Klaus Bremerin
Blogi
Minä, vapaa Suomen kansalainen, ja minua suurempi: HERRA VIRKAHERRA PDF Tulosta Sähköposti
29.04.2024 00:00

Herra Ympäristövirkaherra asettaa määräyksistä poikkeava pysäköintikiellon yli 4 metrin tolpan nokkaan, josta lähestyvän auton tuulilasin yläreuna peittää sen kokonaan näkyvistä. Sitten Herra Ympäristöherra järjestää mahtavat autohinaustalkoot ja ankarat rikemaksut poikkeusmääräyksen rikkojille.

Suomalaiset, Suomen kansa, on veroeuroillaan perustanut joukon apulaisia, virastoja, hoitamaan yhteisiä asioitaan.
 
Virastojen ja virkamiesten määrä on kuitenkin Suomessa kasvanut yli äyräidensä. Apulaisiksi tarkoitetut ovat kasvaneet herrakansaksi, joka avokätisillä palkkaeduilla ja kiireettömällä työtahdilla ohjaa ja kurittaa kansaa laittominkin keinoin.
 
Sattui että tiettyä lupakirjaa varten viranomainen vaati tavallista monipuolisempaa, huippukallista terveysselvitystä ja lääkärinlausuntoja. Kun lopulta ylin lääkäritaho näytti vihreää valoa ja hyväksytty lääkärilausunto oli kädessä, Traficom-virasto vaatisiitä vielä itselleen oman osuuden. Se oli antanut sille nimikkeen ”Terveydentilaan liittyvä lupa/todistus” ja vaati siitä 120 euroa.
 
Laskun liitteestä ”Maksut ja perusteet”, sai käsityksen, että 60 euroa olisi ollut oikea hinta.
 
Traficomin lasku oli päivätty 28.3 ja huomautusaika 7 päivää. Lasku tipahti postiluukusta 8.4. eli vasta 4 päivää huomautusrajan jo umpeuduttua!
 
Kuluta siinä sitten aikaa oikeuksiesi toivottomaan peräämiseen erilaisten Herra Virkaherrojen kanssa. KIROTTU POSTI JA TRAFICOM!
 
VIELÄ PAHEMPI
Mökkitontille nousi vuonna 1964 ohuesta hirrestä 25 m2:n rantasauna. Merenrannan tuulet ja tuiverrukset lahottivat sitä niin, että se oli käyttämättömänä vuodesta 2008.
 
Uusi 30 m2 rantasauna nousi pilareille 100 m päähän noin 1978 ja sitä uusittiin 1993.
 
Vuonna 2014 Herra Veroherra oli ilman selitystä merkinnyt molemmat rantasaunat ”vapaa-ajan asunnoiksi” ja alkanutperiä niistä vastaavaa kiinteistöveroa. Ilmeisesti näin oli tehty kautta linjan, ajateltiin. Eihän verottaja voi eikä saa tehdä mitään laitonta, ajateltiin.
 
Sitten palsta, jolla saunat seisoivat, haluttiin jakaa kahtia. Kunta ilmoitti ykskantaan, että käytöstä poistettu vanha ”romusauna” oli edelleen rakennusluvan mukainen sauna eikä suinkaan veroviraston omin päin merkitsemä ”vapaa-ajan asunto”! Ja että sama koski myöhemmin rakennettua saunaa. Sekin oli sauna eikä ”vapaa-ajan asunto”. Kunta käski selvittää asia Veroviraston kanssa.
 
Veroviraston Herra Veroherra vastasi tylysti korjauspyyntöön, että olisitte tehnyt heti valituksen vuonna 2014 saunojen väärästänimikkeestä ja vastaavan kiinteistöveron perimisestä. ”Sitähän varten lähetämme teille verotusehdotuksen, että tarkistaisitte, onko asia kunnossa”, Herra Virkahenkilö opasti ja jatkoi: ”Tehkää kirjallisesti muutosvaatimus perusteluineen. Jos muutosvaatimus hyväksytään, saatte perityt kiinteistöverot takaisin enintään kolme vuotta taannehtivasti.”
 
Eli kuusi vuotta laittomasti perityt kiinteistöverot kahdesta vanhasta saunasta jää Herra Verovirastolle. KIROTTU VEROVIRASTO!


Vuotoksen allas antaisi 37 MW sähköenergiaa ja lisäisi vuotuista energiatuotantoa 0,35 TWh kasvaneelle sähkötarpeellemme. Allassuunnitelma torpedoitiin tylysti Herra Ympäristöherrojen toimesta vastoin kaikkia asiantuntijoita.

KUNNISSAKIN HERRA VIRKAHERRA
Tuore esimerkki kertoo Herra Virkaherrasta Helsingissä, jossa autojen pysäköintisäännöt muuttuvat yön yli ilman ennakkovaroitusta ja vain Lappuliisojen ja kaupungin Herra Katuherran iloksi.
 
Vaskiniemenkatu on yksi 150:sta nk. tonttikadusta, joilla saa pysäköidä vain yhdelle puolelle, jalkakäytävän puolelle.
 
Yhtenä aamuna 15.4.2024 asukkaat heräsivät täydelliseen autokaaokseen. Autoja oli pysäköity kummallekin puolelle eikä välistä päässyt autolla katua pitkin ajamaan. Lopulta ajettiin jalkakäytävää pitkin ja pihojen kautta. Pysäköintimääräys oli muuttunut yöllä, minkä jälkeen jalkakäytävän reuna oli kiellettyä aluetta ja kadun toinen reuna oli yksin sallittu pysäköintiin.
 
Helsingin vastaava Ympäristövirkaherra totesi tylysti, ettei Helsinki pystytä erikseen mitään varoituskylttejä moisista muutoksista. ”Kaupunki ilmoitti noin 150 tonttikatua koskevista muutoksista asukasillassa helmikuussa 2023”, Herra Ympäristövirkaherra sanoi 15.4.2024 tuohtuneille kansalaisille. KIROTTU YMPÄRISTÖVIRKAHERRA!
 
VÄÄRINKÄYTÖKSIÄ PALJON
Näitä arjen esimerkkejä suomalaisten Herra Virkaherrojen omavaltaisuuksista, jopa laittomuuksilta haiskahtavista ala-arvoisista palveluista on jo lähes jokaisella sekä suomalaisella että maahantulijalla.
 
Tuorein esimerkki on tätä kirjoitettaessa ilmestyneessä päivän Helsingin Sanomissa. Siinä kerrotaan Maahanmuuttoviraston vakavista laiminlyönneistä ja virheistä Suomessa opiskellutta ja sairaanhoitajaksi kouluttautunutta HUSin teho-osastolla työskennellyttä Anudari Boldbaataria kohtaan.
 
Runsaan kolmen vuoden kiduttavien oikeustaistelujen jälkeen Herra Virkaherra on tuomittu maksamaan Boldbaatarille 5 300 euron korvaus Mahanmuuttoviraston laittomasta toiminnasta. Suurin menetys on luonnollisesti, että Boldbaatar on tässä vaiheessa jo paennut uuteen kotimaahansa Englantiin vieden mukanaan Suomessa opiskelemansa ja saavuttamansa ammattipätevyyden.
 
Suomalaiset veronmaksajat ovat tyhmyyttään päästäneet Herra Virkaherransa kasvamaan valtaa ja lisääntymään jopa paljon enemmän kuin missään muualla Euroopassa.
 
Suomessa lasketaan olevan yksi Herra Virkaherra jokaista 8:aa suomalaista määräilemässä. Esimerkiksi Sveitsissä riittää Yksi Virkaherra 32:lle sveitsiläiselle.
 
Hämmästyttävintä on, etteivät suomalaiset maksajat kyseenalaista julkisen vallan liikakasvua maassaan.
 
Tulee HERRA VIRKAHERRA kalliiksi suomalaisille!
 
Jäikö tärkein näkemättä, Jyri Häkämies? PDF Tulosta Sähköposti
22.03.2024 00:00
 

Tuliko yllätyksenä? Mitä olette tehneet EK:ssa ikuisen piinan poistamiseksi, Jyri Häkämies?

Suomi on EU:ssa yksinäinen saari – itärajan sulkeuduttua entistäkin eristetympi muusta Euroopasta.
 
Suomi on ulkomaankaupastaan 6. riippuvaisin maa Euroopassa, sanotaan. Edellä on joukko lilliputtivaltioita.
 
Suomen ulkomaankauppa – sen mukana elintasomme ja hyvinvointimme – on täysin riippuvainen merikuljetuksista Eurooppaan ja maailmalle.
 
Niilo Wälläri, vasemmistososialisti, Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja 1938-1967, tuli kuuluisaksi toistuvilla merimieslakoillaan, joilla pysäytti Suomen ulkomaankaupan kuolemaansa saakka 1967.
 
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT) jatkoi Wällärin viitoittamaa tietä ahtaajalakoillaan.
 
Ulkomaankauppa, maamme hyvinvointi ja elintaso, on ollut kahden ammattiliiton vankina liki 80 vuotta. Ja on jatkossakin.
 
Jollei ulkomaankaupan kuljetuksia kyetä varmistamaan muulla kuin merikuljetuksilla ja satamien toiminnalla.
 
Suomen talous ja hyvinvointi on taantunut jo 16 vuotta, aina vuodesta 2008! Ammattiyhdistysten ja erityisesti AKT:n satamalakko on nyt kärjistänyt liikeyritysten ja työpaikkojen konkurssiaaltoa. Jo 2023 se kipusi uuteen ennätykseen, yli 2 700 yrityksen konkurssiin (kasvua edellisvuodesta 26%). Tänä vuonna odotetaan 3 500 konkurssin rajan rikkoontuvan.
 
Samalla Suomen suurimmat vientiyritykset ovat joutuneet pysäyttämään toimintansa ja tuhansilta työntekijöiltä palkanmaksu on keskeytynyt.
 
Lakkoaallon jälkeen vientiyritysten paluu kansainväliseen kilpailuun heikentyneellä taloudella johtaa automattisesti saneerauksiin ja työpaikkojen vähentämisiin.


60 km tietä, josta pisin silta noin 20 km, Merenkurkun yli, antaisi Suomellekin muiden pohjosimaiden kuljetusedut. Maailman pisimmät sillat ovat 50 - 165 km pitkiä.

Mistä ulospääsy?
Jos Suomen satamat ja merenkulku pysäytetään, mistä ulkomaankauppamme pääsee kulkemaan Eurooppaan ja maailmalle?
 
10 presidenttiehdokastamme näkivät ainoana mahdollisuutena ennestäänkin tappiolliset rautatiekuljetukset pohjoiseen, Tornion ja Haaparannan kautta, raideleveyseron takia uudellenlastauksina Ruotsin rautateitä etelään ja Norjaan Atlanttisatamien kautta Amerikkaan.
 
Jokainen tajuaa, että se on käytännössä aivan liian hidas, monimutkainen, suhteettoman kallis ja osin Norjassa puuttuvien rataosuuksien takia mahdotonkin ratkaisu.
 
Turku tarjoaa Suomelle Tunninjunansa eli Länsiradan jatkeena uutta rautatieyhteyttä pohjoisen Kustavin ja Iniön kautta silloilla ja tunneleilla Ahvenenmaalle, ja siitä edelleen ennätyspitkällä junatunnelilla Ruotsin mantereelle ja kohti Tukholmaa. 300 km ja valmiina 2050. Jules Vernekin pyörtyisi moisen utopian edessä.
 
Yksi realistinen ratkaisu!
Suomen ja Ruotsin yhteistoimintaelin, Vaasan ja Uumajan kaupallisten toimijoiden yhteinen Merenkurkun neuvosto on esitellyt kylmän realistisen, toteuttamiskelpoisen ja hinnaltaan varsin edullisen kiinteän tieyhteyden Merenkurkun yli.
 
Se päästäisi Suomen ulkomaankaupan kerralla ikuisesta piinasta, satama- ja merenkulkulakoista! HCT-rekat, rekkakolonnat veisivät ja toisivat ennätysvauhdilla ja vuorokauden ympäri pengerrystietä ja siltoja pitkin Suomen ulkomaankauppaa maailmalle, Ruotsin rautateille etelään ja 550 km eli vain päivämatkan päähän Norjan Atlanttisatamiin.
 
Orpon hallitus on nähnyt tämän ja antanut Väylävirastolle tehtäväksi selvittää ratkaisua tarkemmin – tosin laimealla rahoituksella ja perin hitaalla aikataululla.
 
Entä vienti- ja ulkomaankauppamme ykkönen, EK ja sen toimitusjohtaja Jyri Häkämies: Oletteko huomanneet? Tuliko yllätyksenä? Mitä olette tehneet asian hyväksi?
 
Seuraavassa lehdessä (Atk 4/2024) toinen samanlainen kysymys Jyri Häkämiehelle.
 
Miksi paljon turhaa? PDF Tulosta Sähköposti
22.02.2024 00:00

Vaatteita ja naapuria kolhimatta ei pääse autonsa ratista/rattiin. Niin ovat isot autot kasvaneet 10 vuodessa ulos pysäköintiruuduistaan.

Isot henkilöautot ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet julmiin mittoihin. Ne ovat lisääntyneet tuntuvasti myös lukumäärältään niin, että ne valloittavat liikaakin katu- ja pysäköintitilaa.
 
Tähän on ensimmäisenä reagoinut Pariisi, Ranskan pääkaupunki. Se on ryhtynyt vastustamaan isojen SUV:ien ja sähköautojen valloittamaa katutilaa.
 
Kansalaiskyselyn perusteella on päätetty korottaa yli 1,6 tonnia painavien polttomoottori- ja hybridiautojen sekä yli 2 tonnia painavien sähköhenkilöautojen pysäköintimaksua Pariisin keskustassa 6 eurosta 18 euroon ja keskustan ulkopuolella 4 eurosta 12 euroon – eli kolminkertaisiksi! Uusi asetus astuu voimaan 1. syyskuusta 2024 ja kohdistuu alkuun kaupungissa rekisterikilven perusteella ”vieraileviin” autoihin.
 
Isojen henkilöautojen ”ylikoon” huomaa selvimmin pysäköintiruuduissa kaduilla, pysäköintialueilla ja kerrostalojen autotalleissa. Vierekkäin pysäköityjen autojen ovista ei pääse enää uloseikä sisään likaamatta vaatteitaan ja jättämättä jälkiä naapuriauton kylkeen. Ruutuun pysäköimisen vaikeuksista puhumattakaan.
 
ISON EGON EDELLYTYS?
Miksi pitää ostaa moisia ylikoko-maastureita ja sähköautojättiläisiä? Mihin niitä oikeasti tarvitaan? SUV-”maastureista” puhumattakaan – monet kaksipyörävetoisia eikä nelivetoisinakaan maastokäytössä!
 
Siinä missä pikkupojilla on pienet leluautot tärkeitä, isoilla pojilla on isot ”leluautot” tärkeitä.Ne kohottavat itsetuntoa ja miehekkyyttä.
 
Sitä oli minullakin tietyssä iässä, 32-42 vuotiaana. Oli iso amerikanrauta, oli lajinsa ensimmäinen kaksiovinen coupe’-Mersu ja oli tehtaalta haettu Suomen ensimmäinen viisisylinterinen diesel- Mersu. Onneksi aivovamma parani kymmenessä vuodessa.
 
Sen jälkeen on käyttöön sopinut Toyota pick-up, Fiat Uno, Saab 900, Lada Samara ja viimeiset 10 vuotta Toyota Yaris. Yhtä hyvin, paremminkin, ovat kelvanneet, toimineet, ja halvemmalla kuin oman egon kohottamisen vaatineet luxusautot.
 
Nyt tulee säälillä katsoneeksi ylikoko-SUV:eja, -Volvoja, -Mersuja ja -Bemareja, kun ne ohittavat jonoissa matelevaa ”köyhää” kansaa bussikaistoja pitkin. Ja surkuteltua, kun ne pääkallokeleillä pyörivät jaloissa.
 
Päällimmäisenä on toivomus, että jokainen, joka on hankkinut itsensä ja perheensä kuljettamiseen turhan ison auton, kasvaisi mahdollisimman nopeasti aikuiseksi ja vaihtaisi vain tarkalleen sopivan kokoiseen autoon. Sillä säästyisi katu- ja tieverkko, ympäristö ja ilmastonmuutos turhien rautatonnien painosta ja kuljettamisesta ja polttoaineet – sähköakkupaketit mukaanluettuina – turhasta kulutuksesta. Säästyisi tuntuva määrä eurojakin lompakkoon!


Autoilijoille tarjottu ylileveä nastarengas on irvikuva parhaasta mahdollisesta talvirenkaasta. Mutta se on muodikas ja vastaa ymmärtämättömän ihannetta. Eikä turvallisuusviranomainen pukahda.

LYHYT ASKEL RENKAISIIN
Isojen, raskaiden SUV-möhkäleiden alla rapisee talvikaudella säännöllisesti täysnastoitetut renkaat. Todistuksena ratin takana isoa egoa hakevan omistajan kehnosta ajotaidosta ja osaamisesta talvikeleillä -kö?
 
Kovimmalla äänellä todistettu nastarenkaiden paremmuus tulee yleensä isojen SUV:ien ja sähköautojen omistajilta.
 
Todistelusta uupuu säännöllisesti isojen nastarenkaiden ylileveiden kulutuspintojen arvostelu. Turhan leveä kulutuspinta poistaa nastoituksella haetun edun. Rengas jää lumessa ja sohjossa ”kantamaan” eivätkä nastat yllä lähellekekään pitoa kovalla pintakerroksella.
 
Jää toivomus, että ”suuret rengasasiantuntijat” tutustuisivat ei vain sanoilla, vaan ihan rohkeasti käytännössä rengasteknologian suurimpaan saavutukseen 2020-luvulla: ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuihin ”allseason” renkaisiin.
 
Allseason-renkaiden kehitys alkoi voimallisesti jo 2000-luvun alussa. Ensimmäiset vertailutestit nähtiin autolehdissä vuonna 2008. Sen jälkeen varsinkin saksalaiset autolehdet ovat tehneet joka vuosi eri valmistajien allseasonrenkaiden vertailutestejä, parhaimmillaan AutoBild 34 eri rengasvalmistajan allseason-vertailun. Kehityskaari on jo pitkä.
 
Auto, tekniikka ja kuljetus varusti neljä henkilöautoa neljän eri valmistajan allseasonrenkailla syksyllä 2020. Samat renkaat ovat edelleen autojen alla neljän talven ja neljän kesän ajojen jälkeen. Renkaiden toiminta ympäri vuoden on ollut suuri myönteinen yllätys kaikille. Vieläkö pyöränpultit irtoavat ristikkoavaimella, vai ovat jo ruostuneet täysin kiinni?
 
Allseason-renkaissa näkyy autorengaskehityksen tulevaisuus!


Todellista nopeutta ja myös paikallista nopeusrajoitusta osoittavat näyttötaulut ovat nykyään pikkuinvestointeja liikenneturvallisuuden hyväksi. Kunnat täyttävät tehtävän paremmin kuin valtio Väyläviraston toimin.

LYHYT ASKEL AJONOPEUKSIIN
Autoilijoiden määrän nopea kasvu todistaa, että keskimääräinen autonkäsittelytaito on samalla heikentynyt. Liikennevirrassa on yhä enemmän heikkotasoisia kuljettajia. Se on aina syytä huomioida.
 
Asia on noussut esiin todellista ajonopeutta osoittavien näyttötaulujen vähenemisen ja poistumisen myötä valtateiden varsilta. Lepokoti Väylässä hoitajatason selitys määrärahojen puutteesta tuskin tyydyttää ketään. Onhan kyse tärkeästä liikenneturvallisuustekijästä.
 
Näyttötaulujen hupenemisesta syntyy aina esimerkiksi 80 km/h rajoitusalueilla 70-75 km/h todellisella nopeudella haitarimaisesti eteenpäin vaarallisesti tökkiviä autojonoja. Niistä hyökkäillään pakonomaisiin ohitusyrityksiin. Uutiset puhuvat korutonta kieltä seurauksista.
 
Jokaisen autoilijan kannattaisi selvittää mitä oman auton nopeusmittari näyttää todellisessa 80 km/h nopeudessa. Kun siihen lisätään poliisin hyväksymä 3 km/h marginaali, nopeusmittari yleensä näyttää 85-86 km/h.
 
Jos autojonot kulkisivat 80 km/h rajoitusalueella todellisella 80 km/h nopeudella, liikenneturvallisuus kumartaisi syvään ja kiittäisi. Se vähentäisi merkittävästi riskillä tehtyjä irtiottoja jonoista.
 
On syytä todeta, että isot rekat ja bussitkin järjestään ajavat nopeusvalvontakameroihin 90 km/h nopeusmittarinäytöllä ilman että kameran salamavalo välähtää. Teiden ammattilaiset ovat oppineet nopeuskameroiden mittausmarginaalin. Sen on nähtävästi poliisikin hyväksynyt, mistä koruton kiitos joustavuudesta järjestyksenvalvojalle.
 
2020 – 2024 samoilla renkailla kesät talvet – Nyt jo neljänteen talveen! PDF Tulosta Sähköposti
22.01.2024 00:00
 

Aurinko nousee lumen valloittamalla Isosyötteen huipulla. Sinne on kivunnut helposti myös jo kolme kesää ja neljättä talveaan kuljettaneet ympärivuotiset renkaat.

Auto, tekniikka ja kuljetuksen kestotesti Manner-Euroopassa menestykseen yltäneillä ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuilla nk allseason-renkailla alkoi neljällä eri rengasmerkillä marraskuun 1. päivänä 2020 ja pättyi monipuolisten vertailutestien jälkeen virallisesti 17.4.2023.
 
Nyt samoilla allseason-renkailla ollaan ajamassa kolmen talven ja kesän jälkeen vapaaehtoispohjalla jo neljänteen talveen. Paljon on opittu ja koettu suomalaisen rengaskaupan vastustuksesta, suomalaisten autoilijoiden syvästä epäluulosta – ja ennen kaikkea renkaiden myönteisistä ominaisuuksista.
 
Allseason-renkaiden kestotestiin lähdettiin marraskuussa 2020 neljällä autolla saksalaisten Auto Bildin, TÜV:n ja Dekran allseason-rengastestien kärkeen sijoittuneilla rengasmerkeillä. Kaksi Toyota Yarista saivat alleen 15-tuumaiset Continentalin Allseason Contactit ja Vredesteinin Quatrac 5:t. Honda Civic farmari sai 16-tuumaiset Nokian Seasonproofit ja Toyota Corolla 16-tuumaiset Goodyear Vector Gen 3:t.
 
Ko. rengasvalmistajat suosittelivat, että talvikelien alkaessa urasyvyyttä olisi jäljellä 4 mm. Talven 2023-2024 alkaessa 15-tuumaisista Vredesteineissa oli 4,1 - 4,4 mm urasyvyyttä ja Continentaleissa 4,5-5.2 mm. 16-tuumaisissa Nokialaisissa että Goodyeareissa oli urasyvyyttä jäljellä vielä jäljellä 5,7-6,4 mm.
 
HÄMMÄSTYKSEN HÄKKYRÄT!
Ensilumet tulivat viime vuonna jo lokakuun viimeisinä päivinä Helsingin seudulle ja etelärannikolle. Lunta lappasi tulenaan sen jälkeen etelärannikolle pitkin marras- ja joulukuuta aika ajoin isoina ryöppyinä. Yaristenkolme kesää, kolme talvea kuluneet allseason-Continentalit ja -Vredesteinit joutuivat tosi koetukselle.
 
Tammikuun 17. päivään 2024 mennessä Continental Allseason -Yaris’lla on ajettu Helsinki-Isosyöte peilijäistä 760 kilometriä, käyty Lapissa, on ajettu Arctic Testien auraamattomat, lumiset pikkutiet ja mäet, on kiivetty yhden yön lumisateen jälkeen Isosyötteen ”nelivetomäki” n. 30 km/h alkuvauhdilla voitokkaasti ylös asti, on kohdattu -31 pakkaset Pudasjärvellä ja kuljettu -34 asteella lumista ”polkua” Pudasjärven lentokentällä, yhteensä 2 160 km.
 
Vredestein Quatrac-Yaris’lla on tammikuun 17. päivään mennessä ajettu Helsingin ja etelärannikon jäisillä pääteillä ja auraamattomilla pikkuteillä yhteensä 1 740 km.
 
Yhteenvetona 3 900 km:n matkalta poikkeuksellisen lumirikkailta ja ajo-olosuhteiltaan vaihtelevilta talviteiltä todetaan kolme kesää ja jo neljättä talvea kulkevista ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuista renkaista:
 
- Pito suorassa vedossa ja jarrutuksessa kaikissa talviolosuhteissa yhtä hyvä, ellei parempi, kuin vain neljättä talvea kulkevilla kitkarenkailla.


Ympärivuotisista Lläpimurtoa kevyelle kuljetuskalustolle.
 
- Etuvetoisessa autossa eturenkaiden sivupito löysässä lumessa heikentynyt (ilmeisesti kesäajon seurauksena) ja vaatii valppautta. Sivupito kuivalla ja myös peilijäisellä asvalttipinnalla ongelmaton ja jopa parempi kuin neljättä talvea kulkevilla kitkarenkailla.
 
- Rengasteknologia on tehnyt hurjia edistysaskelia siitä, kun ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut renkaat tulivat markkinoille 16-17 vuotta sitten.
 
Em. testi- ja käyttäjäkokemusten jälkeen ei enää tule edes mieleen hankkia auton alle erikseen kesärenkaat ja talveksi nasta- tai kitkarenkaat!
 
SOMESSA hHUU-HAAHUUTAJIA RIITTÄÄ
On ollut mielenkiintoista seurata sosiaalisessa mediassa ja keskustelukanavilla käytävää kiivasta keskustelua talvirenkaiden paremmuudesta.
 
Eniten ihmetystä herättävät täysin aivopestyiltä vaikuttavat ”nastarengasfanit”. Kehutaan kymmenillä tuhansilla talvisilla pääkallokeleillä, joilla vain nastarenkaat pitävät miehen tiellä. Kitkarenkaista on lähinnä pyyhekumeiksi lapsille. Yhteistä näille ”tietäjille” on, ettei sanaakaan nykymuodin mukaisten nastarenkaiden ylileveistä kulutuspinnoista, joista tavanomaisissakin lumiolosuhteissa ei ole juuri muuhun kuin holtittomaan lumiliirtoon.
 
Toisen some-koulukunnan muodostavat talvirengaskeskusteluissa ”tietäjät”, jotka varmoilla mielipiteillä toteavat, että ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut allseasonrenkaat ovat tieteelliseltäkin kannalta muka tuomittuja aina epäonnistumaan Suomen ”ääriolosuhteissa”. Vähemmän hienostelevat toteavat allseasonrenkaat ”täysin paskoiksi” Suomessa. Yhteistä näille ”tietäjille” on ilmiselvästi, ettei takana ole ensimmäistäkään kilometriä allseasonrenkailla ylipäätään.
 
Oman vastustajaryhmänsä muodostavat Suomessa rengaskauppiaat, rengasliikkeet ja -korjaamot ja rengashotellien pitäjät. Ympärivuotiseen käyttöön sopivat renkaat uhkaavat puolittaa kesä- ja talvirenkaita sekä tupla- vannekertoja erikseen myyvien liikevaihdon. Vastus on ymmärrettävää.
 
Kehitys kuitenkin kehittyy, myös rengasteknologian saralla. Kehityksen läpimurtoa voi yrittää hidastaa, mutta mikään ei voi sitä pysäyttää. Näin käy lopulta myös Suomessa.
 
Soita LVM, Traficom, Väylävirasto… tulee Kuka, mitä, häh…? PDF Tulosta Sähköposti
12.12.2023 00:00

Tyypilinen suomalainen tarkoituksen vastainen liikenneympyrä. Mikään ei estä risteysalueen täysvauhtista suoraa läpiajoa. Mitä todellista hyötyä tällaisesta on?

On pakko palata tämän lehden numerossa 8/2023 julkaistuun kolumniini ”Miksi hyväksytään Vääriä Liikenneympyröitä”. Siitä on tullut niin paljon lukijapalautetta, yksinomaan myönteisiä.
 
Osoitin että liikenteenympyröitä on Suomessa jo kymmenien vuosien aikana rakennettu täysin tarkoituksen vastaisesti ja väärin ja liikenneturvallisuutta vaarantaen.
 
 Lukijapalautteissa korostui kaksi lisäpyyntöä: Minne katosivat olosuhteiden mukaan vaihtuvat nopeusrajoitusnäytöt sekä todellista ajonopeutta osoittavat tienvarsinäytöt.
 
Kuka liikenneministeriössä, alan korkeimmassa päättäjäportaassa, vastaa rakenteellisesti väärin toteutetuista, liikenneturvallisuutta vaarantavista, täysivauhtisen läpiajon sallivista liikenneympyröistä? Ja itse asiassa kolme vuosikymmentä jatkuneesta valvonnan laiminlyömisestä. Ja tienvarsien tärkeiden nopeusnäyttöjen katoamisista? 
 
MINISTERIÖSSÄ KUKAAN EI TIEDÄ
Vastajaa LVM:ltä, ministeriöltä, ei liikenneympyröistä saati vaihtuvista nopeusrajoitustauluista ja todellisen nopeuden näyttötauluista löytynyt. Odotetusti. Yleistyneen tavan mukaan ministeriö kehoitti ympäripyöreillä selityksillä ottamaan yhteyttä liikenteen turvallisuusvirasto Traficomiin tai Väylävirastoon. Niissä varmaan joku tietäisi asioista.


Päättäjien hyöty/kustannusvertailun mukaan liikennekuolemat ja -vammautumiset ovat yhteiskunnalle edullisempia, halvempia, kuin kelien mukaan vaihtuvien nopeusrajoitusten näytöt!

TRAFICOM PALLOTTELEE
Traficomista löytyi henkilö, joka oli valmis vastaamaan kysymyksiin: Miksi liikennevalojen vaihtoehtona risteysalueille rakennetut liikenneympyrät eivät enää tarkoituksensa mukaisesti pakota hiljentämään ajoneuvon vauhtia, vaan sallivat täysvauhtisen läpiajon? Miksi ne eivät pakota hidasvauhtiseen, huolelliseen kaarreajoon ja siten varomaan ympyrään muista risteävistä teistä/kaduista tulevaa liikennettä? Entä nopeusnäyttöjen katoamiset?
 
Traficomin vastaajaksi valittu mieshenkilö ei tunnistanut väärin toteutetun liikenneympyrän aiheuttamaa liikennevaaraa. Hän korosti liikenneympyrästä määriteltyjä kokovaatimuksia, että rekat ja pitkät bussit mahtuvat kulkemaan. Se on tyypillistä helppoa vetäytymistä vakiomittojen turvaan – joilla liikenne usein tehdään olosuhteisiin nähden jopa mahdottomaksi. Liikenneympyrän keskiosan korotuksesta ja kallistuskulmasta enempää kuin suoraa läpiajoa estävästä päällysteestä ei tullut sen selvempää.
 
Nopeusnäyttöjen katoamisten arveltiin johtuvan niiden hinnasta ja lyhyestä toimintaiästä.
 
Traficomin päätelmä oli, että Väylävirasto ja kunnat vastaavat liikenneympyröiden ja nopeusnäyttöjen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen.


Asiatietoa löytyi vasta "Väylän" Juuso Kummalalta, joka selvästi on myös LVM:n vastauksen isä.

VÄYLÄVIRASTOLTA ASIAA
Väylävirastolta löytyy osasto ”Väylien käyttö ja liikenteen ohjauksen hankintatoiminta”. Toimialaa johtaa Juuso Kummala.
 
- Meidän suunnittelun mukaan liikenneympyrän tulisi rajoittaa ajonopeuden 20-30 km:iin tunnissa, Kummala sanoo ja myöntää:
 
- ”Mukulakiviosuus”, jolle pitkien ajoneuvoyhdistelmien perävaunut ja pitkien bussien taka-akselit oikaisevat, on usein tasamaata.
 
Kummala ei kommentoi kokemusta, että pidättäytyminen tiukasti esimerkiksi liikenneympyröiden vakioituihin mittoihin kuin myös liittymien kaarrevaatimuksiin usein estää käytännöllisiä ratkaisuja liikenteen sujuvoittamiseksi.
 
Käy selväksi, että Väylävirasto hallinnoi valtion yleistä tieverkkoa ja kunnat vastaavat rakennelmista omassa tie- ja katuverkossaan.
 
Koko Suomen kattavaa valvontaa rakenteiden osalta ei ole!
 
ENTÄ VAIHTUVAT NOPEUSRAJOITUKSET?
Ilmastonmuutos on muuttanut ajo-olosuhteita koko Etelä-Suomessa. Vaativat talvi- ja lumikelit ovat yhä harvinaisempia. Varsinkin etelä- ja lounaisrannikolla, Suomen eniten ja raskaimmin liikennöidyillä pääteillä, paljaat ja puhtaat asvalttitiet hallitsevat ajo-olosuhteita.
 
Pitkän talviajan 80 km/t nopeusrajoitukset täysin kesäisissä ajo-olosuhteissa turhauttavat ja yllyttävät ylinopeuksiin, joihin liiankin moni taipuu. Syntyy suuria, ja vaarallisia nopeuseroja liikennevirrassa.
 
Moni lainkuuliainen autoilija malttaa ajaa oman mittarinsa mukaan 80 km/t, mittarivirhe poistettuna todellisuudessa 72-75 km/t. Pitkien jonojen syntymiseen riittää, että toisena perässä ajava jää taakse tiiviissä tuntumassa. Minkä jälkeen mittarinsa mukaan 90 km/t ajamaan tottuneet aloittavat hengenvaarallisen ohitusrumban.
 
Yleinen liikenneturvallisuus varmistuisi merkittävästi, jos nopeusrajoitus talvellakin olisi olosuhteita vastaavasti muutettavissa hetkellisesti näyttämään 100 km/t.
 
Minne katosivat olosuhteiden mukaan vaihdettavat nopeusrajoitukset, Juuso Kummala?
 
- Ne eivät ole vähentyneet. Niitä on paikoin poistettu, mutta samalla niitä on lisätty muualle. Niiden yleistymistä on estänyt hyötykustannusanalyysi, joka huomioi hankintahinnan, hoitokustannukset ja elinkaaren pituuden. Niiden kannattavuutta on verrattu kuolemantapausten määrään, Kummala sanoo.
 
Vastausta vaille jää, mikä hinta määrätään kuolemalle kannattavuuslaskelmassa. Ilman huomiota jää, että kuolemantapaukset ovat paljon halvempia yhteiskunnalle kuin vammautumiset, vammojen hoitokustannukset ja usein elinikäisen invaliditeetin kustannukset yhteiskunnalle.


Päättäjien hyöty/kustannusvertailun mukaan liikennekuolemat ja -vammautumiset ovat yhteiskunnalle edullisempia, halvempia, kuin todellisen ajonopeuden näytöt!

...ENTÄ TODELLISEN NOPEUDEN NÄYTÖT?
Ennen tienvarsilla oli enemmänkin näyttötauluja, joka kertoivat ohiajavalle hänen todellisen ajonopeutensa. Se antoi mahdollisuuden nähdä mittarivirheen, jonka oman auton nopeusmittari näytti suhteessa todelliseen nopeuteen.
 
Kovin moni autoilija ajaa esimerkiksi 80 km/t rajoitetulla tiellä oman mittarinsa mukaan 70-80 km/t ymmärtämättä, että autonsa todellisuudessa etenee vain 65-75 km/t nopeudella. Perään syntyy jonoa, nykivää kulkua, turhautumisia, uskaliaita irtiottoja ja ohituksia. Kaikki valtavaksi vaaraksi - ja onnettomuuksiksi - liikenneturvallisuudelle.
 
Minne katosivat todellisen ajonopeuden näyttötaulut, Juuso Kummala?
 
- Niiden ”alaslaskenta” alkoi 2010 jälkeisinä alkuvuosina. Niilläkin oli suuret investointikustannukset ja teknisesti lyhyt elinkaari arvioituun hyötyyn nähden, Kummala vastaa ja jatkaa:
 
- Nykyään autoilijoilla on yhä enemmän mahdollisuuksia tarkistaa itse mittarivirheen ja todellisen nopeutensa GPS-laitteilla auton varustuksessa samoin kuin ihan kännykälläkin.
 
Todellisuudessahan Suomessa Euroopan vanhimmalla autokannalla ajonopeuden tarkistusmahdollisuuksia ei ole läheskään kaikissa autoissa. Ja vielä harvempi autoilija osaa/viitsii selvittä mittarivirheensä kännykällään tai autonsa omalla varustuksella.
 
Unohdetaan että Suomen valtio perii autoilijoilta runsaat 8 miljardia euroa vuodessa erilaisina autoiluveroina ja antaa takaisin vain runsaat 3 miljardia.
 
Liikenneturvallisuutta parantavien nykyaikaisten teknisten apuvälineiden ja toisaalta liikennekuolemien ja -vammautumisien ”hyötykustannusvertailu” antaa näin ällöttävän kuvan Väyläviraston, Traficomin ja LVM:n eli liikenneministeriön puuhastelusta.
PRESS STOP!
Oheisen kolumnini mennessä painoon liikenneminnisteriö LVM lähetti kirjalliset vastaukset kolmeen kysymykseen.
 
1. Kuka vastaa liikenneympyröiden liikenneturvallisuuden vaatimukset täyttävästä toteutuksesta maassa?
 
Valtion maantieverkolla toteutuksesta vastaavat alueelliset ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueet. ELY-keskukset vastaavat maantieliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta alueillaan. ELY-keskukset toimivat Väyläviraston ohjaamina. Kunnat ovat omalla katuverkollaan itsenäisiä tienpitäjiä. Kuntien katuverkolla vastuu on kunnilla.
 
2. Kuka vastaa olosuhteiden mukaan vaihtuvia nopeusrajoituksia toteuttavien järjestelmien ja samalla niiden käyttöön liittyvän liikenneturvallisuuden vähenemisestä Suomessa?
 
Tieliikenteen liikenteenohjaustehtävistä vastaa Fintraffic Tie Oy. Väylävirasto ohjaa Fintraffic Tie Oy:n toimintaa.
 
3. Kuka vastaa nk. todellisen ajonopeuden näyttävien näyttöpylväiden/ näyttötaulujen ja niihin liittyvän liikenneturvallisuuden vähentymisestä / katoamisesta pää- ja valtateiden varsilta?
 
Valtion maantieverkolla kiinteistä näyttötauluista on päätetty luopua. Nykyisin tienkäyttäjällä on useita eri tapoja määrittää todellinen ajonopeutensa (esimerkiksi matkapuhelinsovellukset ja navigaattorit). Siirrettäviä nopeudennäyttötauluja käytetään edelleen lähinnä tilapäisjärjestelyjen ja harkinnan mukaan liikenneturvallisuuden perusteella muissakin kohteissa.
 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 1 / 27
feed-image Feed Entries

 

Blogissa aiemmin:

Minä, vapaa Suomen kansalainen, ja minua suurempi: HERRA VIRKAHERRA (29.4.2024)
Jäikö tärkein näkemättä, Jyri Häkämies? (22.3.2024)
Miksi niin paljon turhaa? (22.2.2024)
2020 – 2024 samoilla renkailla kesät talvet – Nyt jo neljänteen talveen! (22.1.2024)

2023

Soita LVM, Traficom, Väylävirasto... tulee kuka, mitä, häh...? (12.12.2023)
Taksit ilman kuluttajansuojaa (14.11.2023)
Miksi hyväksytään vääriä liikenneympyröitä? (12.10.2023)
Suomalainen ei kiitä! (15.09.2023)
Minne menet, Helsinki? (21.08.2023)
Päästöistä ja saasteista viis – Vihreät lamaannuttavat Helsingin (14.06.2023)
Mikä Helsinkiä riivaa? (15.05.2023)
Petkuta vakuutusyhtiötä ja maksat kaiken itse (26.03.2023)
Terroristit joukossamme (03.03.2023)
Ympärivuotisilla lumihelvettiin (12.12.2023)

2022

MIKSI... (12.12.2022)
HSL – Itkeäkö vai nauraa? (16.10.2022)
Kuljettajapula ajateltava täysin uusiksi (26.10.2022)
Auton ajokortti 17-vuotiaille – Virheillä kuten ennenkin? (29.09.2022)
Onko Suomessa järki pysähtynyt? (25.08.2022)
MIKSI? (14.06.2022)
EU:n tietosuojalaki on kaupan este (03.05.2022)
Suomi – nukkuvien maa (04.04.2022)
Sirkus Töölöntori (01.03.2022)
Suomi pilkkaa veronmaksajia (03.02.2022)

2021

Kyvyttömyydem kukkaset – Tietyömaat (11.11.2021)
Ei kannata yrittää (10.9.2021)
Etanoli – ilmastomuuttajien sokea piste (13.8.2021)
Helsingin (ja muiden kaupunkien) hölmöily näivettää keskustoja (18.6.2021)
Quo vadis, nokian? (20.5.2021)
Manipuloitu LP-raportti on vain jäävuoren huippu (15.4.2021)
Suuri puhallus! (5.3.2021)
Kuskeja ja renkaita (3.1.2021)

2020

Valheellinen liikennepolitiikka – Liikenneturvallisuuden surma (11.12.2020)
Yli kymmenen hyvää syytä rakentaa Vaasa – Umeå linkki, Kvarkentie (19.11.2020)
Mikä hiljensi Harakan? (15.10.2020)
Maantiekuljetukset polvilleen (11.9.2020)
Avuttomuuden ratinkääntäjät (14.8.2020)
Montako henkeä taas uhrataan LVM:n alttarilla (9.3.2020)
Tappavat valot (3.2.2020)

2019

Sähköauto kaatuu vetyautoon! (13.12.2019)
Liikennenäkeminen on monesta kiinni (15.11.2019)
Tervetuloa Tivoli Keskustatunneliin (17.10.2019)
LVM pantava holhoukseen (19.9.2019)
Tunnustan, olen taparikollinen (20.8.2019)
LP:n ylösnousemus (12.6.2019)
Elävä lentohistoria Malmille! (30.4.2019)
Malmin Vihreä miljardihauta (4.4.2019)
Minä ja Mäntyranta – Ei, ei tätä kestä selvinpäin (14.3.2019)
Pääkaupungin kelvoton liikenne (poliisi), osa 2 (31.1.2019)

2018

Pääkaupungin kelvoton liikenne (poliisi) (19.12.2018)
Kultakaivos (20.11.2018)
Nastarenkaat tappavat enemmän kuin pelastavat (25.10.2018)
Jussi Poliisi katselee liikennettä Jussi Poliisi ei ajattele (28.9.2018)
Vihreät kaatuvat liikenteeseen (24.8.2018)
Elää ja antaa elää (26.6.2018)
Hengenvaaralliset talvirenkaat (11.5.2018)
Sähköauton seuraava askel (6.4.2018)
Raidejoke kansan hallintaan (5.3.2018)
Suurten lupausten Raidejoke (30.1.2018)

2017

Kateus maan perii (20.12.2017)
"Vihreä Helsinki" tappaa päästöillä (13.11.2017)
Jakelumullistus (19.10.2017)
HCT-rekoista päätöksiin – Näin ei voi jatkua (20.9.2017)
Sähköauto – ilmastohirviö bensa-autoon verrattuna (31.8.2017)
Tässä ei ole tulevaisuus (20.6.2017)
Näin meitä huiputetaan! (10.5.2017)
Rengasmääräykset hullujen hommaa! (3.4.2017)
Liikenteen huutavin vääryys! (6.3.2017)
Ylinopeus, tilannenopeus ja kohtuuttomat rangaistukset (23.1.2017)

2016

Usko nujertaa faktat vihreässä liikennetekniikassa (1.12.2016)
Niin niin automies että! (31.10.2016)
Silmitöntä tuhlausta – kansa maksaa (3.10.2016)
Antti Vehviläinen, yllytätte väheksymään liikennesääntöjä (24.8.2016)
Helsinki ja Espoo kusettavat (27.6.2016)
VW-moka opiksi kaikille (20.5.2016)
Pääkaupunkiseudun PanamanPaperit (15.4.2016)
Renkaita rengasmeressä (18.3.2016)
Kohtalokkaita virheitä 1. (26.2.2016)
Demokratiakato (20.1.2016)

2015

Hölmöläisten joukkoliikennelait (2.12.2015)
Se mikä ei näy, sitä ei ole (20.10.2015)
Kansa pannaan maksamaan liikenteen miljoonamokat (18.9.2015)
...sillä he eivät tiedä mitä tekevät (21.8.2015)
Voiko tyhmempää sakkia olla (25.6.2015)
Autotehtaan käsi on jo lompakossasi (28.5.2015)
Hölmöläiset liikemiehinä (22.4.2015)
Joukkoliikenteen Vihreä uskonto (19.3.2015)
Aatos Erkko "kaatoi" Sanomia (20.2.2015)
Eljas Erkko "kaatoi" autotuojat (21.1.2015)

2014

Julkinen liikenne, Suomalaisen hulluuden huippu (5.12.2014)
Kumipyöräliikenteen tuska (7.11.2014)
Johtavia erityisasiantuntijoita pilvin pimein (3.10.2014)
Trafi veneilijöille: Vielä me teidätkin opetetaan (26.6.2014)
Kaikkea ne venäläiset keksii (26.6.2014)
Trafi rokottaa lainvastaisesti, ministeriö hyväksyy (19.6.2014)
Ei voi olla totta (26.5.2014)
Kaiken maailman turvatarkastuksia (25.4.2014)
Helsinki rakkaani, koita kestää (29.3.2014)
Yhteiskunnalla on syöpä (1.3.2014)
"Kyllä kansalla on rahaa!" (27.1.2014)

2013

Nastarenkaat pitää jo kieltää (3.12.2013)
Voitto ei ole voitto (28.10.2013)
Puna-vihersokeus on paha ongelma (25.9.2013)
Liikennekieli (29.8.2013)
Pelko on avain valtaan (17.6.2013)
Peilistä lukemisen taito (20.5.2013)
Älä usko kataisen hallitusta (19.4.2013)
Logiikan puutteesta (25.3.2013)
Liikennetantta-mafia on kansallinen katastrofi (26.2.2013)
Ymmärtävätkö koskaan? (29.1.2013)

2012

Suomen salainen ase: Joulupukki! (5.12.2012)
Vihreä valta on kultaakin kalliimpaa (31.10.2012)
Suojatie ei ole suojatie! (1.10.2012)
Sokaiseva ylinopeushysteria (4.9.2012)
Vihreiden Waterloo (20.6.2012)
Kerjäläisarmeija (29.5.2012)
Onko Päivi Räsänen sokea? (26.4.2012)
Liikenneturvallisuusnäpertelijät (30.3.2012)
Liikenneturvallisuuden rahanreikä (27.2.2012)
Virkamiesvalta selättää kansanvallan (30.1.2012)
Liikenneturvallisuusongelma no.1: Kyvyttömät johtajat (5.12.2012)
Psykoottiset (3.11.2012)
Edesvastuuton vasemmistoliitto (4.10.2012)

2011

Trafi kuristaa suomalaisia (29.8.2011)
Tehtävänä ruikuttaa? (22.6.2011)
On lehtiä ja lehtiä (30.5.2011)
Epämiellyttävä ilmiö (3.5.2011)
Siunattu hulluus (29.3.2011)
Muotoilun sokea piste (2.3.2011)
On sulla poka pimiät jutut (31.1.2011)

2010

Naisistuminen (1.12.2010)
VR, näköalattomuuden huippu (19.11.2010)
Kelvoton liikenneministeri on erotettava! (11.10.2010)
Taas autoilijaa kusetetaan (15.9.2010)
© Auto, tekniikka ja kuljetus 2011-2012 
B Yhtiöt Oy  |  Nuijamiestentie 5 A 00400 Helsinki  | Puhelin (vaihde) (09) 547 621  |  etunimi.sukunimi@boy.fi