Klaus Bremerin
Blogi
Kyvyttömyyden kukkaset – Tietyömaat PDF Tulosta Sähköposti
11.11.2021 00:00
 
 

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, saamattoman Poliisihallituksen pitkäaikainen vetäjä.

Suomessa tierakennustyömaat ovat liikenteen riesana ikuisuuskysymys. Siitä kun sain ajokortin 1954, tieurakoitsijoiden itsevaltainen ja liikenteestä piittaamaton tapa merkitä ja hallita työmaitaan on nostattanut kirpeää arvostelua ja vihaa maksajissa. Varmasti jo sitäkin ennen.
 
Maksaja on autoilijat - ovat aina olleet – nytkin valtiolle yli 8 miljardia euroa maksajana ja vain 1,5 miljardin saajana mm. tieverkkoon. Samalla teiden parantajat, urakoitsijat, pilkkaavat maksajaapiittaamattomilla työtavoillaan.
 
Keväällä kun tietyöt alkavat, urakoitsijat ja Ely-keskukset muistuttavat nopeusrajoitusten tärkeydestä ja moittivat autoilijoita hurjastelusta ja turvallisuuden vaarantamisesta tietyömaiden kohdalla.
 
Rikkeistä joihin itse ovat suurimpia syyllisiä!
 
Tapaus 1) Ajelin syyskuussa kantatie 51:tä Karjaalta Inkoo. Äkkiä 100 km/t rajoitus katkesi tietyömaan 60 km/t kilvellä. Työmaa tuli vasta yli kahden kilometrin jälkeen: vain noin 100 m pitkä työmaa tien vieressä, pientareella! Jo seuraavana päivänä liikennevirta posotti 60:n rajoituksesta välittämättä hiljentäen vasta, kun tietyömaa tuli näkyviin. Eikä hiljennetty 60:n kilvestä ollenkaan kun työmaalla ei ollut ristin sielua perjantai-iltapäivästä maanantai-aamuun.
 
Tapaus 2) Karjaan ”Shellin risteys” muutetaan isoksi liittymäksi. Työt haittaavat 51 päätien liikennettä tuntuvasti. Kesästä harvalukuista työtä arkisin. Vielä esimerkiksi 25.10. klo. 09 aamulla yksi ainoa kaivinkone koko valtavalla työmaalla. Tyypillinen piittaamaton ikuisuusprojekti.
 
Tämä on tyypillinen kuva jopa pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöidyillä pääväylillä: harkitsemattomasti asetettuja työmaanopeuksia ja aikoina, jolloin työmaalla ei ole toimintaa lainkaan. Ei ihme, että autoilijoita harmittaa välinpitämättömyys autoilijoiden tarpeita kohtaan, josta vastareaktiona nopeusrajoitusten vähättely – ja työmailla itse aiheutettu turvallisuusongelma.


Sisäministeri Maria Ohisalo, autonvihaajapuolue Vihreiden puheenjohtaja, Suomen tieliikenteen ylipapitar.
 
Suomessa ei ole tarkkoja, selkeitä määräyksiä tietyömaiden enimmäisrajauksille enempää kuin nopeusrajoituksille ja voimassaolollekaan. Urakoitsijat ja aliurakoitsijat päättävät rajoituksista käytännöstä miten lystäävät.
 
Eikä valvontaa ole! On vain löysä ohjeistus tietyömaan urakoitsijalle, että rajoituksia olisi vain ”tapahtumapaikalla” tilanteen mukaan ja vain kun työ on käynnissä.
 
Saksassa tietöillä on tarkat määräykset. Liikenteelle aiheutettu häiriö on minimoitava. Valtateillä tietyömaiden pituusmitta on tiukasti rajattu. Töitä tehdään jopa 7/24. Viranomainen valvoo ja urakoitsijalle rapsahtaa sakko, jollei määräyksiä noudateta.
 
SUOMESSA EI VALVO KUKAAN!
Liikenneministeriö vastaa, että lainsäädännössä ei tietyömaita koskevista seikoista säädetä. Että tietöiden nopeusrajoitukset ja liikenteen ohjaus sekä niiden ohjeistus kuuluvat tienpitäjälle. Että liikenteenohjauksen toimivaltainen viranomainen on Väylävirasto.
 
Väylävirasto myöntää vastuunsa ”isoista väylistä” ja katsoo Ely-keskusten kantavan vastuun ”pienistä väylistä”. Mitään sanktiomahdollisuuksia ei ole. ”Kukapa kaikkia aliurakoitsijaketjuja pystyisikään valvomaan”, sanotaan.
 
Saksassa riippumaton poliisi tarkastaa tietyömaat ja sakottaa virheistä. Suomessa sitä mahdollisuutta ei ole. Ja kuka edes kuvittelisi, että Suomessa paikallispoliisi sakottaisi urakoitsijaa, joka sattuisi olemaan vaikkapa saman hirviporukan jäsen...


Ympäristöministeri, tuleva sisäministeri, Krista Mikkonen Vihreät, autonvihaajapuolueen entinen puheenjohtaja, Suomen tieliikenteen tuleva ylipapitar.
 
Suomessa tietyömaiden kurinpalautukseen tarvitaan tarkat määräykset ja rajaukset, ja valvontaan valtakunnallisesti valvova liikennepoliisi. Se puuttuu muutenkin tieliikenteemme valvonnasta, Väylävirastossa myönnetään.
 
Liikkuva Poliisi on perustettava uudelleen! Moneen muuhunkin huutavaan epäkohtaan liikenteen valvonnassa. Niin yksinkertaista se on. Samantekevää minkä nimisenä se herätetään uudestaan henkiin.
 
Poliisihallituksen jatkuva kyvyttömyys tehtävissään ei anna toivoa. Poliisiylijohtajan kulmakarvat vain nousevat asiassa kuin asiassa pessimistisesti pystyyn kuin ”Manu” Koivistolla aikanaan. Erona että Koivisto sai aikaan. Ministeriön keulakuva, sisäministeri, ei tajua koko asiaa.
 
Josko valo syttyisi eduskunnassa? Jo olisi aika!
 
Ei kannata yrittää PDF Tulosta Sähköposti
10.09.2021 00:00

Aina pitäisi olla positiivinen mieli kirjoittaessa suomalaisille. Aina pitäisi luoda uskoa tulevaisuuteen, rohkaista.
 
Entä kun väliin ei vain jaksa?
 
Kuten nyt, kun katson liikenneministeri (1997-99) Matti Auraa lehtiartikkelissa vuodelta 1997, jossa hän peräänkuuluttaa vinjettiä, eli tiemaksuja raskaalle liikenteelle. Tasaamaan suomalaisten kuljetusliikkeiden kilpailukykyä omalla maaperällä ulkomaisia nk. halpamaita ja kuljetusrikollisia vastaan.
 
Päinvastoin kuin muut EU-maat Suomi panee omat veronmaksajansa maksamaan teiden kunnostukset, että kaikki ulkomaalaiset kilpailijat saisivat rikkoa ilmaiseksi rekoillaan ja raskailla yhdistelmillään suomalaisten teitä! Vaikka jopa Suomen omat kuljetusyrittäjätkin pyytävät saada osallistua tiemaksuihin – aivan kuten Ruotsi ja Norja ovat tehneet omissa maissaan. He tietävät, että tiemaksu rasittaisi ulkomaisia kukkaroita ja vähentäisi ulkomaista epäreilua alennuskilpailua rahdeista.
 
Ruotsi ja Norja vaativat talvirenkaat kuorma-autojen ja yhdistelmien kaikkiin pyöriin. Liikenneturvallisuuson tärkeintä. Se tuleeniin kalliiksi halpamaiden kuljetusyrityksille, että mieluummin jättävät markkinat ruotsalaisilleja norjalaisille. Suomen raskaan liikenteen talvirengasmääräys - vain vetoakseleissa talvirenkaat, kaikissa muissa 32:ssa tai ”45:ssä” kesärenkaat – on kuin avoin kutsu kilpailijoille halpamaissa: Suomessa ei maksa mitään vaikka riskeeraa vähän sileämmilläkin!
 
Suomessa oma raskas liikenne ei ole toipunut Liikkuvan poliisin, LP:n lakkauttamisesta. Tienvarsitarkastuksista tulee nyt jatkuvasti tietoja, että”kyläpoliisit” eivät tajua mitään kuormansidonnasta – päätökset ovat päättömiä ja pätemättömiä - ajopiirturinäpelöinnit menevät läpi kuin häkä samoin kuin asiapaperivirheet. Kaikki palvelee halpamaista tulevia kilpailijoita, jotka Suomen läpi ajettuaan jäävät lopulta kiinni Ruotsin ja Norjan rajatarkastuksissa.
 
Ei näitä kukaan täysjärkinen ymmärrä. Yhtä vähän kuin että Suomen eduskunta vuodesta toiseen katso tyhmänä päälle ja hyväksyy.
 
Maamme kannalta tämä vaikuttaa pahiten sukupolven vaihdokseen suomalaisissa kuljetus- ja logistiikkayrityksissä ja yrittäjyydessä. Sen minkä isopappa perusti ja pappa jatkoi sinnikkäästi taistellen ja raataen verottajaa ja oman maansa viranomaisten ja kansanedustajien silmitöntä tyhmyyttä ja haluttomuutta vastaan puolustaa oman maan kuljetuselinkeinoa – siitä kurjuudesta poika, ja tytärkin, ovat saaneet tarpeekseen. On paljon helpompiakin tapoja ansaita leipänsä kuin jatkaa yrittäjänä raadantaa ulkomaalaisia suosivissa epäoikeudenmukaisissa olosuhteissa.
 
Liian moni nuoren sukupolven edustaja ei enää jatka yrittämistä kuljetusalalla Suomessa. Kun meillä sellaisiapäättäjiä: yksi Harakka liikenneministeriössä, yksi Ohisalo sisäministeriössä, yksi Saarikko valtiovarainministeriössä, yksi Lintilä työ- ja elinkeinoministeriössä ja yksi Marin kananatunkion ylimpänä. Masentaa.
 
Etanoli – ilmastonmuuttajien sokea piste PDF Tulosta Sähköposti
13.08.2021 00:00

Kuljetusliike Helokivi on yksi suurista etanolilla ajavista.

Suomi on liittynyt EU-kuoroon, joka huutaa eroon fossiilisista polttoaineista. Ajetaan valtion verotuilla erilaisiin ”bio”-polttoaineisiin, jotka todellisuudessa ovat sekä fossiilisia että CO2-päästäviä. Vihreä kuoro ei muuta näe.
 
Samalla on olemassa kelpo auto- ja moottoripolttoaine, etanoli, täysin fossiiliton, jota Suomessa kierretään kuin ei olisikaan.
 
Aasiassa ja Etelä-Amerikassa etanoli on yleisesti autojen ja muiden ajoneuvojen tärkein polttoaine. Se on yleinen myös Euroopassa. Ruotsissa valtio on määrännyt, että etanolia tuleeolla tarjolla huoltoasemilla koko maassa.
 
Suomessa tuskaillaan ilmastonmuutoksen kanssa ja ajetaan eroon fossiilisista polttoaineista eli bensasta ja dieselistä. Valtio johdattaa valtiovarainministeri kärjessä ja ympäristöministeriö ja liikenneministeriö tiukasti perässä, eikä sisäministerikään pysy asiasta sivussa, biodieseliin ja kaasuun. Niitä suositaan valtioneuvoston ja hallituksen toimesta sanoilla ja tuilla.
 
Todellisuudessa kumpikaan, biodiesel enempää kuin kaasukaan, ei ole fossiiliton. Biodiesel lienee muodollisesti hiukan vähäfossiilisempi kuin diesel.LNG- ja CNG-kaasut ovat fossiilisia siinä missä raaka-aine maakaasu lähtökohtaisesti. Puhutaan trendikkäästi bio-kaasusta silloin, kun pieniä määriä biokaasua on sekoitettu mukaan vailla merkittävää muutosta. Lehmän lannasta ja muista maatalouden sivutuotteista ollaan aloittamassa biokaasutuotantoa Suomessa (St1 ja Valio), mutta näköpiirissä ei ole autoliikenteen tyydyttäviä tuotantomääriä.
 
Kovaääniset vihreät toitottavat suurin suin fossiilisen biodieselin ja kaasun puolesta tajuamatta asiasta valtionjohdatusta enempää. Pääasia että saa vaikuttaa autoja vastaan ja, muka, ilmastonmuutoksen puolesta. Ja valtiovalta, valtiovarainministeriö, valtioneuvosto ja hallitus hymyilevät, kun autoilijat talutetaan ilmastonmuutoksen nimissä suosimaan kahta valtionyhtiötä, Nestettä ja Gasumia.


Valtiovarainministeri Annika Saarikko, mahtaako edes tietää...

NÄKYMÄTÖN ETANOLI
Ajoneuvojen polttoaineena käytetty etanoli on täysin fossiiliton polttoaine – siis juuri sitä minkä perään vihreät ja ilmastonmuuttajat huutavat kurkku suorana. Tosin on nähtävä, että etanoli tuottaa polttomoottoreissa CO2-päästöjä vain kymmenisen prosenttia vähemmänkuin bensamoottori. Hiukkas- jamuista myrkkypäästöistä etanoli säästää.
 
Suomessa on useita pieniä etanolitehtaita. Ne valmistavatetanolinsa elintarvikketeollisuuden jätteistä, kierrätysleivästä, jopa sahanpurusta. Sitä liikenee vain nimellisesti mukaan ajoneuvoetanoliin – kuin  bioa” dieseliin. Valtaosa ajoneuvoetanolista on tuontitavaraa.
 
Ruotsissa Scania valmistaa raskaita etanolikuorma- autoja. Myös paljon busseja ajaa etanolilla. Huoltoasemilla on 85-prosenttista etanolia (15 % bensiiniä) tarjolla henkilöautoille ja varikoilla 95-prosenttista (5 % sideaineita) etanolia kuorma-autoille.
 
Suomessa ajoneuvoetanolin suuri tuottaja, St1, tarjoaa RE85 henkilöautoetanolia 168 huoltoasemalla. St1 ei varsinaisesti ”myy” sitä autoilijoille, kuiskaa vain hyvin hiljaa. Käyttäjä löytää myös tietyillä Shell- ja ABC-asemilla nyt €1,25-1,30 litrahintaan. Se on yhtä raskaasti verotettua kuin bensiini. Ei merkkiäkään valtiovallan taholta fossiilittoman etanolin tukemiseksi tai suosimiseksi.
 
Kuorma-autoetanoli, RED95, on vain ”tiskin alla” erityisillä varikoilla. Litrahintaa ei ole. Liikennöitsijät ja kuljetusliikkeet, jotka ajavat etanoliautoilla, sopivat yrityskohtaisesti RED95-myyjien kanssa hinnasta. Valtio ei tule vastaan tämänkään fossiilittoman liikennepolttoaineen käytössä.
 
Fossiilittoman etanolin ”hys-hys”- politiikka jatkuu Suomessa. St1 välttää myyntiä – nähtävästi valtiovallan pelossa. Vihreät ja ilmastonmuuttajat eivät näe, eivät tajua, eivät välitä? Eduskunta ja kansanedustajat... unohda koko juttu.
 
Ja suomalaisten huuto kaikuu: ”Eroon fossiilisista polttoaineista”! Ja valtiovalta hymyilee.
 
Helsingin (ja muiden kaupunkien) Hölmöily näivettää keskustoja PDF Tulosta Sähköposti
18.06.2021 00:00

Helsinki on niemeltään kasvanut itään ja länteen. Silti vilkasta läpiajoliikennettä keskitetään kulkemaan suoraan keskustan ”sydämen” läpi. Koska pelätään, että maan alle johdettuna liikenne kasvaisi maanalla. Samalla poistetaan mahdollisuus saavuttaa keskusta autoilla maan alta. Ja keskusta näivettyy. Päättäjien järjen juoksua on mahdoton ymmärtää.

Autoileva ostaja käyttää eniten rahaa. Ja ostaa eniten. Ja voi kuljettaa eniten ostoksia mukanaan. Käyttää eniten rahaa myös viihtymiseen.
 
Julkisilla kulkuneuvoilla kulkeva, jalankulkija, ja pyöräilijä, ei käsittele päivittäin yhtä paljon rahaa kuin autoilija keskimäärin – ei ostoksiin, ei viihtymiseen, eikä ole samaa kuljetuskapasiteettia esimerkiksi viikon perusostoksille kuin autoilijalla.
 
Toisiasiat halutaan kuitenkin kieltää ja selittää toisin poliittisilla tunteilla.
 
Helsingin keskustan valtakadulla, Aleksanterinkadun kävelykadulla, yhä useampi katutason suuri näyteikkuna paistaa tyhjänä. Esplanadilla, elämää sykkineellä Helsingin sydänväylällä, myymälät katoavat. Samoin Aleksin ja Espan välisillä poikkikaduilla.
 
Ihmiset, kauppojen asiakkaat, ostajat eivät kulje enää keskustassa. Tämä koskee ennen kaikkea autoilijoita.
 
Helsingissä etsitään syitä. Selityksiä on yhtä paljon kuin selittäjiä. Tosiasiaa kierretään, totuutta ei haluta myöntää. Onhan keskustassa tilaa kaikille – jalankulkijoille, pyöräilijöille, autoilijoillekin. Kadunvarret ovat täynnä pysäköintiruutuja, mittaripaikkoja. Ja maan alla on valtavia pysäköintiluolia.
 
EUROOPAN KALLEIN AUTOVIHA
Yksi erottaa Helsingin keskustan Euroopan muista samankokoisista kaupungeista: pysäköintimaksut Helsingin keskustassa on kalleinta koko Euroopassa! Vain Helsingissä keskustassa ja lisäksi koko eteläisessä kaupungissa (!) kadunvarsipysäköinti maksaa 4 euroa/tunti. Ja pysäköintivirhemaksu, 80 euroa, on mieletön verrattuna Euroopan vastaavan kokoisten kaupunkien virhemaksuihin. Jopa Euroopan suurimpien kaupunkien keskustoissa pysäköinti on halvempaa kuin Helsingissä: Berliinissä 1-3€/tunti, Frankfurtissa 2€/ tunti, Pariisissa 2,50€, Roomassa 1,50-5€ (paitsi ZTL alueella), Nizzassa 1,30€, Tukholmassa 1,50-5€/tunti.
 
Sama koskee Euroopassa keskustojen maanalaista pysäköintiä. Niihin sujauttaa helposti, hissillä ylös keskelle keskustan elävintä vilinää, viihdyt katukahviloissa ja nautit, ostat viikon perusmuonat ja kauppakärryn kanssa hissillä alas autosi luo ja kotiin – helposti, mukavasti, sujuvasti, edullisesti!
 
Vain ei Helsingissä. Ei ole Keskustatunnelia, josta helposti maanlaisiin pysäköintihalleihin. Helsingin maanalaisissa maksat kalliisti, minkä lisäksi monessa tapauksessa joudut kävelemään pitkiä matkoja haluamiisi kohteisiin.
 
Miksi ylipäätään pyrkisit autolla Helsingin keskustaan, kun paljon helpommin sujautat Triplaan, Rediin, Itikseen, Kaareen, Celloon, Isoon Omenaan ja muihin kauppakeskuksiin, saat ilmaista pysäköintiaikaa ja löydät niistä pienellä vaivalla kaiken, mitä tarvitset!
 
Ei mitään syytä mennä ”painimaan” paikoista, maksamaan huippukalliisti parkkiruudusta ja vielä 80€ rikemaksun uhalla, jos sattuisit ”viihtymään” odotettuakauemmin.
 
HELSINGIN PÄÄTTÄJÄT VIHAAVAT AUTOJA
Helsingin päättäjät perustelevat jopa tilastoilla, ettei keskustatarvitse autoilevia ostajia.Ylivoimainen enemmistö keskustankauppojen asiakkaista ja ostajista, yli 80 % on joukkoliikenteellä tulleita, jalankulkijoita, ja pyöräilijöitä, he osoittavat.
 
On ruhtinaallisesti sekoitettu syitä ja seurauksia! Juuri siksi keskusta kärsiikin kauppakuolemista, että enemmistö ostajista on joukkoliikenteellä tulleita, jalankulkijoita, ja pyöräilijöitä! Suurin ostovoima, autoilevat ostajat, puuttuu!
 
Helsingin punavihreä päättäjävalta vihaa autoja, koska nesymbolisoivat rahaa ja koska ne saastuttavat ja tuotavat hiilidioksidia ja jouduttavat ilmastonmuutosta. Siksi niitä pitää – jollei ihan kieltää – joka tapauksessa rajoittaa.
 
Kaikkialla muualla maailmassa autot halutaan painaa maanalle, jotta ilma säilyisi kaupungeissa mahdollisimman puhtaana eivätkä aiheuttaisi vaaraa ihmisten liikkumiselle kaduilla ja toreilla. Helsingin punavihreät päättäjät ovat toista maata.He haluavat pitää autot kaupungin kaduilla, jopa kaupungin raskaimman läpikulkuliikenteen keskustan ahtaimmilla kaduilla! Koska, he selittävät, jos kaupungin läpikulkuliikenne johdettaisiin sujuvasti ja helpoksi maan alle, se synnyttäisi lisää autoja ja lisäisi liikennettä.
 
Punavihreät siis uskovat, että helpottamalla Helsingin läpikulkuliikennettä Keskustatunnelilla,josta samalla voisi sujuvasti poiketa haluttuun osoitteeseen keskustan maanalaisissa pysäköintipaikoissa, ihmiset ostaisivat lisää autoja ja synnyttäisivät lisää liikennettä. Mieluummin koko kaupunki ja sen asukkaat, ja koko keskusta jossa pitäisi viihtyä, pannaan kärsimään läpikulkevan pintaliikenteen vaaroista ja päästöistä!
 
Ei tätä järjenjuoksua kukaan selväpäinen käsitä.
 
Ei mikään ihme, että Helsingin keskusta on näivettymässä. Se on poliitikkojen hölmöilyä Helsingissä (ja monessa muussa kaupungissa Suomessa). Eikä syy ole yksin Vihreissä, vaan myös samaa ymmärtämättömyyttä jakavissa Demareissa ja Vasemmistoliitossa. Ja kaupungin myötä juoksevissa virkamiehissä.
 
Quo vadis, Nokian? PDF Tulosta Sähköposti
20.05.2021 00:00

Rallirenkaat (oikealla) vastaavat talviteiden vaatimuksiin. Talvirengas (vasemmalla) vastaa myyntikilpailun vaatimuksiin.

1960-luvulla Nokian talvirenkaat olivat valovuoden edellä muita lumisilla ja jäisillä talviteillä. ”Lentävät suomalaiset” pitivät ”imukuppi-Hakkapeliitoilla” Monte Carlon rallin alppiteillä pilkkanaan muun Euroopan rallihirmuja ”Mud and Track” -renkaillaan. Ja kun Suomessa kysyttiin, miksi Nokian kumitehdas ei menen alppimaihin valloittamaan rengasmarkkinoita, Nokian johtaja Pekka Unkila kuittasi 70-luvullakin, että ”miksi sinne mentäisiin”. Hallitseva asema Pohjoismaissa riitti.
 
Nokian Hakkapeliitta talvirenkailla oli ykkösasema vielä 2000-luvun alussa. Sen jälkeen suurten rengasvalmistajien kulutuspintakuvioja kumiteknologiaosaaminen on askel askeleelta kaventanut Hakkapeliitan johtoasemaa.
 
Talvirenkaissa sitä ei enää ole. Continental on valloittanut ykkössijan kitkarenkaissa ja Michelin nastarenkaissa. Huipulla ovat myös Bridgestone, Hankook, Goodyear, Sumitomo ja Pirelli. Kilpailu on armotonta. Nokian on yksi monien joukossa.
 
Kesärenkaissa kilpailu on vielä kovempaa ja vähäkatteista. Isojen haastajiksi on ilmestynyt lauma pienempiä enemmän tai vähemmän nimekkäitä – Maxxis, Nexen, Kumho, Falken, Vredestrein, Firestone, Nankang, Kleber, Toyo, jne. - joiden renkaat täyttävät kovatkin laatuvaatimukset.
 
Allseason ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut renkaat muodostavat nykyään kolmannen pääluokan. Niiden suosio kasvaa nopeasti Manner-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Euroopassa ne lähtivät rajuun kehitykseen vuonna 2007. 14 vuoden kehityskaari on nostanut parhaiden allseason-renkaiden suorituskyvyn jopa erikoistalvi- ja erikoiskesärenkaiden ohi! Tämän todistaa mm. Auto Bildt lehden loppuarvostelu peräti 32 eri rengasvalmistajan allseason renkaiden vertailutestistä vuodelle 2021 (Auto Bildt All Season Tyre Test 2020).
 
Tästä ei Pohjoismaissa puhuta, kuiskitaan vain. Allseason- renkaiden läpimurto voisi poistaa erikoistalvi- ja erikoiskesärenkaiden tarpeen, rengasvaihdot kahdesti vuodessa, rengashotellien tarpeen – kymmenien tuhansien eurojen liikevaihdon automyynti-, huolto- ja korjaamoaloilta ja rengasliikkeiltä.
 
Nokian on vähin äänin ollut mukana pitkään Manner-Euroopassa allseason-renkaiden myyntikilpailussa Weatherproof-renkaillaan menestyen suurissa vertailutesteissä jopa mitalisijoille. Tammikuussa Nokian toi markkinoille entistä paremman, uuden allseason-renkaansa, Seasonproofin.
 
Nyt Nokianin johdossa mietitään mitä tehdään seuraavaksi. Venäjällä on Nokian rengastehdas. Nokian talvirenkailla on hyvä asema sekavissa oloissa, joissa kilpailu on arvaamatonta.
 
USA:n Daytonassa on Nokian rengastehdas ja allseason-renkailla on valta-asema markkinoilla. Löisikö uusi Seasonproof läpi, pitäisikö keskittyä siihen. Tavoitteena miljoonan renkaanvuosituotanto ylittäisi kannattavuusrajan. Rahkeita olisi neljään miljoonaan renkaaseen vuodessa.
 
Suomen Ivalossa on Nokian talvitestikeskus ja EspanjanSanta Cruz Zarzassa Nokian ihka uusi kesätestikeskus. Ja Suomessa Nokialla on rengastehdas ja testikeskus. Talvi-, kesä- ja allseason- renkaita on mahdollista testata ja kehittää vuoden kaikissa ilmasto- ja ajo-olosuhteissa.
 
Talvi- vai ympärivuotisista allseason-renkaista Nokian uusi kansainvälinen voittajarengas?
 
Vähiten kilpailua on edelleen talvirenkaissa – Nokian kannalta kotioloissa ja perinteisessä, omimmassa osaamisessa. Talvirenkaissa kehitys on taantunut.
 
Muoti, rengasmuoti, on vienyt mukanaan talvirenkaiden kehityksen. Autoilijaenemmistö tykkää, kun alla on hienot aluvanteet ja niillä leveät, komeat renkaat – mitä tuhdimmat, sitä parempi.
 
Muoti kuitenkin maksaa paitsi rahassa myös pidon, suorituskyvyn ja turvallisuuden menetyksenä.
 
Mitä leveämpi kulutuspinta, sitä pienempi on auton paino/cm2 kulutuspinnalla, sitä kevyempi paino talvitien pintaan, polanteeseen, jäähän. Sitä huonommin rengas painuu tiellä lumi- ja loskakerroksen läpi.
 
Talvirenkaiden pito on huonontunut dramaattisesti leveän ”läskimuodin” myötä. 20 vuotta sitten talvirenkaat olivat paljon kapeampia kuin nykyään. Niillä pito oli ihan eri luokkaa kuin tänään.
 
Rallirenkaiden päinvastainen kehitys todistaa läskirenkaan muotivillityksen lumeen. Rallirenkaan pitää leikata sirkkelin tavoin loska- ja nuoskakerroksen läpi talvitien kovaan pintaan. Ja tarttua siihen painolla, jonka auto antaa keskitetystipieneen määrään neliösenttejä kulutuspinnalla. Se antaa parhaan, turvallisimman menon talviteillä.
 
Jos talvirengas kapenisi nykyisestä ”läskimuodista”, ei vain pito paranisi vaan myös vierintävastus talviteillä pienenisi, ja polttoainekulutus ja päästöt pieninisivät. Ilmastonmuutos hymyilisi.
 
Kiistatta myös kulumisrasitus kasvaisi nykyistä kapeammalla talvirenkaalla. Se erottaisi voittajan muista. Sitä varten Nokian hallussa on testiradat Ivalon pakkasessa ja Zarzan helteissä, ja huipputason kumi- ja rengasteknologia. Talvirenkaissa on nyt paljon kehittämisen varaa!
 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 6 / 27
feed-image Feed Entries

 

Blogissa aiemmin:

Risteysalueen tappava ristiriita (12.6.2024)
Minä, vapaa Suomen kansalainen, ja minua suurempi: HERRA VIRKAHERRA (29.4.2024)
Jäikö tärkein näkemättä, Jyri Häkämies? (22.3.2024)
Miksi niin paljon turhaa? (22.2.2024)
2020 – 2024 samoilla renkailla kesät talvet – Nyt jo neljänteen talveen! (22.1.2024)

2023

Soita LVM, Traficom, Väylävirasto... tulee kuka, mitä, häh...? (12.12.2023)
Taksit ilman kuluttajansuojaa (14.11.2023)
Miksi hyväksytään vääriä liikenneympyröitä? (12.10.2023)
Suomalainen ei kiitä! (15.09.2023)
Minne menet, Helsinki? (21.08.2023)
Päästöistä ja saasteista viis – Vihreät lamaannuttavat Helsingin (14.06.2023)
Mikä Helsinkiä riivaa? (15.05.2023)
Petkuta vakuutusyhtiötä ja maksat kaiken itse (26.03.2023)
Terroristit joukossamme (03.03.2023)
Ympärivuotisilla lumihelvettiin (12.12.2023)

2022

MIKSI... (12.12.2022)
HSL – Itkeäkö vai nauraa? (16.10.2022)
Kuljettajapula ajateltava täysin uusiksi (26.10.2022)
Auton ajokortti 17-vuotiaille – Virheillä kuten ennenkin? (29.09.2022)
Onko Suomessa järki pysähtynyt? (25.08.2022)
MIKSI? (14.06.2022)
EU:n tietosuojalaki on kaupan este (03.05.2022)
Suomi – nukkuvien maa (04.04.2022)
Sirkus Töölöntori (01.03.2022)
Suomi pilkkaa veronmaksajia (03.02.2022)

2021

Kyvyttömyydem kukkaset – Tietyömaat (11.11.2021)
Ei kannata yrittää (10.9.2021)
Etanoli – ilmastomuuttajien sokea piste (13.8.2021)
Helsingin (ja muiden kaupunkien) hölmöily näivettää keskustoja (18.6.2021)
Quo vadis, nokian? (20.5.2021)
Manipuloitu LP-raportti on vain jäävuoren huippu (15.4.2021)
Suuri puhallus! (5.3.2021)
Kuskeja ja renkaita (3.1.2021)

2020

Valheellinen liikennepolitiikka – Liikenneturvallisuuden surma (11.12.2020)
Yli kymmenen hyvää syytä rakentaa Vaasa – Umeå linkki, Kvarkentie (19.11.2020)
Mikä hiljensi Harakan? (15.10.2020)
Maantiekuljetukset polvilleen (11.9.2020)
Avuttomuuden ratinkääntäjät (14.8.2020)
Montako henkeä taas uhrataan LVM:n alttarilla (9.3.2020)
Tappavat valot (3.2.2020)

2019

Sähköauto kaatuu vetyautoon! (13.12.2019)
Liikennenäkeminen on monesta kiinni (15.11.2019)
Tervetuloa Tivoli Keskustatunneliin (17.10.2019)
LVM pantava holhoukseen (19.9.2019)
Tunnustan, olen taparikollinen (20.8.2019)
LP:n ylösnousemus (12.6.2019)
Elävä lentohistoria Malmille! (30.4.2019)
Malmin Vihreä miljardihauta (4.4.2019)
Minä ja Mäntyranta – Ei, ei tätä kestä selvinpäin (14.3.2019)
Pääkaupungin kelvoton liikenne (poliisi), osa 2 (31.1.2019)

2018

Pääkaupungin kelvoton liikenne (poliisi) (19.12.2018)
Kultakaivos (20.11.2018)
Nastarenkaat tappavat enemmän kuin pelastavat (25.10.2018)
Jussi Poliisi katselee liikennettä Jussi Poliisi ei ajattele (28.9.2018)
Vihreät kaatuvat liikenteeseen (24.8.2018)
Elää ja antaa elää (26.6.2018)
Hengenvaaralliset talvirenkaat (11.5.2018)
Sähköauton seuraava askel (6.4.2018)
Raidejoke kansan hallintaan (5.3.2018)
Suurten lupausten Raidejoke (30.1.2018)

2017

Kateus maan perii (20.12.2017)
"Vihreä Helsinki" tappaa päästöillä (13.11.2017)
Jakelumullistus (19.10.2017)
HCT-rekoista päätöksiin – Näin ei voi jatkua (20.9.2017)
Sähköauto – ilmastohirviö bensa-autoon verrattuna (31.8.2017)
Tässä ei ole tulevaisuus (20.6.2017)
Näin meitä huiputetaan! (10.5.2017)
Rengasmääräykset hullujen hommaa! (3.4.2017)
Liikenteen huutavin vääryys! (6.3.2017)
Ylinopeus, tilannenopeus ja kohtuuttomat rangaistukset (23.1.2017)

2016

Usko nujertaa faktat vihreässä liikennetekniikassa (1.12.2016)
Niin niin automies että! (31.10.2016)
Silmitöntä tuhlausta – kansa maksaa (3.10.2016)
Antti Vehviläinen, yllytätte väheksymään liikennesääntöjä (24.8.2016)
Helsinki ja Espoo kusettavat (27.6.2016)
VW-moka opiksi kaikille (20.5.2016)
Pääkaupunkiseudun PanamanPaperit (15.4.2016)
Renkaita rengasmeressä (18.3.2016)
Kohtalokkaita virheitä 1. (26.2.2016)
Demokratiakato (20.1.2016)

2015

Hölmöläisten joukkoliikennelait (2.12.2015)
Se mikä ei näy, sitä ei ole (20.10.2015)
Kansa pannaan maksamaan liikenteen miljoonamokat (18.9.2015)
...sillä he eivät tiedä mitä tekevät (21.8.2015)
Voiko tyhmempää sakkia olla (25.6.2015)
Autotehtaan käsi on jo lompakossasi (28.5.2015)
Hölmöläiset liikemiehinä (22.4.2015)
Joukkoliikenteen Vihreä uskonto (19.3.2015)
Aatos Erkko "kaatoi" Sanomia (20.2.2015)
Eljas Erkko "kaatoi" autotuojat (21.1.2015)

2014

Julkinen liikenne, Suomalaisen hulluuden huippu (5.12.2014)
Kumipyöräliikenteen tuska (7.11.2014)
Johtavia erityisasiantuntijoita pilvin pimein (3.10.2014)
Trafi veneilijöille: Vielä me teidätkin opetetaan (26.6.2014)
Kaikkea ne venäläiset keksii (26.6.2014)
Trafi rokottaa lainvastaisesti, ministeriö hyväksyy (19.6.2014)
Ei voi olla totta (26.5.2014)
Kaiken maailman turvatarkastuksia (25.4.2014)
Helsinki rakkaani, koita kestää (29.3.2014)
Yhteiskunnalla on syöpä (1.3.2014)
"Kyllä kansalla on rahaa!" (27.1.2014)

2013

Nastarenkaat pitää jo kieltää (3.12.2013)
Voitto ei ole voitto (28.10.2013)
Puna-vihersokeus on paha ongelma (25.9.2013)
Liikennekieli (29.8.2013)
Pelko on avain valtaan (17.6.2013)
Peilistä lukemisen taito (20.5.2013)
Älä usko kataisen hallitusta (19.4.2013)
Logiikan puutteesta (25.3.2013)
Liikennetantta-mafia on kansallinen katastrofi (26.2.2013)
Ymmärtävätkö koskaan? (29.1.2013)

2012

Suomen salainen ase: Joulupukki! (5.12.2012)
Vihreä valta on kultaakin kalliimpaa (31.10.2012)
Suojatie ei ole suojatie! (1.10.2012)
Sokaiseva ylinopeushysteria (4.9.2012)
Vihreiden Waterloo (20.6.2012)
Kerjäläisarmeija (29.5.2012)
Onko Päivi Räsänen sokea? (26.4.2012)
Liikenneturvallisuusnäpertelijät (30.3.2012)
Liikenneturvallisuuden rahanreikä (27.2.2012)
Virkamiesvalta selättää kansanvallan (30.1.2012)
Liikenneturvallisuusongelma no.1: Kyvyttömät johtajat (5.12.2012)
Psykoottiset (3.11.2012)
Edesvastuuton vasemmistoliitto (4.10.2012)

2011

Trafi kuristaa suomalaisia (29.8.2011)
Tehtävänä ruikuttaa? (22.6.2011)
On lehtiä ja lehtiä (30.5.2011)
Epämiellyttävä ilmiö (3.5.2011)
Siunattu hulluus (29.3.2011)
Muotoilun sokea piste (2.3.2011)
On sulla poka pimiät jutut (31.1.2011)

2010

Naisistuminen (1.12.2010)
VR, näköalattomuuden huippu (19.11.2010)
Kelvoton liikenneministeri on erotettava! (11.10.2010)
Taas autoilijaa kusetetaan (15.9.2010)
© Auto, tekniikka ja kuljetus 2011-2012 
B Yhtiöt Oy  |  Nuijamiestentie 5 A 00400 Helsinki  | Puhelin (vaihde) (09) 547 621  |  etunimi.sukunimi@boy.fi