Miksi hyväksytään vääriä liikenneympyröitä?

Tämän päivän liikenneympyrät eivät estä suoraa täysvauhtista läpiajoa.

Liikenneympyrä on vaihtoehto liikennevaloille. Se ei hiljaisinakaan aikoina seisauta liikennettä punaisiin valoihin. Se on halvempi ja vähäpäästöisempi kuin liikennevalojärjestelmä.

Sen päätarkoitus on hidastaa ajonopeutta ja turvata risteysalueen ylitys liikennevalojen tapaan.

Tämä näyttää Suomessa unohtuneen lähes kokonaan!

1990-luvun alussa Suomessa ei ollut liikenneympyröitä nimeksikään. Pääkaupungissa Helsingissä oli kaksi: Kaisaniemen-Liisan-Unioninkadun ja Haagan iso ympyrä.

Vuodesta 1993 liikenneympyröitä alettiin rakentaa lisää. Samana vuonna tulin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseneksi ja koin liikenneympyrärakentamisen aakkoset kädestä pitäen.

Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla oli 49 liikenneympyrää ja niitä tuli voimalla lisää ympäri maata. Tänään pääkaupunkiseudulla on satakunta liikenneympyrää ja ympäri Suomea niitä on sadoittain – nyt suurin osa väärin toteutettuina!

Hyvään liikenneympyrään kuuluu monta turvallisuutta varmistavaa yksityiskohtaa pitkien ajoneuvojen kaarteessa oikovien takapyörien ramppeja myöten.

TÄRKEIMMÄT TEKIJÄT...

Liikenneympyrä on risteysalueratkaisu. Sen tulee liikennevalojen tapaan turvata risteysalueen ylitys. Sen tulee hidastaa ajonopeuksia kuljettamalla liikennettätiukasti kaaressa risteysalueen läpi halutulle jatkoreitille.

Ajonopeuden alentamiseksi liikenneympyrän kaarteen pitää olla niin tiukka, että sitä ei pääse vauhdilla oikomaan.

Jotta kaarteissa taka-akseleillaan ”oikaisevat” rekat, pitkä yhdistelmät ja pitkät bussit pääsevät kulkemaan, ympyrän kaarteen sisäreunaan kuului kallistettu ramppi tai ravistava mukulakivetys. Sen tarkoitus oli estää henkilö- ja pakettiautoja oikaisemasta liikenneympyrän kaarteessa.

Näillä periaatteilla lähdettiin lisäämään liikenneympyröitä risteysratkaisuina vuodesta 1993.

Helsingin Haagaan tuli kaksi nollan arvoista liikenneympyrää jo 1990-luvulla.

…UNOHDETTU TÄYSIN

Yllättävän pian, jo 1990-luvulla, oli risteysalueilla unohdettu liikenneympyrän päätavoite: hidastaa ajonopeuksia risteysalueella. Alueen keskiosa, sydän, jonka piti pakottaa ajamaan kaarteessa, tehtiin tasamaaksi. Vain pieni matala reunakivetys jäi osoittamaan liikenneympyrän tarkoitusta: nopeuden hidastamista ja kaarreajoa.

Tänä päivänä suurin osa maan useista sadoista liikenneympyröistä sallii pahimmillaan humalaisten, piittaamattomien, ”kiireisten”, hurjastelijoiden, täräyttää täysillä risteysalueen liikenneympyrästä jokseenkin suoraan läpi.

Liikenneympyröiden tarkoitus ja turvatekijät ovat karanneet rakennuttajilta, kunnilta ja ELY-keskuksilta käsistä. Ilman niitä ympyrän rakentajat, rakennusliikkeet, huiskasevat risteysalueelle milloin minkäkinlaisen ympyränmuotoisen tekeleen.

Liikenneturvallisuutta valvovalla nykypoliisilla ei ole tajua liikenneympyrän keskeisistä rakenneperiaatteista toimivuuden takaajina.

Tämän tekee oikein toteutettu liikenneympyrä suoraan oikoville.

Sattui niinkin, että ympyrän liikennettä seuraava poliisipartio oli ihmeissään kysyessäni miksi eivät reagoi ympyrän läpi suoraan ajaviin autoihin. Kerroin miksi liikenneympyrän pitäisi pakotta ajamaan kehän muotoista ajorataa ja millä eritysrakenteella rekkojen oikaisevat perävaunut piti päästä ympyrästä läpi. Kiittelivät perään.

Jää edelleen ihmeteltäväksi, miksi liikenneturvallisuuden avaintekijämme Sisäministeriöstä alkaen – Poliisihallitus, Liikenneministeriö LVM, Traficom, Väylävirasto, Fintraffic, jopa Liikenneturva – eivät herää valvomaan liikenneympyröiden toteutuksia tarkoitustaan vastaaviksi!?

Ehkä nekään eivät enää tiedä.

Lisää kommentti

Pysy otsikon asiassa
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä

JComments