliisi Hirvonen ehdotti, että teen valituksen Hallinto-oikeuteen. Sen tein samoin perusteluin ja kohtuuteen vedoten. Hallinto-oikeustuomari Katja Saukkosen päätös oli tyly, kaavan mukainen valituksen hylkääminen. Puhelimessa Saukkonen ilmoitti, ettei keskustele päätetyistä asioista. Turhaa oli yrittää valitusta. 260 euroa lisää lensi taivaan tuuliin.
 
Yhdestä en luovu: Syyte että olisin ajanut päin punaista liikennevaloa on suuri henkilökohtainen loukkaus. Se riipaisee syvältä. En koskaan aja tietoisesti päin punaisia. Keltaisia päin on tullut ajettua, myönnän. Olen toistuvasti tälläkin palstalla peräänkuuluttanut tehostettua poliisivalvontaa liikennevalojen kohdalla. Helsingissä ajetaan yleisesti, jatkuvasti ja törkeästi päin punaisia.


Jussi Poliisi on koulutettu katselemaan, ei näkemään, ei ymmärtämään, ei analysoimaan näkemäänsä, ei raportoimaan näkemäänsä liikennesuunnittelijoille.

Astui ”Jussi” Poliisi kotioveni kohdalla poliisiautosta ja syyttää että ”ajoit punaista päin”. Että siis missä? ”No tuolla kilometri taaksepäin Malminrinteen ja Lapinlahdenkadun kulmassa”! Ei takuulla, muistan tilanteen hyvin siinä risteyksessä! ”No kyllä me nähtiin.” Tunnen risteyksen hyvin. Jo 40 sekuntia ennen raitiovaunun saapumista risteykseen syttyvät siitä varoittavat, risteyksen rakenteeseen nähden väärin sijoitetut punaiset vilkkuvalot. Eivät palaneet eikä raitiovaunua edes näkynyt kaukana Ruoholadenkadulla. Potaskaa puhut. Entä miksi ette pysäyttäneet heti? Syntyy suukopu. Jussi Poliisi käy kuumana. Istuu poliisiautoon, kirjoittaa sakkolapun ja väittää että jouduin pysähtymään ettei raitiovaunu ajanut päälle…? Minkäs teet, kun poliisilla on toinen vieressä todistamassa, itse olet yksin.
 
Kirjoitin tapauksesta tällä samalla palstalla (Atk 7/2018). Olisin odottanut, että Jussi Poliisi olisi edes kummastellut ratikkavalojen ajattelematonta sijoitusta ja toimintaa. Mutta Jussi Poliisilta ei edellytetä ajatustoimintaa, vain katselua autonsa etupenkiltä.
 
Kahdeksan vuotta Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa opin, että liikennesuunnittelijat piirtävät ratkaisuja insinöörikoulutuksensa teoriapohjalta. Heitä ei saada kadulle katsomaan, miten ratkaisut toimivat käytännössä.
 
Kuitenkin Helsinki on täynnä turhia suunnitteluvirheitä, monet huvittavuuteen saakka. Yksi surullisimmista on Bulevardi-Fredrikinkadun risteyksessä, jossa liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen enempää kuin maan liikenneturvallisuusjohtaja Dennis Pasterstein eivät ole viimeiseen viiteen vuoteen keksineet keinoa estää autojen kääntymisen ja ajamisen jopa kilometrin verran Fredrikinkadun yksisuuntaiosta liikennevirtaa vastaan!
 
Samaan aikaan poliisi Pasterstein puhuu peltipoliiseihin nojaavalla ammattitaidolla potaskaa peltipoliisien muka ihmishenkiä säästävästä määrästä. Virkamies Putkosen silmät ovat sokeita kymmenille väärin sijoitetuille liikennevaloille Helsingissä, turhaan ruuhkauttavista risteysratkaisuista puhumattakaan. Vain, helpompi on tehdä autoilijasta rikollinen kuin myöntää oman osaamisensa puutteita.

 
LP:n ylösnousemus PDF Tulosta Sähköposti
12.06.2019 00:00

Fjalar Jarva (oik.) julisti ei-toivotuksi henkilöksi. Knut Aas (vas.) kehitti LP:n liian suureksi Poliisihallituksen niellä.

LP:n, Liikkuvan poliisin, ylösnousemus on väistämätön. Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa mikään muu ei maata pelasta. 

Liikkuva poliisikomennuskunta (LPK) perustettiin 15.9.1930 Helsingin poliisiin torjumaan Lapuan liikkeen kovenevia otteita. Mäntsälän kapinan ja kieltolain jälkeen poliisin liikkuva erikoisryhmä kasvoi sotiemme aikana 3000 henkilöön. Sotatilan ja maan suojelulain lakattua se jäi 1944-56 mm. turvaamaan Neuvostoliiton läsnäoloa Porkkalan liikenteessä. LPK:n nimi muuttui LP:ksi 1947.

1950-luvulla Suomi autoistui voimalla. Poliisin autotarve korostui 1954 perustetun Poliisautovarikon myötä. 1960 Suomen 256 poliisipiiristä vielä puolet oli ilman autoja ja LP:n tarve kasvoi koko maassa toimivaksi yksiköksi.

Poliisin huutavaa autopulaa helpotettiin lahjoituksilla. 1967 Niilo Tarvajärven "Hamsteri“- kansalaiskeräys antoi poliisille 51 uutta autoa, minkä lisäksi mm. Shell, Wihuri-Yhtymä, Volvo-Auto, jopa Helsingin Urheiluautoilijat lahjoittivat autoja poliisille. 1970 poliisilla oli noin 900 autoa.

1970-luvulla myös poliisin ajotaito nousi puheenaiheeksi. Poliisin näyttäviä ulosajoja takaa-ajoissa säesti lehdistössä vertaus "kotiäidin ajotaitoon“. Poliisiylijohtaja Fjalar Jarva poltti päreensä allekirjoittaneelle ja julisti "ei-toivotuksi henkilöksi“. Porsche-poliisit pysäyttivät kiittääkseen kädestä pitäen.

Poliisille tuli oma autokoulu Espoon Otaniemeen. Pieksämäen Naarajärven lentokentän kupeeseen syntyi LP:n maasto- ja nopean ajon ajokoulu. Sen yhtenä vetäjänä ja kouluttajana oli nuori poliisi Kari Rantala. Käytettyjen Saab 99-autojen turvakehikko-rakenteet syntyivät ja "vauhtivammat“ korjattiin Naarajärven vankilan peltipajalla. Räyskälän lentokentällä alkoi LP:n moottoripyörien nopean ajon koulutus. Raskaan moottoripyörän työntämisvaatimus nousi puheenaiheeksi naisia poistavana tekijänä.

LP sai alusta asti käyttöönsä parhaat apuvälineet liikenteeseen, jossa korostuivat ajotapaja ajonopeusvalvonta. Nopeusvalvontatutkat tulivat 1960. Epäluotettavina ja väärin käytettyinä ne ansaitsevat kirpeää arvostelua. Niillä poliisimme synnytti myös liioittelevan ylinopeushysterian, josta suomalaiset ja poliisimme eivät ole päässeet vielä tänäkään päivänä.

Myös ajokuntoa testattiin ala-arvoisilla menetelmillä kuten 1950-luvulla väriä vaihtavilla puhalluspusseilla ja hengitysilman hajulla eli "Huugolla“. Kieltoa ajaa "alkoholin vaikutuksen alaisena“ tutkittiin erilaisilla tasapainokokeilla ja jopa tulitikkujen keräämisellä. Reilusti yli kahden promillen ylittäviä kuljettajia katsottiin testien perusteella "ei alkoholin vaikutuksen alaisiksi“. Promillerajat tulivat vasta 1977 ja ensimmäiset kaksi alkometriä 1978, jolloin vasta väriä vaihtavat puhalluspussit poistuiva käytöstä.

Knut Aas, LP:n legendaarisen päällikön aikana 1969-92, koko valtakunnan alueella toimiva, tehokas LP sai lisää luottamustoimia. Siitä tuli kansainvälisten kokousten aikana valtiomiesten, myös valtiomiesvierailujen, ja heidän turvamiestensä autokuljetuksia ja kokousympäristöä turvaava erikoisyksikkö. LP vastasi pian myös tasavallan presidentin, eduskunnan puhemiehen ja myöhemmin myös eläkkeellä olevien presidenttien, ministerien ja valtioneuvoston jäsenten sekä näihin liittyvien kuljetustehtävien turvallisuudesta. Toimiinsa LP sai apua myös maan muilta poliisiviranomaisilta.


Sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmen toimenpiteitä odotetaan.

Myös Helsinki-Vantaan lentoaseman poliisitoimet passintarkastuksista henkilö- ja matkatavaratarkastuksiin tulivat LP:n vastuulle. Kuuluisaksi tuli erään poliisijohtajan sallitun alkoholimäärän ylitys matkatavaroissa rangaistuksineen. Siviilipukuinen poliisijohtaja ilmestyi seuraavana päivänä virka-autolla ja virkapuvussa lentoasemalle ankarasti moittimaan "ettekö tiedä kuka minä olen“!

LP:n läheisyys maan johtaviin päättäjiin turvatoimissa ei voinut olla herättämättä kateutta ja kitkaa Poliisihallituksen ja LP:n suhteisiin. Ne peitettiin hyvin "sisäisinä asioina“. Julkisuuteen nousseista ehkä tunnetuin oli, kun päällikkö Aas suositteli tieliikenteessä ohitettavaa väistymään jopa piennaralueen puolelle ohituksen turvaamiseksi kuten Ruotsissa oli yleinen tapa. Poliisihallituksen tyly vastaus, joka jaettiin tiedotusvälineille, kuului: "Ohitustilanteessa väistäminen valkoisen reunaviivan yli on ehdottomasti kielletty. Piennaralue on kevyen liikenteen turva-alue“. Ei jäänyt epäselväksi, että poliisihallitus pyrki nolaamaan Aas:ia. Yhä muistetaan päällikkö Aas:n vastaus: "Vielä ei poliisi sentään kiellä ihmisiä käyttämästä omia aivojaan.“

Asiaan kuuluu, että valkoinen reunaviiva ja piennaralue on laissa määritelty sanatarkkana käännöksenä Ruotsin vastaavasta lainkohdasta. Kun tein eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Suomen päinvastaisesta tulkinnasta, vastaus sisäministerin allekirjoituksella kuului: "Piennar on pyöräilijöiden ja kevyen liikenteen turva-alue. Sillä on autolla ajaminen kielletty.“ Poliisijohtaja Olli Urposen poliisihallituksen arvovallasta oli kyse. Se on johtanut moniin ohituskuolemiin Suomessa.
 
Närä poliisihallituksen ja LP:n välillä kärjistyi vuoteen 2012 mennessä. Sisäministeri Päivi Räsänen sekä poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja poliisiosaston johtajan Kauko Aaltomaan tuella päättivät lakkauttaa Kari Rantalan johtama LP. Lakkautus toteutui 2014 alusta ja LP:n miehistö jaettiin 11 paikallispoliisiin.

Jo ennen LP:n lakkauttamista tehty raskaan liikenteen suuri mitta- ja massauudistus vuonna 2013 (mm. 60 t:sta 76:een; 25,25 m kokonaispituuteen; moduulirekat, jne.) loivat raskaalle liikenteelle uuden ympäristön, jonka pettävä poliisivalvonta nopeasti todisti LP:n lakkautuksen virheeksi. Poliisihallitus olisi pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin jo 2015.

Kuudessa vuodessa on menty jälleen uuteen jättiuudistukseen 34,5 m:n yhdistelmillä, 8-11 akselilla, yli 100 tonnin kokonaispainoilla, jopa kahdella perävaunulla, edistyksellisimmällä elektroniikalla, mittojen viidakolla, ym. Se on luonut kirjan verran "insinööriteknisiä“ huippuvaatimuksia valvonnan hallittaviksi. Paikallispoliiseilla ei muun toimintansa ohella ole mahdollisuuksia kouluttautua vastaamaan raskaan liikenteen valvonnasta koko maassa.

Ei ole tarvetta “keksiä pyörä uudestaan“. Tanskan ja Ruotsin esimerkki antaa toimivan lähtökohdan. Raskaan liikenteen valvontaan erikoiskoulutettu poliisiosasto voi toimia koko maassa paikallispoliisin miehistön tuella. Seuraava vaihe voi olla erikoiskoulutuksen jakaminen esimerkiksi Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen alueille omille raskaan liikenteen erikoisjoukoille. Jo LP:n hyväksi havaitseman mallin mukaan.

LP:n ylösnousemus on koittanut. Se voi jakautua osiin, kuten kristillinen kirkko, mutta pääkohdiltaan entisenlaisena. Sitä on odotettu. Se on täällä nyt.
 
Elävä lentohistoria Malmille! PDF Tulosta Sähköposti
30.04.2019 00:00
 

1. Malmin kenttä avaa reunakaistalla tilaa maailmanluokan ilmailumuseolle. 2. "Rajan“ hallit ja helikopteriplatta. 3. Vanha lentokonehalli. 4. Lennonjohto- ja matkustajaterminaali. 5. "Wihurin“ halli ja toimistorakennus. 6. 09-27 kiitorata. 7. Vaihtoehto kiitorata 2.

Moni suomalainen suree Notre Damen paloa. Osa ainutlaatuista historiaa tuhoutui.
 
Samalla Helsinki haluaa tuhota ilmailuhistoriallisesti korvaamattoman Malmin lentokentän.
 
Oman museovirastomme ja lukuisten kansainvälisten museojärjestöjen, kärjessä World Monuments Fundin vetoomukset Malmin kentän suojelemiseksi eivät käy Helsingille.
 
Myös Suomen Ilmailumuseo on irtisanottu heitteille Helsinki- Vantaan lentokentän kupeesta. Sen mittaamattoman arvokas esineistö edustaa pääosaa Suomen ilmailun historiasta.
 
Ilmailumuseolle kuuluu yli 80 historiallista ilma-alusta. Kokoelmiin kuuluu lisäksi yli 9600 esinettä: moottoreita, moottorin osia ja laitteita, mittareita ja huoltovälineistöä, pienoismalleja, lennokkeja ja moottoreita, ilmailun kunnia- ja arvomitaleita. Museolla on Suomen laajin ilmailukirjallisuus ja tuhansia historiallisia valokuvia.
 
Suurin osa esineistöstä on tungettu näkymättömiin erilaisiin varastoihin. Tilat ovatkauan sitten loppuneet Helsinki-Vantaalla. Samalla vielä lentäviä, yli 40 vuotta vanhoja lentokoneita ja muuta ilmailuhistoriallista aineistoa säilytetään ympäri Suomea tuhoutumisvaarassaodottamassa pääsyä arvoaan vastaaviin tiloihin.
 
Malmin historiallisella lentokentällä olisi tyhjää käyttämätöntä tilaa Ilmailumuseolle! Jopa niin, että reilut 3/4 lentokentästä jäisi edelleen Helsingin kaupungin ja rakennusliikkeiden himoitsemalle ”halpojen asuntojen” rakentamiselle.
 
Ilmailumuseo tarvitsee 3 000 m2 tilaa erilaisille kokoelmille sekä 7 000 m2 näyttely-, toiminta-, toimisto-, kokoontumis-, myymälä- ym. yleisöpalvelutiloja. Yhteensä 10 000 m2.
 
Malmin historiallisella lentokentällä Rajavartioston helikopteritoiminnalle rakennetuissa kahdessa varsin uudessa rakennuksessa on hallitilaa 1 412 m2. Vanhassa suuressa lentokonehallissa on tilaa 3 056 m2. "Wihurin" (Lentohuollon) rakennuksessa on 1 085 m2 hallitilaa. Yhteensä 5 553 m2, jossa kasvuvaraa ylöspäin katosta riippuville historiallisille koneille. Toimisto-, koontumis- ja yleisöpalvelutiloja rakennuksista löytyy puuttuvat 4 500 m2 täyttämään Suomen Ilmailumuseon kaipaamat 10 000 m2.
 
"Rajan“ hallit, Malmin vanha lentokonehalli ja Wihurin hallirakennus muodostavat yhtenäisen alueen tiukasti Malmin kentän kaakkoisreunassa. Niiden väliin sijoittuu suojeltu kaunis matkustaja- ja lennonjohtorakennus. Tämä reunakaista Malmin kentällä muodostaisi ainutlaatuisen ilmailuhistoriallisen kokonaisuuden.
 
Valtio on luvannut kolme miljoonaa euroa tukea Ilmailumuseon siirtoon uusiin tiloihin. Ilmailumuseo on itse varautunut keräämään siiihen kaksi miljoonaa. Siirrossa Malmin kentän reunalle sekä valtio että Ilmailumuseo säästäisivät.
 
Suomalaiset ovat aina olleet kiinnostuneita tekniikasta. Ilmailulla on aivan oma viehätyksensä. Yhtenäinen ilmailuhistoriallinen reunus Malmin kentällä tarjoaisi ilmailun historiasta kiinnostuneille harrastajille ja perheille ainutlaatuisia hetkiä viihtyä, kulkea, katsella ja viettää aikaa. Siitä tulisi kansainvälisetkin mitat täyttävä turistirysä.
 
Museoalueelle olisi helppo antaa lisäksi lyömätön historiallinen kruunu. Se syntyisi liittämällä museokaistaleelle yli 40 vuotta vanhoille ja museokoneille pätkä kiitorataa saapua tiukalla varauksella nähtävyyksiksi ja kävijöiden ihaltaviksi museon platalle.
 
Nykyinen 09-27 kiitorata olisi kuin luotu tähän. Silti jäisi Malmin kentästä vielä yli 2/3 asuntorakentajille – kuin myös tulevaisuudessa koko 1,5 km2 laaja Tattarisuon pahamaineinen "teollisuusalue“. Kiitoradalle olisi toinenkin vaihtoehto.
 
Malmin kentän museoalueelle olisi valmiina nykyinen lyhyt sisäänajotie suoraan kaupungin pääkadulta. Pääkaupungin kannalta se tarjoaisi ratkaisun ykkösluokan puutteeseen: „Rajan“ kahden rakennuksen eteen jäisi laskeutumispaikka helikoptereille valtiovierailuja ja vastaavia tarpeita varten aivan harvinaislaatuisessa ympäristössä. Helsinki lienee nyt ainoa pääkaupunki ilman vastaavaa ja huonoimmissakin keleissä saavutettavaa kopteriplattaa.
 
Kansallisia perinteitä, menneisyyttä, historiaa, kulttuuria ja museoita pidetään Suomessa suuressa arvossa. Maa joka ei tunne historiaansa, ei voi ymmärtää nykyaikaa eikä tulevaisuuttakaan. Malmin kenttä ja ilmailumuseo eivät ole vain Helsingin asia, vaan koko Suomen asia. Ilmailu on maailman nopeimmin kehittyvä liikennemuoto. Se tarvitsee ymmärtäjäänsä.

 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 9 / 27
feed-image Feed Entries

 

Blogissa aiemmin:

Jäikö tärkein näkemättä, Jyri Häkämies? (22.3.2024)
Miksi niin paljon turhaa? (22.2.2024)
2020 – 2024 samoilla renkailla kesät talvet – Nyt jo neljänteen talveen! (22.1.2024)

2023

Soita LVM, Traficom, Väylävirasto... tulee kuka, mitä, häh...? (12.12.2023)
Taksit ilman kuluttajansuojaa (14.11.2023)
Miksi hyväksytään vääriä liikenneympyröitä? (12.10.2023)
Suomalainen ei kiitä! (15.09.2023)
Minne menet, Helsinki? (21.08.2023)
Päästöistä ja saasteista viis – Vihreät lamaannuttavat Helsingin (14.06.2023)
Mikä Helsinkiä riivaa? (15.05.2023)
Petkuta vakuutusyhtiötä ja maksat kaiken itse (26.03.2023)
Terroristit joukossamme (03.03.2023)
Ympärivuotisilla lumihelvettiin (12.12.2023)

2022

MIKSI... (12.12.2022)
HSL – Itkeäkö vai nauraa? (16.10.2022)
Kuljettajapula ajateltava täysin uusiksi (26.10.2022)
Auton ajokortti 17-vuotiaille – Virheillä kuten ennenkin? (29.09.2022)
Onko Suomessa järki pysähtynyt? (25.08.2022)
MIKSI? (14.06.2022)
EU:n tietosuojalaki on kaupan este (03.05.2022)
Suomi – nukkuvien maa (04.04.2022)
Sirkus Töölöntori (01.03.2022)
Suomi pilkkaa veronmaksajia (03.02.2022)

2021

Kyvyttömyydem kukkaset – Tietyömaat (11.11.2021)
Ei kannata yrittää (10.9.2021)
Etanoli – ilmastomuuttajien sokea piste (13.8.2021)
Helsingin (ja muiden kaupunkien) hölmöily näivettää keskustoja (18.6.2021)
Quo vadis, nokian? (20.5.2021)
Manipuloitu LP-raportti on vain jäävuoren huippu (15.4.2021)
Suuri puhallus! (5.3.2021)
Kuskeja ja renkaita (3.1.2021)

2020

Valheellinen liikennepolitiikka – Liikenneturvallisuuden surma (11.12.2020)
Yli kymmenen hyvää syytä rakentaa Vaasa – Umeå linkki, Kvarkentie (19.11.2020)
Mikä hiljensi Harakan? (15.10.2020)
Maantiekuljetukset polvilleen (11.9.2020)
Avuttomuuden ratinkääntäjät (14.8.2020)
Montako henkeä taas uhrataan LVM:n alttarilla (9.3.2020)
Tappavat valot (3.2.2020)

2019

Sähköauto kaatuu vetyautoon! (13.12.2019)
Liikennenäkeminen on monesta kiinni (15.11.2019)
Tervetuloa Tivoli Keskustatunneliin (17.10.2019)
LVM pantava holhoukseen (19.9.2019)
Tunnustan, olen taparikollinen (20.8.2019)
LP:n ylösnousemus (12.6.2019)
Elävä lentohistoria Malmille! (30.4.2019)
Malmin Vihreä miljardihauta (4.4.2019)
Minä ja Mäntyranta – Ei, ei tätä kestä selvinpäin (14.3.2019)
Pääkaupungin kelvoton liikenne (poliisi), osa 2 (31.1.2019)

2018

Pääkaupungin kelvoton liikenne (poliisi) (19.12.2018)
Kultakaivos (20.11.2018)
Nastarenkaat tappavat enemmän kuin pelastavat (25.10.2018)
Jussi Poliisi katselee liikennettä Jussi Poliisi ei ajattele (28.9.2018)
Vihreät kaatuvat liikenteeseen (24.8.2018)
Elää ja antaa elää (26.6.2018)
Hengenvaaralliset talvirenkaat (11.5.2018)
Sähköauton seuraava askel (6.4.2018)
Raidejoke kansan hallintaan (5.3.2018)
Suurten lupausten Raidejoke (30.1.2018)

2017

Kateus maan perii (20.12.2017)
"Vihreä Helsinki" tappaa päästöillä (13.11.2017)
Jakelumullistus (19.10.2017)
HCT-rekoista päätöksiin – Näin ei voi jatkua (20.9.2017)
Sähköauto – ilmastohirviö bensa-autoon verrattuna (31.8.2017)
Tässä ei ole tulevaisuus (20.6.2017)
Näin meitä huiputetaan! (10.5.2017)
Rengasmääräykset hullujen hommaa! (3.4.2017)
Liikenteen huutavin vääryys! (6.3.2017)
Ylinopeus, tilannenopeus ja kohtuuttomat rangaistukset (23.1.2017)

2016

Usko nujertaa faktat vihreässä liikennetekniikassa (1.12.2016)
Niin niin automies että! (31.10.2016)
Silmitöntä tuhlausta – kansa maksaa (3.10.2016)
Antti Vehviläinen, yllytätte väheksymään liikennesääntöjä (24.8.2016)
Helsinki ja Espoo kusettavat (27.6.2016)
VW-moka opiksi kaikille (20.5.2016)
Pääkaupunkiseudun PanamanPaperit (15.4.2016)
Renkaita rengasmeressä (18.3.2016)
Kohtalokkaita virheitä 1. (26.2.2016)
Demokratiakato (20.1.2016)

2015

Hölmöläisten joukkoliikennelait (2.12.2015)
Se mikä ei näy, sitä ei ole (20.10.2015)
Kansa pannaan maksamaan liikenteen miljoonamokat (18.9.2015)
...sillä he eivät tiedä mitä tekevät (21.8.2015)
Voiko tyhmempää sakkia olla (25.6.2015)
Autotehtaan käsi on jo lompakossasi (28.5.2015)
Hölmöläiset liikemiehinä (22.4.2015)
Joukkoliikenteen Vihreä uskonto (19.3.2015)
Aatos Erkko "kaatoi" Sanomia (20.2.2015)
Eljas Erkko "kaatoi" autotuojat (21.1.2015)

2014

Julkinen liikenne, Suomalaisen hulluuden huippu (5.12.2014)
Kumipyöräliikenteen tuska (7.11.2014)
Johtavia erityisasiantuntijoita pilvin pimein (3.10.2014)
Trafi veneilijöille: Vielä me teidätkin opetetaan (26.6.2014)
Kaikkea ne venäläiset keksii (26.6.2014)
Trafi rokottaa lainvastaisesti, ministeriö hyväksyy (19.6.2014)
Ei voi olla totta (26.5.2014)
Kaiken maailman turvatarkastuksia (25.4.2014)
Helsinki rakkaani, koita kestää (29.3.2014)
Yhteiskunnalla on syöpä (1.3.2014)
"Kyllä kansalla on rahaa!" (27.1.2014)

2013

Nastarenkaat pitää jo kieltää (3.12.2013)
Voitto ei ole voitto (28.10.2013)
Puna-vihersokeus on paha ongelma (25.9.2013)
Liikennekieli (29.8.2013)
Pelko on avain valtaan (17.6.2013)
Peilistä lukemisen taito (20.5.2013)
Älä usko kataisen hallitusta (19.4.2013)
Logiikan puutteesta (25.3.2013)
Liikennetantta-mafia on kansallinen katastrofi (26.2.2013)
Ymmärtävätkö koskaan? (29.1.2013)

2012

Suomen salainen ase: Joulupukki! (5.12.2012)
Vihreä valta on kultaakin kalliimpaa (31.10.2012)
Suojatie ei ole suojatie! (1.10.2012)
Sokaiseva ylinopeushysteria (4.9.2012)
Vihreiden Waterloo (20.6.2012)
Kerjäläisarmeija (29.5.2012)
Onko Päivi Räsänen sokea? (26.4.2012)
Liikenneturvallisuusnäpertelijät (30.3.2012)
Liikenneturvallisuuden rahanreikä (27.2.2012)
Virkamiesvalta selättää kansanvallan (30.1.2012)
Liikenneturvallisuusongelma no.1: Kyvyttömät johtajat (5.12.2012)
Psykoottiset (3.11.2012)
Edesvastuuton vasemmistoliitto (4.10.2012)

2011

Trafi kuristaa suomalaisia (29.8.2011)
Tehtävänä ruikuttaa? (22.6.2011)
On lehtiä ja lehtiä (30.5.2011)
Epämiellyttävä ilmiö (3.5.2011)
Siunattu hulluus (29.3.2011)
Muotoilun sokea piste (2.3.2011)
On sulla poka pimiät jutut (31.1.2011)

2010

Naisistuminen (1.12.2010)
VR, näköalattomuuden huippu (19.11.2010)
Kelvoton liikenneministeri on erotettava! (11.10.2010)
Taas autoilijaa kusetetaan (15.9.2010)
© Auto, tekniikka ja kuljetus 2011-2012 
B Yhtiöt Oy  |  Nuijamiestentie 5 A 00400 Helsinki  | Puhelin (vaihde) (09) 547 621  |  etunimi.sukunimi@boy.fi