19.06.2014 12:26 |
Ette tietenkään usko, että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi toimii lainvastaisesti. Ja että liikenneministeriö (LVM) katsoo vierestä ja hyväksyy. Näin on kuitenkin jatkunut vuosikausia.
Ilmailulääkärin hyväksyttyä lentäjän jatkamaan lentämistä, hän allekirjoittaa hyväksymisen ja lentäjä maksaa lääkärintarkastuksesta. Se on siinä - muualla maailmassa. Vain ei Suomessa.
Meillä ilmailulääkäri ottaa lentäjältä maksun tarkastuksesta. Sitten lähettää tarkastuskertomuksen Trafiin. Trafilta lentäjä saa jonkun ajan kuluttua Trafin virkamiehen allekirjoittaman lääkärintarkastustodistuksen, jolla voi jatkaa lentämistä. Trafi kiskaisee siitä satasen välistä, korvauksen tietokoneen sylkäisemästä virkamiehen allekirjoittamasta lääkärintodistuksesta. Se on vastoin lakia!
Kirjoituspöytävirkamiehellä ei ole oikeutta allekirjoittaa lääkärintodistusta. Vain laillistettu lääkäri saa sen tehdä.
Näin Trafi on rahanhimossaan tehnyt vuosia. Nyt lainvastainen menettely on paljastettu. Trafi vain ei luovu kymmenyksis... ei, vaan satasistaan.
Nyt ilmailulääkäri allekirjoittaa lääkärintodistuksen, mutta joutuu sisällyttämään lääkärinpalkkioonsa Trafin vaatiman satasen. Trafi näet lähettää ilmailulääkärille satasen laskun sen jälkeen kun lääkäri on toimittanut ilmailulääkärintarkastuksensa Trafille tiedoksi. Ja Trafilta tulee ilmailijalle edelleen lopullinen hyväksyntä – ei kuitenkaan lääkärintarkastuksen suorittaneen ilmailulääkärin allekirjoituksella vaan Trafin lääkärin allekirjoittamana.
Trafi perii näin satasen periaatteessa tekemättömästä työstä. Se on täysin moraalitonta sanoisitte. Mielestäni se on sikamaista! Ja liikenneministeriö, Trafin valvoja ja vastuunkantaja, katsoo vierestä ja hyväksyy.
Kansa, me, palkkaamme virkamiehet hoitamaan yhteisiä asioitamme mahdollisimman edullisesti. Seurauksella että virkamiehet vetävät välistä jopa tekemättömistä töistä nauttien itse irtisanomis-, palkka-, terveydenhoito- ja lomaturvasta, josta me, heidän etujensa maksajat voimme vain uneksia!
EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI!
Lentäjän lääkärintarkastuksessa otetaan monia verinäytteitä, testataan lähi- ja kaukonäkö laseilla ja ilman, otetaan sydänfilmiä, analysoidaan pissanäyte, tarkistetaan molempien korvien kuulo ja täytetään satakohtainen terveysselvitys kunnian ja omatunnon kautta – kerran tai kaksi kertaa vuodessa!
Autoilijan lääkärintarkastuksessa ajokortin uusimiseksi kysytään tiheimmillään kerran viidessä vuodessa mm. onko vaikeuksia pysyä hereillä ajaessa, oletko ollut peltikolarissa viime vuoden aikana, pystytkö ajamaan turvallisesti ilman vieressä istuvan ohjeita, ja muuta aivotonta. Lääkärintarkastus auton ajokorttia varten on täyttä pelleilyä lentolupakirjan lääkärintarkastukseen verrattuna!
Silti Trafi kyltymättömässä rahanhimossaan puristaa viimeisetkin palkanmaksajaltaan: lentolupakirjan lääkärintarkastus ei riitä Trafille auton ajokortin uusimiseksi, vaan lentäjän on perään mentävä auton ajokortin lääkärintarkastukseen saadakaseen myös ajoluvan auton kuljettamiseen!
En tiedä mitä merimiehen ”lupakirjan” lääkärintarkastukseen kuuluu, mutta paljon enemmän kuin auton ajokortin lääkärintarkastukseen. Silti merimiehen lääkärintarkastuskaan ei kelpaa auton ajokortin uusimiseen. Merimehemkin pitää käydä vielä auton ajokortin lääkärintarkastuksessa kelvatakseen Trafin mielestä ajamaan autoa.
Kaikki vain, että Trafi pääsee rokottamaan itselleen välistä satasensa jokaisesta eri lajin ajokortista. Se on palkanmaksajansa härskeintä ulosmittausta viimeisen päälle.
Tämän siitä saa, kun 600-henkisen, miljoonia pyörittävän valtionyrityksen johtajaksi pannaan pitkän linja virkamies, jonka ainoaksi huoleksi jää keksiä pöhötystautia sairastavan virkamieseliitin palkan maksamiseen alati uusia tekosyitä kansan maksettaviksi. Että Trafin lukemattomat ”erityisasiantuntijoiksi” ja ”johtaviksi erityisasiantuntijoiksi” nostetut enemmän tai vähemmän kirjanoppineet, amatöörit ja vasta-alkajat eri liikennemuotojen kohdalla saadaan elätettyä Trafin komeissa öky-puitteissa
Valitettavasti edellä oleva on vain pieni alkupala Liikenneturvallisuusvirasto Trafin siivottomuuksista, joita LVM sormi suussa vierestä katselee.
Seuraavassa numerossa lisää Trafin kansalta maksattamista tekemättömistä töistään. Onhan kansalla rahaa, ainakin virkamiestensä lihottamiseksi!
|
26.05.2014 10:50 |
Sitä tyhmempi jo luuli, että liikenteen parissa leipänsä ansaitsevat olisivat astuneet alas puusta. Ettei enää väitettäisi arvovaltaisella suulla, että ylinopeus on toiseksi pahin tappaja tieliikenteessä.
Niin vain käy, että vuodet tuovat alati uusia maistereita, humantereita ja pitsinnyplääjiä ministeriöihin ja virastoihin kuten Trafiin, Liikennevirastoon, Liikenneturvaan ja vastaaviin. Ja tehdäkseen vaikutuksen nämä maisterit ja pitsinnyplääjät syvällä rintaäänellä laukovat hyvin pian kirjoituspöytiensä takaa liikenteestä ja turvallisuudesta ”totuuksia” - joista ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Viimeksi taas joku päällikkö Liikenneturvassa julisti arvovaltaisesti julkisuuteen, että liikenteen pahimmat tappajat ovat humalatila ja ylinopeus. Ei ressun päähän ole pölähtänyt, että ylinopeus on vain ja ainoastaan tekninen termi, joka osoittaa että on ajettu kovempaa kuin paikallinen nopeusrajoitus sallii.
Ylinopeus ei ole tappanut eikä vahingoittanut yhtään ketään!
Ylinopeudella on liikenteen kehitysmaa Suomessa kuitenkin helposti kuitattu onnettomuussyyt ja leimattu ylinopeutta ajanut tappajaksi ja roistoksi. Ihan niin että tantat ovat ottaneet täydestä. Helppoa humantereille! Siinä yhteydessä olisi aina pitänyt kysyä edes: oliko nopeusrajoitus oikein asetettu!
Tietysti humantereille olisi ollut ylivoimaista selvittää ihan oikea syy: miksi onnettomuuskuski menetti tilanteessa ajoneuvonsa hallinnan. Eikä hallinnan menetykseen aina tarvita edes ylinopeutta. Hallinnan menetyksiä sattuu yhtä paljon ali- kuin ylinopeuksissa. Ainoaksi oikeaksi syyksi ja selvitettäväksi jää kaikissa nopeuksissa: miksi kuljettaja menetti ajoneuvonsa hallinnan. Sen selvittäminen voisi antaa ihan tosissaan liikenneturvallisuutta palvelevia tietoja.
HUMANTERIT OVAT NYT ”ERIKOISASIANTUNTIJOITA”.
Kun liikenneministeriölle päävastuuksi määrättiin liikenneturvallisuus, ja kun liikenneministeriön jäsenkirjamaisterit, -humanterit ja pitsinnyplääjät eivät enää kunnolla erottaneet junaa linja-autosta, vastuu liikenneturvallisuudesta ”ulkoistettiin”. Siitä tuli komeasti kalskahtava ”Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi”. Ja suuri vastuuhan paisutti ja lihotti Trafia niin, ettei kukaan yksittäinen virkamies enää joutuisi ottamaan henkilökohtaiselle vastuulleen mitään, vaan aina kaikessa päätöksenteossa vastuu olisi kokonaisella työryhmällä. Siinä missä liikenneministeriön alaisuudessa 60 humanteria hoiti hommat, Trafissa istuu nyt 600 erikoisasiantuntijaa ja johtajaa pyörittämässä päätöksiä kollektiivisesti.
Trafissa ja Liikennevirastossa jokaisella työntekijällä on komea titteli. Se takaa kovan luokan palkan. ”Erikoisasiantuntija” vastannee - ainakin lausunnoissa ja julkisuudessa - sitä mistä ennen käytettiin nimitystä ”oppilas”. Tulee heti mieleen naispuolinen ”erikoisasiantuntija”, joka pontevasti perusteli ajo-opetuksen monivaiheisuuden tärkeyttä Suomessa. Ja toinen, joka pahoitteli Suomen liikenneturvallisuuden hidasta paranemista verrattuna Ranskan suuriin saavutuksiin. Ja miespuolinen erikoisasiantuntija, joka tv:ssä vakaasti väitti, että ajokortin ”inssiajo” on yhtä vaativa jossain tuppukylässä kuin Helsingissä.
HALUAN LIIKENTEEN ERIKOISASIANTUNTIJAKSI!
Se olisi poikaa, kun voisi astua saluunaan tuplaovet läpättäen, että tässä sitä tulee ”Erikoisasiantuntija”! Haluan tietää mitä siihen tarvitaan. Minulla olisi koulu käytyä. Uimamaisterin paperit jäivät viittä vaille Primusmaisteri-titteliä, kun Kauhavan jokipahasen uimalassa ei ollut 5 metrin kerrosta. Pääsi hyppäämään vain 3 metristä. Olin minä sentään parempi siinä kuin Virrankosken pojat, joista siitä huonommasta tuli kova maajoukkue- ja maaottelu-urheilija ja rehtori ja kansanedustaja! Ja puolueen jäsenkirjan lunastan heti, kun vain kerrotaan että minkä puolueen jäsenkirja olisi vuorossa
Sitten alkaisin ladella totuuksia liikenteen ongelmista ja miten niitä ratkaistaan. Olisinhan sentään ERIKOISASIANTUNTIJA! Jo vain paranisi Suomen liikenneturvallisuus niin, että Ranskaa hävettäisi!
|
25.04.2014 09:40 |
Tuskin oli toipunut edellisestä Finavian huuhelotarkastuksesta, niin jo odotti seuraava.
Siinä edellisessä mentiin Finnairin business-luokan lipulla ”rahvaan” jonojen vierestä omaan turvatarkastukseen. Kun metallintarkastuksesta pääsi omille tavaralaatikoille rullanauhan päässä, isoisän perintövyö tsaarinajan solkineen oli varastettu laatikosta. Avolaatikosta olisi voitu varastaa myös passi, luottokortit ja rahapussi. Kun halusin ilmoittaa menetyksestä ja huomauttaa tarkastettavan tavaran valvontavastuusta, Finavian turvapäällikkö Ari Kumara ilmoitti keskuksen välityksellä, ettei hän ota vastaan moisia puheluja!!
JA taas menoksi ulkomaille Finavian turvatarkastuksen kautta. Nyt Leonardo DiCaprion näköinen turvatarkastaja tuijotti syyttävästi silmiin. Sanat tulivat sihisten hampaiden välistä: ”teillä on nesteitä laukussa, tässä”! Laukku auki, pieni ”yöpussi” nurin päin, ja pöydälle sinkoili hammasharja, pieni hammastahna, kynsileikkuri, mini-varasaippuakotelo, pikku-dödöpullo, kertakäyttöpartaterä ja 20 vuotta vanha SAS:n Atlantinlentojen puolityjhä 50 g partavaahto.
- Aha, sanoi ”Leonardo DiCaprio”, katsotaan mitä täältä löytyy! ”DiCaprio” ravisteli pienen läppärilaukun tyhjäksi. Ulos sinkoili läppärin, iPadin ja kännykän laturit, langaton hiiri, kuulakärkikynä sekä kodin ja auton avaimet. ”DiCaprio” näytti pettyneeltä. ”Autanko pakkaamaan”, hän sanoi. Kiitos ei!
Kun kaikki ”vaaralliset” oli kerätty takaisin paikoilleen, ”DiCaprio kaiveli tyytyväisenä nenäänsä turvatarkastuskameraan nojaten. Turvallisuus oli varmistettu.
SIITÄ Frakfurtin, Venetsian ja Rooman kautta paluumatkalle Leonardo da Vincin kentän turvatarkastukseen. Yöpussi ja läppärilaukku liukuivat läpivalaisun läpi ilman huomautuksia.
Metallinpaljastusportti vinkaisi tavan mukaan. Kun näytin sormella lonkkaa, turvatarkastaja nyökkäsi ymmärtävästi, vinkautti ”metallimailallaan” lonkkaa ja nopeasti maallisia ääriviivojani pitkin ja sanoi kohteliaasti ”prego”. Se siitä. Kaikki hyvin ja taskussa jo Frankfurtista jatkolennon lippu ja portti A38 taskussa.
Lähdössä Lufthansan Boeing kuulosti kuin laippojen ja ilmajarrujen saranat eivät olisi nähneet rasvaa vuosiin. Koekäytössä kitinä ja vinkuna oli korvia raastavaa. Ikinä vastaavaa ei ole tullut eteen. Sama toistui laskeutumisessa Frankfurtin kentälle. Kone jäi platalle, matkustajat ulos hätäuloskäytävästä ja takaovesta odottaviin busseihin. Ja busseista kenttätasolta lentoaseman alaovesta sisälle.
ALAOVESTA matkustajavirtaa kanavoidaan transit-halliin tai matkatavaroiden vastaanottoon valvotusti. Poikkeaminen omille teille ei pitäisi olla mahdollista. Nyt oli.
Heti alaovesta vasemmalla oli ovi jossa iso keltainen A-kirjain. Siinäkö suora tie valtavan lentoaseman lähtevien A-lähtöhalliin? Oven takana liukuportaat vain ylöspäin – ja yllätys, yllätys: oikealla ulko-ovi kadulle, vasemmalla portti turvatarkastukseen. Ei transit-hallia josta ilman uutta turvatarkastusta suoraan lähtöportille.
Pakko mennä uudestaan turvatarkastukseen, läpivalaisuihin kysellen miten eksyminen omia teitä pomminvarmaksi turvavarmistetulla lentoasemalla on mahdollista! Pyysin päällikköä paikalle.
Turvatarkastuksesta tuli hyvin yksityiskohtainen. Ihoon käyvää. Nesteistä ja latureista ei ollut mitään väliä. Lopulta todettiin, että kenkien sisältä mitattuna kengänpohjissa ON metallia! Sitten ohjattiin kahden ison, vakavailmeisen poliisin puheille. Uusittu vaatimus toi paikalle kolme poliisia lisää, joista pieni silakan näköinen mies numeroa liian iso koppalakki päässä ilmoittautui päälliköksi.
- Mikä on epäselvää, silakan näköinen mies kysyi hyökkäävästi. Kysyin miten pomminvarmaksi edellytetyssä jättimäisessä kansainvälisessä lentoasemassa pääsee kulkemaan omia teitä kenenkään estämättä.
- Kulkuanne valvottiin, koppalakkinen silakka vakuutti lyhyesti. Entä miksi sitten jouduin uudestaan turvatarkastukseen? Miksi ei ohjattu transithalliin, tai suoraan lentolippuni mukaisesti A-lähtöhalliin?
- Kulkaa, silakka sanoi uhkaavasti, jos ette halua myöhästyä jatkolennoltanne, teidän on syytä kiirehtiä lähtöportille heti!
KOPPALAKKISEN silakan ”turvaneuvon” edessä tyhmempikin tajuaa, että seuraava ”turvatarkastus” poliisiputkassa takuulla jättäisi jatkolennon seuraavaan päivään. Kiitollisena matkustajalle suodusta 101-prosenttisesta turvasta kiiruhdin lähtöportille A38 odottamaan tunnin verran jatkolentoa Suomeen.
|
29.03.2014 09:13 |
...sillä he eivät tiedä mitä tekevät.
Helsingin valtuuston jäsenistä enemmistö on hemuja, helsinkiinmuuttajia. Valtuustossa enemmistö on halunnut Malmin lentokentän asuntorakentamiseen, koska ”Helsingissä on kova pula rakennusmaasta ja halvoista asunnoista. ”Kova pula” on lähtöisin rakentamisesta vastaavasta apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilästä (SDP), Suonenjoen poikia.
Helsingissä on 962 ha peltomaata. Helsinki on EU:n suurimpia maataloustukien saajia. Lisäksi sillä on 580 ha metsä- ja joutomaata. Kehysriihen tuloksena 26.3.hallitus päätti luovuttaa Malmin kentän asuntorakentamiselle. SDP julisti, että ”Malmin lentokentän ottaminen asuntokäyttöön on SDP:lle tärkeä asia asuntopulan vuoksi”. Ja valtiovarainministeri Kokkolasta, Jutta Urpilainen (SDP) perään, että ”rakenamme kohtuuhintaisia asuntoja Helsinkiin”.
Malmin kenttä sijoitettiin aikanaan Helsingin kehnoimmalle rakennusmaalle Tattarisuolle, jolle ei katsottu koskaan voitavan rakentaa taloja. Suota on 20 - 45 m:n syvyyteen. Kun liikennekoneet kasvoivat DC-3:sta, niitä jouduttiin kaivamaan suosta kiitoradan petettyä. Helsingin päälentoasema oli siirrettävä Seutulaan.
Keskimäärin 38 m syvälle suolle ollaan nyt SDP.n tiukasta vaatimuksesta tekemässä ”halpoja asuntoja 20 - 30 000 asukkaalle rakennusmaapulaa potevaan Helsinkiin”. Jokainen päätelköön itse, miten ”halpaa” on rakentaa suolle, jolla jokainen rakennus katu- ja pihaneliöitä myöten on paalutettava. ”Kyllä kansalla on rahaa”, toppuuttelee perinteinen SDP-tunnuslause.
SDP:n tavoitteen ratkaisijaksi nousi itse asiassa Suomussalmen kasvatti, liikenneministeri Merja Kyllönen (Vas.). Hän perusteli kehysriihen alla Malmin kentän sulkemista väittämällä, että kenttää käyttää vain 70 harrastelijaa. Todellisuudessa kenttää käyttää 700 harrastajan lisäksi Suomen suurimmat ammattilentäjäkoulut, ansiolentoyritykset, lentokerhot, laskuvarjohyppääjät ja Rajavartiosto. 2012 kentälle laskeutui 38 450 ilma-alusta, kun esimerkiksi liikenneministerin ”omalle kentälle” Kajaaniin laskeutui vain 1432 ilma-alusta.
Kyllösen puoluetoverin, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen (Vas.) tehtäviin olisi kuulunut puolustaa kentän säilymistä. Malmin lentoasemaa rakennuksineen ja kiitoteineen pidetään ilmailuhistorian merkittävimpiin kuluvana ”monumenttina”. Sen suojelua edellyttävät sekä oma Museovirastomme että kansainvälinen World Monuments Fund. Mitä tulevaisuuden käyttömahdollisuuksiin kuuluu Tukholman Bromman kentän viitoittamalla tiellä, sen näkeminen olisi ollut jo aivan liikaa vaadittu hallitukselta, ministereiltä ja Hellsingin valatuustolta.
Liikenneministeri Kyllönen ja kulttuuriministeri Arhinmäki eivät tässäkään asiassa yllättäneet ”osaamisellaan” vaativissa tehtävissään.
EI UUTTA HELSINGIN TAIVAAN ALLA
Ensimmäisten matalien kerrostalojen valmistuttua vastapäätä sataman aitaa Helsingin Länsisatamassa, Jätkäsaaressa, kesti vain joitakin kuukausia uusien asukkaiden ensimmäiseen vastalauseeseen. Siinä oli enemmän allekirjoituksia kuin taloissa asukkaita. Vaadittiin sataman hiljenemistä, kirkkaiden valojen sammuttamista ja esteettisen arvojen kunnioitusta. Satamaa moitittiin siitä, että pinottiin räikeästi erivärisiä satamakontteja päällekkäin.
Helsingin satama otti opikseen. Maaseudun rauhaa se ei osannut luoda aidan toiselle puolelle, mutta se pinosi jatkossa parhaansa mukaan samanvärisiä kontteja päällekkäin.
Juhani Ahon ”Rautatien” malliin Helsinkiin kuitenkin värkätään bussiliikennettä 20 - 30 kertaa kalliimpia uusia raideliikennejärjestelmiä - niin paljon, että asiantuntijatkin jo varoittavat kestämättömistä raitiovaunuruuhkista.
Junarataakin ollaan räjäyttämässä tunneliin isoille, täyskasvuisille junille koko Helsingin keskustan alle Pisaran muotoon. Ja vaikka Helsinki vannoi, ettei se 1982 valmistuneen metroskandaalin laittomuuksien ja harmien jälkeen enää ikinä rakenna toista metroa, päätettiin 30 vuotta myöhemmin rakentaa uusi metro, Länsimetro. Sekin on jo ennen valmistumistaan hamaassa tulevaisuudessa ehtinyt kerätä kaikki edellisen metroskandaalin ainekset eväikseen kustannusylityksineen, salattuine asiapapereineen, laittomuuksineen ja aikatauluviivästyksineen. Mutta kyllähän kansalla on rahaa.
Katujakaan ei saada hiljenemään niin, että linnunlaulu ja tuulen suhina puiden latvoissa ylittäisi liikennemelun. Ei vaikka keskustan katuja rauhoitetaan autottomiksi, että kelpaa polkupyörillä suihkia kuin kyläraitilla ikään..
Melumääräyksiä kiristetään niin, ettei yli 100 000 tyhjästä toimistoneliöistä sallita tehdä halpoja asuntoja opiskelijoille ja erityisryhmille, invalideille. Rakennetaan suurten rakennusliikkeiden uusia halpoja asuntoja vaikka Tattarisuolle. Ja säilytetään Helsingissä sen 962 ha peltoa ja 560 ha metsää ja risukkoa. Nostetaan Helsingissäkin EU:n maataloustukia ihan niinkuin on totuttu!
Rakas Helsinkini, kestä! Hemut ovat aina olleet kohtalosi.
|
01.03.2014 07:45 |
Syöpää on montaa eri lajia. Jotkut tappavampia kuin toiset. Syöpää on montaa eri lajia myös yhteiskunnalla.
Kun liike-elämässä rahat eivät riitä, on pakko säästää. Kun esimerkiksi Nordea-pankilla säästäminen ei riitä, johto toteaa (HS 18.2.), että säästäminen kaksinkertaistetaan. Piste. Kaikki mikä tehdään, on tehtävä vieläkin ahkerammin, tehokkaammin ja nopeammin. Pienyrittäjä toteaa (HS 18.2.), että Suomen heikkous on viranomaisen hitaus ja rankaisukeskeisyys.
Suomi kuluttaa enemmän kuin on tuloja. Maan hallituksessa puoluejohtajat kinaavat, pitääkö säästää vai ottaa lisää lainaa. Helpointa on ottaa lisää lainaa. Se jää seuraavien sukupolvien maksettavaksi. Samalla säästytään tarttumasta yhteiskuntasyöpään.
VIRKAMIESSYÖPÄ on yhteiskunnan pahin syöpä. Kansalaisilta kyllä vaaditaan alati enemmän työntekoa, ahkeruutta, tuottavuutta, tehokkuutta. Virkamieskunta sekä valtio- että kuntatasolla linnoittautuu lomakemuurien ja puhepostien taakse kauas työnantajastaan, kansasta. Puhelimella on turha yrittää kiinni. Mitään ei tapahdu hetkessä virkakoneistossa. Päätöksentekoon koostetaan aina varuiksi virkamiestyöryhmää, kokouksia ja määräaikaa. Kukaan ei silloin ota henkilökohtaista vastuuta. Vetäydytään kollektiivisen vastuun taakse. Vastuunpakoilu kasvattaa virkamieskuntaa kuin syöpä solujaan. Suomessa riittää virkamieskuntaa kansan elätettäväksi enemmän kuin muissa EU-maissa, ja se kasvaa kuin syöpä.
Kansalaiset pannaan repimään jokapäiväisen leipänsä kynnet verillä. Virkamies ei ole köyhä eikä kipeä. Palkka juoksee pankkitilille varmasti kuin amen kirkossa. Työpäivä on kiireetön. Varamiehiä riittää. Työpaikkaterveydenhoito toimii vimosen päälle. Sairaslomaakin tulee aina kun siltä tuntuu. Lomat toteutuvat täysimääräisinä jetsulleen. Ja jos kellokortin leimaamista viivyttelee sopivasti, lomapäiviä kertyy lisää vallan ylellisesti.
JÄRJESTÖSYÖPÄ on toinen suomalaista yhteiskuntaa jäytävä syöpä. Esimerkiksi vammaisjärjestöjä on viidakollinen: aikuisvammaisille, eläkeläisvammaisille, nuorisovammaisille, lapsivammaisille, eri lajin invalideille, onnettomuuslajeittain vammautuneille, eri lajin aistivammaisille ja monivammaisille. Samaan nippuun kuuluvat Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Punainen Risti ry. Pienempiäkin yrittäjiä on kuin tähiä taivaalla. Toimitaloa, toimitiloja, järjestöpäällikköä ja järjestösihteeriä ja tavallista siihteeriä ja toimitsijaa ja henkilökuntaa riittää. Vain mielikuvitus piirtää rajat. Erilaisten kansalaiskeräysten tuotosta myös apua tarvitseville jää usein murusia. Valtio eli veronmaksajat kustantavat.
Yhteiskuntarakenteen monitahoisessa syöpäkurjuudessa on pakko löytää lisätuloja vaikka neulan silmästä. Kataisen-Urpilaisen päättämättömälle sateenkaarihallitukselle ehdotan tasoaan vastaavaa ratkaisua:
SYÖVÄNTORJUNTAA voidaan tehostaa ulkoistamalla! Suomalaisella yhteiskunnalla on sillä saralla vielä paljon myytävää.
Ulkoistaminen on päivän sana kansantaloudessa. Englantilaiset ja espanjalaiset ovat ostaneet suurimmat autokatsastusverkkomme. Ruotsalaiset ja jenkit ovat ostaneet yksityisiä terveysasemaverkkojamme. Ruotsalaiset ovat ostaneet pääkaupunkiseudulla lasten päivähoitoverkon. Ja Rautaruukin. Etelä-Korea ja Ranska veivät STX:n. Venäjä osti Helsingin telakan.
Yksi arvokas ulkoistettava on Vankeinhoitolaitos! Vankeinhoitolaitos maksaa suomalaisille yli 224 miljoonaa euroa vuodessa. Ulkoistamalla se Venäjälle 100 miljoonalla/vuosi Suomen valtio säästäisi heti yli 124 miljoonaa euroa vuodessa. Rikollisuuskin vähenisi tuntuvasti. Pelotevaikutuksen seurauksena säästyisi valtiolta lisäksi satojen miljoonien eurojen edestä rikosten aiheuttamia kustannuksia. Samalla vankeinhoitovirkamiehistön vähennys torjuisi virkamiessyöpää.
On muitakin ratkaisuja.
|
|