|
13.12.2019 00:00 |
Hyundai vetykuorma-auto Sveitsin liikenteessä. Hyundai voitti Truck Innovation Award 2020 ennen vety-Nikolaa.
”Sähköauto on kehityksen välivaihe. Päätepiste on vetyauto!”
Näin minulle sanottiin jo noin 15 vuotta sitten Berliinissä Daimlerin tulevaisuustutkimuskeskuksessa.
-Jos ihmiset haluavat akku- ja verkkosähköllä kulkevia autoja, me varmasti teemme niitä. Sähkömoottori on monella tavalla ylivoimainen verrattuna polttomoottoriin. Se on tulevaisuutta. Mutta akkuriippuvuus on suuri taakka alkutuotannosta ja pitkin matkaa. Polttokenno ja vety on sähköautokehityksen maali, tutkimuskeskuksen johtaja sanoi.
Jo 15 vuotta sitten.
Sen jälkeen on tullut ilmastonmuutos. Erityisesti eurooppalaisiin on iskenyt ilmastopaniikki. Ja paniikissa usein järki sumenee. Nähdään vain sähköauton pakoputkeen, josta ei, muka, tule mitään ilmansaasteita.
Renaultilta vety-Master ja...
... vety-Kangoo.
TODELLISET PÄÄSTÖT, SÄHKÖAUTO SAASTUTTAA ENITEN
Sveriges Miljöinstitut IVL (Ympäristöinstituutti) herätti 2017 suurta huomiota raportillaan, jossa osoitettiin keskikokoisen täyssähköauton tuottaneen jo ennen ensimmäistä ostajaansa yhtä paljon päästöjä ja ilmansaasteita kuin samankokoinen bensa-auto 150 000 km:n ajossa. Täysin uusi sähköauto on ehtinyt tuottaa yhtä paljon ilmansaasteita kuin samankokoinen bensa- tai dieselauto 3 – 7 vuoden ajolla. Pääsyyllinen on sähköauton akkujen valmistuksessa syntyneet ilmansaasteet.
Asiasta syntynyt häly järkytti ruotsalaisia syvästi, ja IVL:n raportin numerotietoja tulkittiin ankarasti lievempään suuntaan. Toteamukseksi jäi silti, että sähköauton valmistus tuottaa reilut 50% enemmän päästöjä kuin bensa- tai dieselautojen valmistus.
Myöskin ajon aikana sähköauto, päinvastoin kuin uskotaan, tuottaa haitallisia päästöjä. Esimerkiksi Helsingissä 47% sähköstä tehdään kivihiilellä. Sillä ladatun sähköauton päästöt tupruttavat siten sähkövoimalan piipusta eli ”muualla” – yhtä lailla ilmastonmuutosta jouduttamassa.
Vety-Hyundai ix35.
Saksassa jossa kivihiili on vielä paljon suurempi tekijä sähköntuotannossa, tutkimus osoittaa keskikokoisen sähköauton päästöiksi 73 – 98 g hiilidioksidia/km. Tesla 3:n akkupaketin valmistus tuottaa tutkijoiden mukaan 11 – 15 miljoonaa kg CO 2:ta, ja ajossa Tesla tuottaa vielä 156 – 181 g CO 2/km.
Saksassa kerrotaan, että Audi Q7 TDI:llä ajetaan 200 000 km, ennen kuin päästöt ylittävät sähkö-Audi Q7 e-Tronin aiheuttamat päästöt, kun se vielä seisoo myymälän ikkunassa odottamassa ensimmäistä ostajaansa.
USA:ssa General Motors ilmoitti 26.11.2018 irtisanovansa 27 000 työntekijää, lopettavansa kolme kokoonpanotehdasta ja kaksi akku- ja vaihteistotehdasta siirtääkseen investointien polttopistettä seuraavan sukupolven sähköautoihin. Perinteisten sähköautojen valmistus aiheuttaisi päästöjä yhtä paljon kuin polttomoottoriauto 250 000 km:llä. Koko sähköautolajitelma olisi GM:n tulevaisuuden ”polttopisteessä”.
Vety-Toyota Mirai.
VETY EI OLE UUSI ENERGIAMUOTO AUTOILLE
Suomessa Voikosken tehtailija Bertil Palmgren muutti jo 1928 vuoden 1927 Packardinsa vedyllä kulkevaksi.
Ensimmäisen sukupolven polttokennolla ja vedyllä tehty sähköauto, Hyundai Santa Fe, esiteltiin vuonna 2001. Toyota seurasi perässä vety- sähköautojen kehittäjänä. 2010 jälkeen alkoi tihkua yhä enemmän uutisia isojen autonvalmistajien vetyautokokeiluista. Vuonna 2018 merkittävin uutinen kertoi Toyotan asettaneen 15 vetybussia Tokiossa koeliikenteeseen tavoitteenaan 100 vetybussia kaupungin linjoilla Tokion Olympialaisiin 2020. Joulukuussa Hyundai ilmoitti sijoittavansa kuusi miljardia euroa autonomisiin ja vetyautoihin 2030 mennessä.
SUOMI AINA ASKELEEN JÄLJESSÄ
Vuosi 2019 on pitkän kehityksen läpimurtovuosi. Vetyautot tulivat voimalla isoista ajoneuvoista pieniin. Kuljetusnet.fi uutissivujen otsikkokooste kertoo laviininomaisesta kehityksestä.
Tammikuu: Van Hool tuo ensimmäisen vety-BRT bussin. Norjan Felleskjöpet tilasi 50 vety- Nikolaa. Toyota ja Kenworth kehittävät yhdessä vetykuorma-autoja.
Helmikuu: Hyundai perustaa vetyenergiarahaston kiinalaisen tutkimusinstituutin kanssa.
Vety-Nissan Nexo.
Maaliskuu: 20 Yutong vetybussia linjaliikenteeseen Zhengzhoussa. VW ja Toyota voimien mittelössä: sähkö vai vety!
Huhtikuu: 15 vetybussia Proton-järjestelmällä Saksaan, vetybussit rynnivät markkinoille. Vety-Nikola TRE ensiesiteltiin Phoenixissä.
Toukokuu: Bosch kohti polttokennojensa sarjatuotantoa. Saksa: Vetyautot kiinnostavat eniten uusien autojen ostajia. Ford, DHL, Street-scooter kehittävät Transitista vetyauton.
Kesäkuu: Hyundai esitteli täyssähkö-kaksikerrosbussin, tulossa vetybussina.
Elokuu: Kiina jättämässä sähköautot, keskittyy polttokenno-vetyautoihin. Nikola ja Iveco yhtyeistyöhön polttokennoteknologian kehittämisessä.
Syyskuu: FlixBus valmistautuu käyttämään vetybussia reiteillään. Van Hool Exqui.City 18 FuelCell vetybussi valmiina Ranskan Pau´n BRT-linjalle. Hampuriin kaksi Mercedes eCitaroa polttokennolla.
Lokakuu: Hyundai vetykuorma-auto koeliikenteessä Sveitsissä, tavoitteena 50 kpl Sveitsin liikenteessä 2020. EU:lta vaaditaan toimia vety- infran rakentamiseksi. Renaultin uusimmat pakettiautot toimivat vedyllä. Tutkijat vähentävät tuntuvasti platinatarvetta polttokennoissa.
Van Hool Exqui.City 18 vetybussi Ranskan liikenteessä.
Marraskuu: Symbion vety lisäämään Renault Kangoon ja Masterin toimintamatkaa. PowerCell ja Hayward Group kehittämään vetyenergiaa meriteille. Portugalilainen Caetano testaa H2 City Gold vetybussiaan Euroopan suurkaupungeissa. Hyundai vetybussi Korean poliisille, Korean valtio haluaa poliisille 802 vetybussia 2028 mennessä. Saksan hallitus vaatii Saksaa vetyautojen ja -teknologian johtavaksi maaksi maailmassa. Saksa: Tavoitteeksi 66 000 vetyautoa liikenteessä 2022, hallituksen vetystrategia esitellään kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vetyä konteissa satamiin meriliikennettä varten. Saksan valtio sijoittaa heti 250M€ vetyautoteknologiaan.
VIHREÄ TAIKASANA: ”MUUALLA”
Saksassa sähköä tehdään vahvasti kivihiilellä. Saksan valtion norjalaismallinen sähköautotuki ja suuret tavoitteet dieselkieltojen tukemina eivät purreet. Saksan autokansaan ei uponnut Vihreä huu-haa, että sähköautojen päästöt ovat ”muualla”. Saksan hallitus näki, tajusi, ja on tehnyt täyskäännöksen kohti vetyautoja.
Toista on Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa. Eturivin ilmastotieteilijöiden Suomen Ilmastopaneli edellytti hädissään 850 000 sähköautoa teillemme 2030 mennessä. Ja SDP vauhdissa ottamaan puolueohjelmansa tavoitteeksi 750 000 sähköautoa 2030 mennessä. SDP:n Vihreä liikenneministeri ajaa nyt ministeriönsä tuella koko maan peittävää latausasemaverkostoa Vihreiden vankalla tuella. Vihreät paaluttavat Malminkenttää miljoonilla tonneilla CO2-päästöjä betonipaaluilla, vaikka vieressä on 30 km2 parasta pakkolunastettua rakennusmaata. Sähköautokasvun varalle vaaditaan teollisuus- toimisto- ja asuinkiinteistöjen pysäköintipaikoille lataustolppia... kas kun sähköautosaasteet ovat ”muualla”. Malminkentän betonienkin Lappeenrannassa saakka!
Toyota vetybussi jo vuoden Tokion liikenteessä.
Tätä se on ollut jo ennen ilmastopaniikin tuomista Vihreän politiikan aseeksi, kun 1990-luvulla Vihreät ajoivat raitovaunuliikennettä Helsingin keskustaan. Kivihiilellä tehdyn sähkön rikkipilvi makasi keltaisena mönjänä Helsingin päällä, mutta raitiovaunujen päästöt olivat ”muualla”, Vihreät selittivät ylipappinsa Osmo Soininvaaran johdolla.
Kun asuinkiinteistössä kaikki toista sataa autohallipaikkaa varustetaan mahdollista tulevaisuutta varten 1 600 euron Type 2 latauspisteillä, ja kun lataushybridin ja täyssähköauton virrankulutus edellyttää 135 – 155 euron hintaa autopaikalta, sähköautohysteria ja tietämättömyys saavuttaa huippunsa. Autohalli Oy:n hallitukselta tulisi kuitenkin voida vaatia ainakin alkeellista asiatietoa sähköautotekniikan tilasta ja kehityksestä.
|
|
15.11.2019 00:00 |
Liesmaan kehittämä näköseula oli poliisin käytössä 1970-80 luvuilla. Tien päällä näkötesteissä “narahtaneita“ ei sakotettu, vaan velvoitettiin käymään silmälääkärillä tai optikolla tarkistuttamassa silmälasitarpeen. Määräaikaan mennessä piti poliisille sakon uhalla toimittaa todistus näön tarkastuksesta.
Saksassa autotiheys suhteessa asukaslukuun on huippuluokkaa. Myös läpiajoliikenne naapurivaltioista on huippuluokkaa. Ja liikenteen turvallisuusjärjestelyt huippuluokkaa koko maailmassa. Näkemisen ehdot liikenteessä on nostettu ykkösasemaan.
Päinvastoin on Suomessa. Turvallisuuskehitys onkin vajonnut EU:n pohjasakkaan. Herääkin kysymys ovatko viranomaisemme kelvollisia hoitamaan liikenneturvallisuutta.
Saksassa liikennemerkkien näkyminen jaennakkovaroitukset poikkeus- ja vaaratilanteista ovat valovuoden edellä palvelua, jota suomalaisten saavat omalta liikenneministeriöltä (LVM), Traficomilta, Väylältä, ELY-keskuksilta, Suomen Poliisilta ja sisäministeriöltä (SM). Suomessa toteutuu viisaus: Mitä enemmän kokkeja, sitä pahempi soppa. Kukaanei ota vastuuta tuloksesta. Vika on aina muualla.
Ottaako poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen lopultakin ohjat käsiinsä?
Näkökyky on ratkaiseva tekijä liikenneturvallisuudessa. Erityisen paljon vaaditaan näkökyvyltä hämärä- ja pimeälläajossa. Suomessa tyydytään EU:n asettamiin minimivaatimuksiin, jotka on kirjattu ajolupaehtoihin. Suomessa ajetaan eniten pimeällä, vaativimmissa olosuhteissa koko Euroopassa. Näkemisen tekijöistä kokkimme eivät tajua että pimeänäkö on ratkaiseva turvallisuustekijä Suomessa. Tai eivät välitä.
Silmien häikäistymisherkkyydellä ja liikenneonnettomuuksilla on voimakas yhteys (v.Hebenstreit 1984 ja 1995; Lachenmayr 1998). On erittäin tärkeää mitata kuljettajan häikäisyherkkyyttä (de Wit, Franssen, Coppens, van den Berg 2005)!
Palautuminen häikäisystä on riippumaton ominaisuus, joka asettuu skaalalle hyvin nopea-hyvin hidas (Martti Liesmaa 1973?). Näkemiseen vaikuttavat myös hämärään tottuminen, kontrastien näkeminen ja värien näkeminen (Mäntyjärvi2002) sekä tunnettujen esinekokojen suhteuttaminen etäisyysarvioon (Air Medical 1982).
Sisä- ja samalla poliisiministeri Maria Ohisalo voisi keskittää köyhyystutkimuksensa Suomen liikenneturvallisuuskehityksen köyhyyden selvittämiseen.
Saksassa suhtaudutaan erittäin vakavasti pimeällä näkemiseen ja näkymiseen. "Lichttest“, valotesti, on syksyisin tieliikenteen päivittäin käytetty ja kirjoitettu sana. Sillä viitataan autolehtien tekemiin ajovalotesteihin, ajo- ja lisävalojen valmistajien uutuustuotteisiin ja viranomaisten katsastuksissa ja tien päällä toteuttamiin valotarkastuksiin.
Korkeatehoinen ajovalo vaarantaa liikenneturvallisuutta, varoittaa Saksan liittovaltion silmälääkärien liikennekomission puheenjohtaja, professori Bernhard Lachenmayr. Jos auton valot häikäisevät vastaantulevan auton kuljettajan, tuskin syntyy simävaurioita, mutta häikäisty kuljettaja on hetken sokaistuna. 60-70 vuotiailla näkökyvyn menetys saattaa jatkua sekunteja, Lachenmayr varoittaa (2016).
MARTTI LIESMAA OLI URANUURTAJA
Suomalainen silmälääkäri Martti Liesmaa kiinnostui autoilijoiden hämärä- ja pimeänäöstä jo 1970-luvun alussa. Minulla oli kunnia olla Martti Liesmaan koekanina kymmenisen muun auto- ja liikennetoimittajan kanssa.
Yhdessä koetilaisuuksista ajettiin Seutulan takamaastossa useammalla henkilöautolla noin 2-3 km:n mutkaista testitietä. Tielle oli asetettu useita erivärisiä ja -kokoisia esteitä, joukossa myös ihmishahmoja tummissa ja vaaleissa "asuissa“ keskellä ja puolittain ajotiellä.
Reitti ajettiin 40 km/t nopeudella päivänvalossa, iltahämärässä, täysin pimeällä lähivaloilla sekä vielä kolmen 5 cl:n kossupaukun vaikutuksessa. Joka ajokerralla esteiden paikkoja oli vaihdettu. Jarrutuksen alku eli havaintomatka kirjattiin joka ajokerralla jokaiselta koehenkilöltä. Ajokertojen välillä mitattiin koehenkilöiden hämäränäköä ja erikoslaitteella häikäisyalttiutta ja palautumista häikäistymisestä.
Erikoislaite oli kuin nurin päin käännetty ämpäri, jossa yläkansi teki tilaa testattavan silmille. Alapohjassa likkui tekstirivi vasemmalta oikealle. Teksti piti lukea ääneen samalla kun silmiin kohdistettu valo kirkastui kunnes lukeminen kävi mahdottomaksi. Sen jälkeen valo sammutettiin ja tavoitteena oli jatkaa lukemista virheettömästi heti näön palautuessa.
Autoilijoiden pimeänäköä tutkinut Martti Liesmaa oli alan uranuurtaja maailmassa.
Kokeista muistan tietenkin omat tulokseni parhaiten. Hämärä- ja pimeänäköni oli erittäin hyvä. Kuitenkin häikäistyin “lukukelvottomaksi“ normaalia vähäisemmästä valovoimasta (en ollut ainoa). Liesmaa kysyikin, eikö vastaantulevien valot tuottaneet vaikeuksia pimeällä. Johon vastasin, että ei minulla koskaan ole ollut muita silmiä, joten en osaa sanoa kuinka pärjäisin paremmilla. Liesmaa päätteli, että olin opetellut katsomaantien sivuun välttäen siten sokaistumista. Palautumiseni häikäistymisestä oli normaalia keskitasoa. Erityisen hitaasti “palautuvia“ oli ainakin yksi.
Tekniikan Maailman autotesteistä vastaavasta läheisestä kollegastani MiM:stä muistan, ettei erikoslaitteen täysi valovoima tahtonut riittää sokaisemaan hänen silmiään. Kun se lopulta onnistui, palautuminen sokaistumisesta oli kuitenkin keskitasoa.
Noin 50-vuotias tilausbussimme kuljettaja halusi, ja pääsi mukaan testattavaksi. Hänen hämäränäkönsä todettiin normaalia huonommaksi, häikäisyalttius vaaralliseksi ja palautuminenkin hitaaksi. Liesmaa sanoikin, että hänen ei pitäisi ajaa bussia yöaikaan.
Liesmaan tutkimukset johtivat sittemmin "näköseulan“ kehittämiseen. Poliisimme käytti sitä pitkään liikenneratsioissa kuljettajien hämärä- ja pimeänäön tarkistamiseen. Liesmaalle myönnettiin myöhemmin myös YK:n alaisen OECD:n tunnustuspalkinto uraauurtavasta autoilijoiden näkötutkimuksesta.
LP teki aikanaan toustuvasti autoilijoille hämäränäkötestejä yhdessä optisen alan toimijoiden kanssa. Viimeinen selvitys tehtiin 2007. LP lakkautettiin 2014. Sen jälkeen asiaan ei ilmeisesti ole tartuttu viranomaisen taholta vakavasti.
NYKYVIRANOMAISEMME PIHALLA KUIN LUMIUKOT
Liikenneturvallisuutemme kokkien paljous todistaa, ettei kenelläkään ole asia hanskassa. Tieliikenteemme vilisee hyvin erilaisia valoja aina heikkoista "saunatuikuista“ vastaantulevien ajoneuvojen vaarallisiin, hyvin erivahvuisiin ja hyvin vapaavalintaisesti suunnattuihin valoihin ja aina tienlaidan myymälä- ja mainosvaloihin saakka. Viranomaisemme eivät ota vakavasti pimeänäön vaatimuksia.
Nopeusvalvontakameroiden, "peltipoliisien“ salamavalot ovat liikenneturvallisuutta murhaavia pimeällä. Itse ajoin umpisokeana ainakin kilometrin keskellä Vaajakoskea, kun yhtäkkiä pimeällä varoittamatta uuden peltipoliisin salama räjähti silmiini.
Jyväskylästä johtavan moottoritie päättyy Vaajakoskella liikenneympyrään. Sen voi sivuuttaa mutkan kautta oikealle Toivakka/Heinolaan kääntyvälle pääväylälle. Saman tien kun sain yöllä kuorma-auton, jota ajoin, kääntymään lähivaloilla mutkasta kohti Heinolaa, uusi peltipoliisi räjäytti salaman silmiini. Se sokaisi täysin. Tulipallo peitti koko näköalani. En nähnyt tien laitaa enkä uskaltanut edes sokaistuneena lähestyä sitä saati pysäköidä siihen.
Tulipallo pieneni pitkässä alamäessä, mutta en tohtinut pysäköidä tien reunaan kun en vielä nähnyt kunnolla enkä tiennyt oliko siinä (todennäköisesti) pysähtymiskielto. Jatkoin hitaasti puolisokeana kohti seuraavaa ylämäkeä. Vasta mäen päällä, noin 1,5 km sokaisevasta peltipolisista suuren ABC-aseman tasalla, tulipallo oli pienentynyt tennispalloksi keskellä näköä ja saatoin jatkaa ajoa kohti Heinolaa.
Uudet peltipoliisit murhaavat salamavalollaan liikenneturvallisuuden. Poliisihallitus ihmettelee.
Halusin tietää, kuka on asettanut näön räjäyttävän uuden peltipoliisin heti mutkan jälkeen, miten kaukaa se mittaa nopeuden räjähtääkseen silmille, mikä sen valovoima on ja montako kertaa se on välähtänyt uudesta lähtien. Ja kuka vastaa liikenneturvallisuutta vaarantavan peltipoliisin sijoituksesta.
Selvisi että paikallinen ELY-keskus on toimittanut kameran, Jyväskylän poliisimies on määrännyt paikan. Valotehosta ja mittaetäisydestä ei ollut tietoa. Järkyttävän puhelurumban jälkeen Jyväskylän poliisi (jonka päivystys ei virka-aikanakaan neljästä yrityksestä vastannut puhelimeen) ei ollut tuntevinaan kuka oli määrännyt peltipoliisin paikan ja ohjasi Helsinkiin väärän "Lahtisen“ puoleen. Poliisin liikenneturvallisuuskeskus vastasi vuorostaan neljän puhelun ja 20 minuutin jonotuksen ja kahden sähköpostin jälkeen yllättävästi: "Poliisihallitus on ottanut hoitaakseen uusiin kameroihin liittyvän tiedottamisen siihen, kunnes heidän tiedotustilaisuutensa asiasta on järjestetty.“ Jotta asia olisi vielä kummallisempi, Hufvudstadsbladet ja pieni raaseporilainen Västra Nyland -lehti julkaisivat perjantaina 1.11. uutisen: "Poliisi on perustanut valtakunnallisen kartan nopeusvalvontakameroiden sijainnista omaan käyttöön. Poliisi haluaa täydentää omaa karttaansa ja pyytää apua henkilöiltä, joilla on valvontavarustusta. Tavoitteena on saada mukaan enemmistö Suomen valvontakameroista poliisin karttadataan tehostamaan poliisin selvitystyötä.“
Ovat liikenneturvallisuusasiat herttaisen sekaisin Suomessa (vrt. VTV liikenneturvallisuusraportti 5/2019). Vain onhan meillä Vihreä köyhyystutkija sisä- ja poliisiministerinä. Köyhyyttä riittää selvitettäväksi! Onko odotettavissa Suomessa yhdeltäkään liikenneturvallisuus-kokilta mitään autoilijoiden pimeänäköön ja turvallisuutta vaarantaviin pistevaloihinviittaavaa? Poliisihallituksen toimia odotellessa.
|
|
17.10.2019 00:00 |
Vapaavuoren 1,4 miljardin tunnelijärjestelmä.
Tivoli Sariola on Suomen lahja sirkustaiteelle. Suomalaisia se on hauskuuttanut yli 130 vuotta. Sille on noussut kilpailija Suomessa, Tivoli Keskustatunneli. Se on hauskuuttanut suomalaisia jo yli 20 vuotta.
Keskustatunnelia jonka piti viedä Helsingin läpi itä-länsisuunnassa virtaava autoliikenne maan alle pois keskustan kaduilta, suunniteltiin jo kun olin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan (KSL) jäsen 1993-2000.
KSL hyväksyi kaupunkisuunnitteluviraston (KSV) Keskustatunneli-suunnitelman 1999. Kaupunkirakentamisesta ja liikenteestä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (SDP) oli kuitenkin perustanut oman suunnitteluyksikön kaupunginkansliaan kampittamaan KSV:n ja sen päällikön, Paavo Perkkiön suunnitelmia. Se ajoikin Perkkiön ennenaikaiseen kuolemaan huhtikuussa 2000. Surkuhupaisan poliittisen viihteen jälkeen SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät kaatoivat suunnitelman 2008.
Pormestari Vapaavuori on paljastanut karvansa. Entä presidenttihaaveet?
2010 Keskustatunnelin hinnaksi arvioitiin 500 M€, mikä riitti lopettamaan sen Vihreiden ja vasemmiston vastarintaan. 2013 Vihreät sammutti jälleen Kokoomuksen valtuustossa puheeksi ottaman 550 M€:n tunnelisuunnitelman.
Nyt ylipormestari Jan Vapaavuori (Kok) teki ”Korpiset” perustamalla kaupunginkansliaan oman suunnitteluyksikön apulaispormestari Anni Sinnemäen (Vihreät) Ympäristöviraston ja -lautakunnan rinnalle. Vapaavuoren yksikön 1,4 miljardin Keskustatunneli esiteltiin syyskuussa 2019. Siitä Vihreät syyttää Vapaavuorta ja vastustaa ”liikenneuskontoonsa“ perustuvilla tunnesyillä. Vaa´ankieliasemassa SDP ja Vasemmisto kaatoivat suunnitelman lähinnä hintaan vedoten.
Pelkkä jättitunnelin suunnittelukin on maksanut miljoonia. Sitä tekivät lukuisat eri insinööri-, rakennus-, suunnittelu- ja konsulttiyritykset minkä lisäksi kaupungin oman Liikenne- ja katuasuunnittelun, Asemakaavoituksen, Elinkeino- osaston, Talous- ja suunnitteluosaston, Viestintäosaston, Kaupunginmuseon, HSL:n ja Helsingin sataman virkamiesosaajat erillisen ohjausryhmän johdolla. Huh!
Osmo Soininvaara on Vihreän ”uskonnon” ja mm. autofobian ylipappi.
Valmistelutyön tulos annettiin valtuustolle typistetyssä, keskitetyssä muodossa 407-sivuisena! insinööri- ja suunnittelutekstinä. Ete- vistä insinööritoimistoista vain Pöyryn 28-sivuinen suunnitelma kelpuutettiin mukaan. Hylätyksi tuli mm. Strafican 65-sivuinen erinomainen esitys D5 ehdotuksineen.
Ei ole pienintäkään mahdollisuutta, että valtuuston poliitikot olisivat kyenneet edes auttavasti ymmärtämään saati paneutumaan 407-sivuiseen insinöörihepreaan.
Sinnemäen johtamassa ympäristölautakunnankokouksessa 17.9. 407-sivuinen tunneliasia käsiteltiin kolmantena 13 asiaa pitkällä listalla. Vihreät vastusti suunnitelmaa. Se pantiin pöydälle kahdeksi viikoksi. Ennen sitä myös SDP ilmoitti hylkäävänsä suunnitelman. Ja tunneli kaatui jälleen kerran ilman asiaan kuuluvaa käsittelyä.
Vapaavuoren ylimielisesti esiin heittämä tunneliverkoston hinta suorastaan pyysi hylkäystä. Jäljelle jäi raivostunut Vapaavuori peräänkuuluttamaan „kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä Helsingin elinvoimaisuudesta, toimivuudesta ja liikenteen tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä“. Sokeana näille vaatimuksilleen hän itse sulkee pääkaupungin ainoan oman historiallisestikin korvaamattoman Malmin lentokentän juuri sähköisen lentämisen ja dronekehityksen muullistaessa koko ilmaliikenteen.
Ilkka Taipale, SDP:n ”Primus inter pares”, olisi jatkanut Keskustatunnelin käsittelyä valtuustossa.
Vihreät ovat esittäneet yhden ainoan perustelun vastustukselle: ”Se lisää autoilua”. Totta, mutta kuinka paljon, jää sanomatta. Ruuhkaisen ydinkeskustan ja Töölön läpiajon helpottuessa epäilemättä jotkut autoilijat vaihtavat vakiintuneen (metro)työmatkansa autoon. Määrä tulee olemaan hyvin pieni saavutettavaan ”päästövoittoon” nähden - varsinkin ilmastotietoisuuden jo muutenkin vähennettyä Suomessa uusien autojen myyntiä 10 prosentin luokkaa viime vuodesta.
Vihreät on Suomen lukenein puolue. Se ei takaa itsenäistä ajattelua, ei luetun ymmärtämistä eikä loogista johdonmukaisuutta. ”Ylipappi” Osmo Soininvaaran julistama liikenneuskonto, jonka sakramentteihin kuuluu autofobia, dieselsynti ja raidejumaluus, ovat koskemattomia. Jopa niin epäjohdonmukaisesti, että haluavat pitää kuin ”Osmon kärsimysnäytelmänä” autot ja päästöt kävelykeskustassa kaikkien kärsittävinä.
SDP:ssä aleneva kannatus on tarttunut ilmastonmuutokseen pelastusrenkaana. Se puhuttelee nuorta polvea. Tiedetään että valtuustoryhmän vanhat ja kokeneet olisivat hyväksyneet jatkokäsittelyn, mutta nuoret voittivat vihreään autofobiaan vedoten. Korkea hinta oli kompromissiperuste tunnelisuunnitelman hylkäykselle.
Vasemmistoryhmän myötäily kuvastaa hupenevan kannatuksen pakkoa kulkea ”työväelle” suuntaa näyttävän SDP:n vanavedessä – tajuamatta että auto on nimenomaan työläisille tärkein kulkuneuvo ennen julkisen liikenteen heräämistä ja työpaikoille, jonne vielä ei ole julkista liikennettä.
Autolauttojen yhteissatama Katajanokan ja -luodon väliin.
Jää yksinkertainen liikenneongelma ratkaistavaksi:
1) Helsingin kapealla niemellä on ylisuuri päivittäinen poikittainen autoliikennevirta ydinkeskustan ja Töölön läpi. Ratkaisu: Joko näin jatkuu tai se johdetaan maanalaisen tunnelin kautta.
2) Helsingin ydinkeskustassa on kolme suurta autolauttasatamaa: Katajanokka, Eteläranta ja Länsisatama (Jätkäsaari). Raskas rekka- ja tavaraliikenne on lautoille elinehto. Ratkaisu: Raskas rekka- ja tavaraliikenne joko vyöryy ydinkeskustan kaduilla tai se pannaan maan alle tunneliin – tai autolautat ja Helsingin tuloille tärkeät matkustajavirrat siirretään pois kaupungista.
Lopputulos on yksinkertainen: Joko keskustatunneli tai sitten ei!
Entä onko 1,4 miljardin tunneli välttämätön vai riittääkö halvempi pitämään autolautat ja matkustajavirrat ydinkeskustassa ja poistamaan raskas rekka- ja tavaraliikenne sen kaduilta?
Hernesaarija kopterikenttäsuunnitelma.
ENTÄ JOS…
Vapaavuoren tunnelisuunnitelmassa on peräti kahdeksan sisäänajoa/ulosajoa keskustan kaduille. Tunneliyhteydet Punavuoreen tai Eiraan sekä ja Länsisatamaan ovat pitkiä ja hyvin kalliita. Ilman niitä perustunnelin hinta putoaisi kolmannekseen, noin 500 miljoonaan.
Ehdotettu tunneliyhteys Katajanokalle on lyhyt. Entä jos Katajanokan kaakkoisreunasta täytettäisiin lisää maata mereen kohti Katajanokanluotoa. Siitä voisi syntyä Helsingin autolauttasatama, jonne Vikingin lisäksi myös Tallink-Siljan ja vielä Eckerönkin autolautat mahtuisivat! Ja tunneliyhteys kuljettaisi autovirran päätunnelin ja autolauttasataman välillä Katajanokan ali.
On toinen samanlainen mahdollisuus. Hernesaaren kärjestä ehdotettiin merestä kaakkoon vallattavaa tilaa kaupungin uudelle helikopterikentälle. Suunnitelma hylättiin, mutta idea jäi. Sinnekin olisi mahdollista keskittää autolautat omaan satamaan. Haittapuolena on pitkä sivutunneliyhteys päätunnelista Hernesaareen ja sen kärkeen. Se olisi paljon kalliimpi ratkaisu kuin Katajanokan hyödyntäminen. Toisaalta Hernesaari on vielä rakentamaton ja siksi vielä helppo suunniteltava.
Kaikkiaan näillä eväillä tärkein aikaansaatava, perus-keskustatunneli ja yksi sivuhaara uuteen autolauttojen satamaan syntyisi alle puoleen Vapaavuoren suureellisesta 1,4 miljardista!
|
|
19.09.2019 00:00 |
Liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen on epäonnistunut jo yli 20 vuotta.
Jorma ”Jönni” Rantanen (SDP, kansanedustaja 1983-91 ja 1995-99) opetti minulle eduskunnassa: ”Turhaan käyt kuumana. Täällä opit, että Suomen huonoin ministeriö on liikenne- ja viestintäministeriö (LVM)”.
Olin eduskunnan (EDK) liikennevaliokunnassa (LIV) ihmetellyt ääneen LVM:n toimia autovero-, nastarengas-, ylinopeus-, digitalisointi-, liikenneturvallisuus-, pelastusliivisekoiluissa… jne!
Miksi LVM:ltä tuli järjestäin ala-arvoisesti valmisteltuja lakiehdotuksia? Niin että kun niitä LiV:ssa käsiteltiin, läsnä piti olla perustuslakiasiantuntija. Joka yhä uudestaan totesi: ”Jos sanamuoto on näin, se on perustuslain vastainen. Jos asiasisältöä ajetaan, oikean sanamuodon tulee olla näin”. Pykälä pykälältä.
SOTKU ON SEN TOINEN NIMI
Kun tulin EDK:aan ja LiV:aan 1995, Suomen piti olla digitalisoinnin ykkönen vuoteen 2000 mennessä, malli muulle maailmalle. Mikään LVM:n viestintäyksikön päällikön Harri Pursiaisen johdolla tehty suunnitelma vain ei toiminut. Tuntui että toteutus oli vuonna 2000 yhtä kaukana kuin 1995. LiV:ssa puhuttiin usein, että Pursiainen pitäisi vaihtaa.
Pelastusliivilaki oli yhtä umpityperä LVM:stä lähtenyt ja HE:nä EDK:n hyväksyttäväksi annettu lakiesitys. Pelastusliivejä piti jokaisessa kelluvassa laitteessa olla yhtä monta kuin oli ihmisille tilaa, lainelaudoista jolliin ja soutuveneisiin ja vielä isompiin.
Mikään mahti maailmassa ei olisi voinut valvoa, että joka soutuveneessä olisi aina varuiksi 4-6 pelastusliiviä. LiV käsitteli, hyväksyi ja suositteli EDK:lle hyväksyttäväksi enemmistökaavan mukaan. EDK:n viimeisessä käsittelyssä yritimme Ville Itälän (Kok, Naantalin ent. vallesmanni) kanssa lieventää idiotismia kolmella eriävällä mielipiteellä. Turhaan. EDK päätti, että jokaisessa kelluvassa laitteessa piti olla täysi määrä pelastusliivejä.
Sen jälkeen järjen valo onneksi syttyi LVM:ssä. Se julkaisi asetuksen, jonka mukaan kaikki 5,5 m lyhyemmät kelluvat laitteet vapautettiin pelastusliivipakosta. EDK:ssa jäätiin vain ihmettelemään, kuka on maan korkein päättäjä, EDK vai LVM?
Pääministeri Antti Rinne on paljon vartijana liikenneministeriön luokattomassa toiminnassa.
LOPUTON SARJA PERUSMOKIA
Suoralta kädeltä tulee mieleen ketju osoituksia LiV:n laadusta ja osaamisesta.
Tietoyhteiskuntakaari oli LVM:n yritys digitalisaation jatkeena omia Harri Pursiaisen johdolla hallintaansa sähköisen viestinnän palvelut ja verkot. Kuuluu sarjaan LVM:n unohtumattomat sotkut (vrt. Google).
LVM:n 4G-lupaseikkailut Pursiaisen johdolla: Suomen Posti ja teleyritys, miljoonien menetykset, ”terveiset Putinille, että kiitos törkeän hyvistä seikkailuista”; Telecom Finland josta tuli Sonera; sitten TeliaSonera ja miljoonamenetykset Saksassa ja Turkissa; lopulta Telia Finland Oyj vuonna 2017 (vrt. Google).
Suomen Posti LVM:n valvonnassa: Posti ja telelaitoksesta Suomen PT Oy, siitä Suomen Posti Oy ja seikkailut 11 maassa, siitä Itella Oy ja seikkailut Venäjällä ja Puolassa, Venäjän NLC:n ja Puolan Connexionsin ostot; Itella Logistiikka Venäjällä; siitä Itella Posti; Itella Pankki; Itella Informaatio Oy ja OpusCapitan osto; Postin Skandinavian maantierahdin myynti NTG:lle; Noutopisteverkosto Baltian maihin; kunnallisen yhteistyön Eksote; Transvalin osto 2018, Posti Group Oy 2007-14; sitten Suomen Posti Oyj.
Mitä on jäänyt tähän päivään: Jakelu raunioitunut, ylimmän johdon huimat palkka- ja palkkioedut ja 8000 työntekijän palkanalennukset rinnakkain ja tulevaisuusnäkymänä koko maan kattavat päätoimen supistukset. Kaikki LVM:n olemattomassa valvonnassa.
Trafi: Kun LVM:n osaaminen ei riittänyt, liikenneturvallisuusasiat oli ulkoistettava LVM:n valvonnassa toimivaksi Trafiksi, sittemmin Traficom.
Trafi on LVM:n alaisena elänyt kuin pellossa autoilijoilta perityillä maksuilla jättivirastoksi, joka tarkastuksessa joutui palauttamaan 38 miljoonaa euroa liikaa perittyjä euroja valtiolle. Ministeriön muutaman kymmenen virkamiehen osastosta syntyi 526 työntekijän Trafi, jossa henkilöstön keskipalkaksi on laskettu 5188 euroa/kk (2014) ja loma-ajaksi 2,5 kk/vuosi (2014) merkittävien muiden etujen lisäksi ylellisesti sisustetussa toimitalossa.
Finavia: LVM:n oman osaamisen puutteessa alaiseksi perustettu Finavia on tehnyt mainetta maan sisäisen lentoliikenteen itseoikeutettuna polkijana, lentokenttien lakkauttajana ja upporikkailla Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksilla.
Finavian entiselle johdolle luettiin jo 2016 syytteet luottamusaseman väärinkäytöstä - johdannaissopimuksista vuosina 2009-11 ilman lainojen suojaamistarkoitusta, joista katsottiin aiheutuneen noin 34 miljoonan euron tappiot. Syytteet hylättiin 2017.
Valtioneuvoston kansliapäällikkö Raimo Luoma olisi pääministerin työrukkanen liikenneministeriön uudistamiseksi.
Väylien yhtiöittämishanke, LVM:n suurprojekti, jolla haluttiin kerätä käyttömaksuja, jatkoi vuonna 2016 surkuteltavia liikenneuudistuksia. Hanke ei saanut edes hallituspuolueiden tukea, kun LVM:n suurhanke ammuttiin alas jo heti tammikuussa 2017.
Taksiuudistus, joka LVM:n valmistelemana
vuonna 2018 oli kuin kopio Ruotsin vuonna 1990 toteuttamasta ja alimpaan helvettiin kirotusta taksiuudistuksesta kaikkine virheineen. Se on muuttunut kansan suussa kirosanaksi, jonka vahinkojen korjaaminen tulee jatkumaan Rinteen hallituksen taakkana vielä pitkään.
Kevytautolaki ohitti LVM:n valmistelussa sokeasti EU:n määräykset. Nyt EDK:n jo hyväksymälle laille on otettava nolosti vuoden aikalisä. Käsittämättömäksi jää, ettei uudistuksen lähtökohdaksi osattu ottaa naapurimaan monikymmenvuotinen ennakkopäätös nk. A-traktorista, sen kolmen istuttavasta etuistuimesta ja traktoriin sidotusta huippunopeudesta – vaikkapa sovelluksena liikennetraktorin 60 km/t nopeusrajoitukseen.
Liikenneturvallisuuskehityksen romahdus,
jonka paljasti viime keväänä Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuusraportti 5/2019, osoittaa Suomen vajonneen 28 EU-jäsenmaan joukossa vuosina 2014-18 sijalle 25. - EU:n neljänneksi huonoimmaksi! (Vrt. Auto, tekniikka ja kuljetus 6 ja 7/2019) Liikenneturvallisuus on yksiselitteisesti LVM:n vastuulla. Sitä varten LVM on olemassa.
Luetteloa LVM:n alamittaisesta tasosta voisi jatkaa lisäesimerkein. Tämä riittäköön. Uutta aineistoa ministeriön valvonnan kyvyttömyydestä tulee lähiaikoina.
YKSI JOHTAJA PUNAISENA LANKANA
Ministerit tulevat ja menevät. LVM:n painoarvo maan liikenne- ja viestintäyhteyksien takaajana on globalisaation ja kaupallisen kilpailukyvyn myötä kohonnut aivan uudelle tasolle 50 vuodessa. Maan hallitusta koottaessa LVM:tä pidetään silti yhä ”toisen luokan” ministeriönä, jonka poliittiseen johtoon ministeriksi sijoitetaan hallitukseen valittava, alalle täydellisen vieras kiintiönainen. Hän on siten täysin kansliapäällikön, ministeriön ”toimitusjohtajan”, ja virkamieskunta vietävänä.
LVM:n kansliapäällikkönä on vuodesta 2006 Harri Pursiainen. Sitä ennen hän oli LVM:n viestintäyksikön päällikkönä ja ylijohtajana 1989- 2006. Hän vastaa ylimpänä LVM:n toistuvista sekaannuksista ja epäonnistumisista. Virheiden Virheiden tekijäksi media yleisesti naulaa liikenneministerin.
Anne Berner ei tiennyt mitä teki, kun ministerinä ensi töikseen nimitti Pursiaisen uudelle jatkokaudelle. Hän on sen jälkeen kerta toisen jälkeen joutunut syntipukiksi Pursiaisen johtaman ministeriön luokattomista esityksistä.
Liikenneministeri Sanna Marinia uhkaa Anne Bernerin vähemmän arvostettu kohtalo, jollei pidä varansa ministeriönsä virkamiesten viemänä.
MINISTERIÖ JOUTAA HOLHOUKSEN ALAISUUTEEN
LVM on alansa hallitsijana luokaton ministeriö. Sen ”toimitusjohtaja”, kansliapäällikkö, pitää erottaa. Koko ministeriö pitäisi asettaa holhoukseen ja suursiivota.
Kenen vallassa olisi ministeriön suursiivous? Se on maan pääministerin, nyt Antti Rinteen vallassa ensisijaisesti, toissijaisesti Valtioneuvoston kanslian tehtävänä ja Valtioneuvoston kansliassa kansliapäällikön, Raimo Luoman, ja strategiapäällikön, Seppo Määtän vallassa.
Kunhan totean. Katsotaan onko miehillä kanttia siivota ministeriö, joka kauan on kaivannut suursiivousta kansallisen edun nimissä.
NÄIN UUSI LAKIESITYS ETENEE. NÄIN ”JÄRJETTÖMÄT” LAIT SYNTYVÄT
Uusi laki valmistellaan asianomaisessa ministeriössä kansliapäällikön eli ministeriön ”toimitusjohtajan” alaisuudessa. Valmis lakiesitys annetaan omalle ministerille vietäväksi ”hallituksen iltakouluun” saatteella, että ”ministeriömme asiantuntijat katsovat että Suomi vaatii nyt tätä”. Hallitus joutuu luottamaan ministeriön asiantuntemukseen ja tekee siitä Hallituksen esityksen (HE) eduskunnan (EDK) hyväksyttäväksi.
EDK:ssa asia etenee vastaavalle erikoisvaliokunnalle (liikenne- ja viestintäasioissa LiV:lle), jonka jäsenistössä on hallitusta vastaava voimasuhde enemmistöhallituksella enemmistö myös valiokunnassa). Mukana seuraa ankara kirjoittamaton ehto hallitukselta: pilkkuakaan ei saa muuttaa lakiehdotuksessa, ettei oppositio saa pisteitä muutoksesta. Valiokunta kuulee valitsemiaan asiantuntijoita, hyväksyy lakiesityksen ja palauttaa EDK:lle viimeiseen käsittelyyn. EDK hyväksyy viimeisessä käsittelyssä lakiesityksen opposition mahdollisesta ”protestinäytöksestä” huolimatta hallitusenemmistöisen EDK:n voimalla.
|
|
21.08.2019 00:00 |
Olen liikenteessä muiden turvallisuudesta piittaamaton rikostenuusija, taparikollinen: Kun olen sovittanut neljä rikosta yksitellen isolla rahalla, langetetaan päälle vielä ylimääräinen kymmenien tuhansien eurojen "juhlarangaistus" ajokieltona. Oikein vai väärin?
Kärysin.
Ajettuani 65 vuotta moottoripyöriä ja 63 vuotta autoja, Valon Fargoa ”Hyrylän hiekkamyrskynä”, Polar-Expressiä Helsinki-Basel kananmunalinjalla, sveitsiläisen Marti´n oikealta ohjattavaa Saurer-rekkaa kappaletavaralla Basel-Geneve-Barcelona linjalla, bussia 23 Euroopan maassa, kuorma-autoa viidessä maanosassa, henkilöautoa kaikissa maanosissa. Arviolta 2,5 miljoonaa kilometriä. Ainuttakaan ihmistä fyysisesti vahingoittaen.
Menetin tänä keväänä ajokorttini ensimmäisen kerran elämässäni. Helsinkiläinen paikallispoliisi, ylikomisario Hannu Hirvonen arvioi minut liikenneturvallisuudelle niin vaaralliseksi, että tuomitsi minut neljästä jatketusta piittaamattomuudesta liikenneturvallisuutta kohtaan 12 kk:n sisällä ajokieltoon kahdeksaksi viikoksi ilman varoitusaikaa välittömästi 9.4.2019.
Olin 60:n alueelle tullessa ajanut rangaistavasti 4 km/t ylinopeutta kahdesti, ja kerran väitetysti päin raitiovaunun tuloa ennakoivaa punaista vilkkuvaa valoa. Vain 10 päivää ennen tein kohtalokkaan neljännen rikoksen: peltipoliisi mittasi 1 km/t rangaistavaa ylinopeutta.
Liikenneturvallisuusjohtaja Dennis Pasterstein tekee autoilijoista rikollisia peltipoliisien avulla ja puhuu löysiä. Muita ansioita on vaikea löytää.
Helsingin poliisi pani alentavaan kujanjuoksuun kun halusin lisäselvitystä. Ei auttanut vaikka kuinka monta kertaa tunnustin puhelimessa ja kirjallisesti, ja pyysin maksuosoitusta sakon maksamiseksi. Pakotettiin ottamaan vapaapäivä töistä ja matkustamaan Malmin poliisiasemalle saakka tunnustamaan henkilökohtaisesti rikoksensa. Kahdesti! Ei ole tätä päivää!
Ylinopeus on ilmeisesti ainoana maana Euroopassa rikoslaissa määritelty rikos.
Kärysin rikoksista suomalaista yhteiskuntaa kohtaan neljästi 12 kuukauden sisällä. Olen rikoksenuusija. Olen taparikollinen.
Ajokiellon siirrossa alkamaan Juhannuksesta ei auttanut mikään. Ei vetoaminen päivittäisen työmatkan muuttumiseen 40 minuutista yli kolmetuntiseksi. Ei mahdottomuus asioida Haagan työpaikalta julkisella keskustaan ja sieltä julkisella kauas Vantaalle ja Espooseen Kehä III:n varteen asettuneilla kuorma-autojen ja bussien maahantuojilla – ja takaisin samoja reittejä työpaikalle. Ja illalla taas puolitoista tuntia kotiin.
Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkoselta jää isoja asioita ratkaisematta. Auttaisi jos Jussi Poliisi ei istuisi ja vain katselisi, vaan myös raportoisi liikennesuunnittelijoille näkemistään.
Taksi oli vaihtoehto. Se tuli maksamaan karvan alle 5 000 euroa kahdeksassa viikossa. Silti työajan puutteen takia 20 000 euron tuottoa lupaava erikoislehtiprojekti lipesi käsistä. Jäivät pois myös Madridissa suoritettu kansainvälinen Vuoden 2019 Minibussivertailu, täyssähköisen kuorma-auton esittely Saksassa ja kaasukuorma-autojen Arctic Test 2020 testireittien teko Lapissa. 10-henkisen pienen yrityksen koko talous järkkyi.
Tätä toin esille vaaditussa vastineessa, koska poliisin ohjeistuksen mukaan ”ajokiellon kestossa huomioidaan vaikutukset ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen”. Päätöksessä ylikomisario Hirvonen vain toteaa: ”Kun otetaan huomioon teot, tekojen ja rikkomusten määrä ja seuraamukset (??) sekä asiasta saatu selvitys, ja ajokiellon vaikutukset ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen määrätään henkilölle ajokieltoa 8 viikkoa tiedoksisaantiajankohdasta.
Olisin voinut venyttää ”tiedoksisaantiajankohtaa” - nyt ymmärrän sen – mutta halusinolla rehellinen ja menin heti Pasilan poliisiasemalle hakemaan tiedoksiannon.
Se oli uusi virhe. Ajokorttini napattiin heti pois. Entä kun autoni seisoo tuossa 30 minuutin paikalla, yritin. ”Ei mitään, kortti jää tänne nyt heti”, haastemies Christina Nyholm totesi kylmästi. Entä jos ajan 150 km/t 100:n alueella kaukana kotoa, saan erillisluvan ajaa suorinta tietä kotiin… nythän minulle tulee pysäköintisakko tuossa ulkopuolella, yritin. ”Se on teidän ongelmanne”, kuittasi Nyholm ja sulki asiointiluukun.
Helsingin poliisijohtaja Lasse Aapio on palannut. Häneen asetetaan suuria odotuksia. Helsinki on liikenteellisesti pahasti sekaisin.
Ajoin auton kotiin ilman ajokorttia. Sen verran potutti, että vaadin tietää miten suuri rikollinen olin. Paljonko olin ajanut ylinopeutta? Sitä ei ajokieltoni määrännyt ylikomisario Hirvonen edes tiennyt!!! Kehoitti kysymään Malmin poliisiasemalta.
Alkoi aikaa vievä selvityskierros jalkamiehenä. Malmin poliisiasema kehoitti kysymään Pasilan asema 1:ltä. Sinne seuraavana päivänä. Ohjattiin Pasilan asema 2:een. Käyntiaika loppui. Seuraavana päivänä Pasila 2:een, väärä asema, ”se on Malmi kun tietää”, vannoivat. Taas Malmille, nyt tiukkana -kele: montako km/t ylinopeutta ajoin joka kerta, kun rikolliseksi tehtiin. Tuli se sieltä kamerakuvien kanssa: 4 km/t, 4 km/t ja 1 km/t rangaistavia ylinopeuksia, keskellä päivää jokainen, kirkkaassa päivänvalossa, rutikuivalla kelillä.
Yksi ylinopeuksista tuli kameralla ”Mannerheimintien-Postikadun” kulmassa. Muistin sekaannuksen, luulin silloin että vaimo oli ajanut ja ilmoitin vastalauseen poliisille. Nyt kamerakuva näytti naamani tuulilasin takaa. Ei epäilyjä tekijästä, mutta kamerasta joka ei ollut Postikadun kulmassa vaan Arkadiankadun kulmassa! Kameralle ilmoitettu väärä sijainti ei hetkauttanut Helsingin poliisia, taitaa poliisilla olla kameralla väärä sijaini vieläkin.
Lopuksi poliisi Hirvonen ehdotti, että teen valituksen Hallinto-oikeuteen. Sen tein samoin perusteluin ja kohtuuteen vedoten. Hallinto-oikeustuomari Katja Saukkosen päätös oli tyly, kaavan mukainen valituksen hylkääminen. Puhelimessa Saukkonen ilmoitti, ettei keskustele päätetyistä asioista. Turhaa oli yrittää valitusta. 260 euroa lisää lensi taivaan tuuliin.
Yhdestä en luovu: Syyte että olisin ajanut päin punaista liikennevaloa on suuri henkilökohtainen loukkaus. Se riipaisee syvältä. En koskaan aja tietoisesti päin punaisia. Keltaisia päin on tullut ajettua, myönnän. Olen toistuvasti tälläkin palstalla peräänkuuluttanut tehostettua poliisivalvontaa liikennevalojen kohdalla. Helsingissä ajetaan yleisesti, jatkuvasti ja törkeästi päin punaisia.
Jussi Poliisi on koulutettu katselemaan, ei näkemään, ei ymmärtämään, ei analysoimaan näkemäänsä, ei raportoimaan näkemäänsä liikennesuunnittelijoille.
Astui ”Jussi” Poliisi kotioveni kohdalla poliisiautosta ja syyttää että ”ajoit punaista päin”. Että siis missä? ”No tuolla kilometri taaksepäin Malminrinteen ja Lapinlahdenkadun kulmassa”! Ei takuulla, muistan tilanteen hyvin siinä risteyksessä! ”No kyllä me nähtiin.” Tunnen risteyksen hyvin. Jo 40 sekuntia ennen raitiovaunun saapumista risteykseen syttyvät siitä varoittavat, risteyksen rakenteeseen nähden väärin sijoitetut punaiset vilkkuvalot. Eivät palaneet eikä raitiovaunua edes näkynyt kaukana Ruoholadenkadulla. Potaskaa puhut. Entä miksi ette pysäyttäneet heti? Syntyy suukopu. Jussi Poliisi käy kuumana. Istuu poliisiautoon, kirjoittaa sakkolapun ja väittää että jouduin pysähtymään ettei raitiovaunu ajanut päälle…? Minkäs teet, kun poliisilla on toinen vieressä todistamassa, itse olet yksin.
Kirjoitin tapauksesta tällä samalla palstalla (Atk 7/2018). Olisin odottanut, että Jussi Poliisi olisi edes kummastellut ratikkavalojen ajattelematonta sijoitusta ja toimintaa. Mutta Jussi Poliisilta ei edellytetä ajatustoimintaa, vain katselua autonsa etupenkiltä.
Kahdeksan vuotta Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa opin, että liikennesuunnittelijat piirtävät ratkaisuja insinöörikoulutuksensa teoriapohjalta. Heitä ei saada kadulle katsomaan, miten ratkaisut toimivat käytännössä.
Kuitenkin Helsinki on täynnä turhia suunnitteluvirheitä, monet huvittavuuteen saakka. Yksi surullisimmista on Bulevardi-Fredrikinkadun risteyksessä, jossa liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen enempää kuin maan liikenneturvallisuusjohtaja Dennis Pasterstein eivät ole viimeiseen viiteen vuoteen keksineet keinoa estää autojen kääntymisen ja ajamisen jopa kilometrin verran Fredrikinkadun yksisuuntaiosta liikennevirtaa vastaan!
Samaan aikaan poliisi Pasterstein puhuu peltipoliiseihin nojaavalla ammattitaidolla potaskaa peltipoliisien muka ihmishenkiä säästävästä määrästä. Virkamies Putkosen silmät ovat sokeita kymmenille väärin sijoitetuille liikennevaloille Helsingissä, turhaan ruuhkauttavista risteysratkaisuista puhumattakaan. Vain, helpompi on tehdä autoilijasta rikollinen kuin myöntää oman osaamisensa puutteita.
|
|
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>
|
|
Sivu 9 / 27 |
|
 Feed Entries
Blogissa aiemmin:
Risteysalueen tappava ristiriita (12.6.2024)
Minä, vapaa Suomen kansalainen, ja minua suurempi: HERRA VIRKAHERRA (29.4.2024)
Jäikö tärkein näkemättä, Jyri Häkämies? (22.3.2024)
Miksi niin paljon turhaa? (22.2.2024)
2020 – 2024 samoilla renkailla kesät talvet – Nyt jo neljänteen talveen! (22.1.2024)
2023
Soita LVM, Traficom, Väylävirasto... tulee kuka, mitä, häh...? (12.12.2023)
Taksit ilman kuluttajansuojaa (14.11.2023)
Miksi hyväksytään vääriä liikenneympyröitä? (12.10.2023)
Suomalainen ei kiitä! (15.09.2023)
Minne menet, Helsinki? (21.08.2023)
Päästöistä ja saasteista viis – Vihreät lamaannuttavat Helsingin (14.06.2023)
Mikä Helsinkiä riivaa? (15.05.2023)
Petkuta vakuutusyhtiötä ja maksat kaiken itse (26.03.2023)
Terroristit joukossamme (03.03.2023)
Ympärivuotisilla lumihelvettiin (12.12.2023)
2022
MIKSI... (12.12.2022)
HSL – Itkeäkö vai nauraa? (16.10.2022)
Kuljettajapula ajateltava täysin uusiksi (26.10.2022)
Auton ajokortti 17-vuotiaille – Virheillä kuten ennenkin? (29.09.2022)
Onko Suomessa järki pysähtynyt? (25.08.2022)
MIKSI? (14.06.2022)
EU:n tietosuojalaki on kaupan este (03.05.2022)
Suomi – nukkuvien maa (04.04.2022)
Sirkus Töölöntori (01.03.2022)
Suomi pilkkaa veronmaksajia (03.02.2022)
2021
Kyvyttömyydem kukkaset – Tietyömaat (11.11.2021)
Ei kannata yrittää (10.9.2021)
Etanoli – ilmastomuuttajien sokea piste (13.8.2021)
Helsingin (ja muiden kaupunkien) hölmöily näivettää keskustoja (18.6.2021)
Quo vadis, nokian? (20.5.2021)
Manipuloitu LP-raportti on vain jäävuoren huippu (15.4.2021)
Suuri puhallus! (5.3.2021)
Kuskeja ja renkaita (3.1.2021)
2020
V alheellinen liikennepolitiikka – Liikenneturvallisuuden surma (11.12.2020)
Yli kymmenen hyvää syytä rakentaa Vaasa – Umeå linkki, Kvarkentie (19.11.2020)
Mikä hiljensi Harakan? (15.10.2020)
Maantiekuljetukset polvilleen (11.9.2020)
Avuttomuuden ratinkääntäjät (14.8.2020)
Montako henkeä taas uhrataan LVM:n alttarilla (9.3.2020)
Tappavat valot (3.2.2020)
2019
Sähköauto kaatuu vetyautoon! (13.12.2019)
Liikennenäkeminen on monesta kiinni (15.11.2019)
Tervetuloa Tivoli Keskustatunneliin (17.10.2019)
LVM pantava holhoukseen (19.9.2019)
Tunnustan, olen taparikollinen (20.8.2019)
LP:n ylösnousemus (12.6.2019)
Elävä lentohistoria Malmille! (30.4.2019)
Malmin Vihreä miljardihauta (4.4.2019)
Minä ja Mäntyranta – Ei, ei tätä kestä selvinpäin (14.3.2019)
Pääkaupungin kelvoton liikenne (poliisi), osa 2 (31.1.2019)
2018
Pääkaupungin kelvoton liikenne (poliisi) (19.12.2018)
Kultakaivos (20.11.2018)
Nastarenkaat tappavat enemmän kuin pelastavat (25.10.2018)
|
