03.05.2011 18:06 |
Poliisihallituksen ja poliisin sekä Trafin ja Liikenneturvan tapa yhdessä tuumin edistää autorengaskauppaa iljettää. Jotta asian ymmärtäisi, on tiedettävä eräitä perusasioita.
Autorengas on sekoitus luonnonkumia ja keinokumia ja vähän muuta.
Luonnonkumi joustaa ja säilyttää ominaisuutensa myös pakkasella. Kuuma on sen vihollinen. Plussakelillä, kovassa ajossa, karkealla pinnalla se kuluu nopeasti, suorastaan sulaa alta pois.
Keinokumi, ”nailonsekoite” kestää kuumaa, pitkää kovaa ajoa karkeallakin pinnalla. Sen vihollinen on kylmä. Pakkasella se kovettuu, kuviopinta menettää kimmoisuuttaan ja otettaan lumesta ja jäästä.
Renkaan valmistaja sekoittaa renkaaseensa luonnonkumia ja keinokumia suhteessa käyttöolosuhteisiin. Keski-Euroopan lumettomille teille talvi- ja kitkarenkaisiin on sekoitettava paljon keinokumia kestämään pitkäaikaista ajoa kovilla nopeuksilla. Pohjoismaisilla pakkaskeleillä keinokumi kovettuu ja toimii huonosti. Vastaavasti ”luonnonkumiset” talvirenkaat toimivat hyvin miinusasteilla, mutta kuluvat nopeasti plussa-asteilla.
Pääsiäishangille mennessä Autorengasliiton mediatiedote manaa taas autoilijoita käyttämään talvirenkaita ”niin pitkään kun talviset keliolosuhteet ovat uhkana” ja että kesäksi kannattaa hankkia kunnon kesärenkaat, ”sillä kevään karkeat tienpinnat kuluttavat renkaita yllättävän nopeasti”. Poliisihallituksen poliisitarkastaja myötäilee, että ”nastarekaita kannattaa käyttää niin kauan kuin yöpakkaset ovat uhkana”. Selkokielellä siis: Ajakaa mielellään talvirenkaanne loppuun kevään sulattamilla karkeilla tienpinnoilla ja ostakaa sitten meiltä kunnolliset kesärenkaat ja ensi talveksi uudet talvirenkaat. Poliisihallituskin tukee.
Kaupallinen yhteistyö toteutuu myös tien päällä nk. rengasratsioissa. Poliisi pysäyttää rengaskauppiaiden aisaparina. Laki vaatii kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta Autorengasliitto suosittaa vähintään kaksin-kolminkertaista urassyvyyttä ”turvallisuuden vuoksi”. Poliisisetä nyökkää vieressä, että ”näin on !”
Liikenneturva manaa samaa asiaa eikä liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ole pekkaa pahempi. Trafi kehottaa 15.4. omassa mediatiedotteessaan, että ”pääsiäisliikenteeseen renkaiden vaihtoa ei kannata kiirehtiä ja että kesärenkaissa urasyvyyden olisi hyvä olla vähintään 4-5 mm vesiliirron välttämiseksi”. Selkokielellä siis: Ajakaa talvirenkaanne loppuun kevätlämpimillä ja kuivilla asvalttiteillä ja varmistakaa, että kesärenkaissannekin on urasyvyyttä vähintään 4-5 mm. Siitä autorengaskauppa tykkää.
Syksyllä ennen lumien tuloa poliisin ja autorengaskauppiaiden rengasratsiat edistävät Liikenneturvan ja Trafin ja muiden kellokkaiden tukemina vastaavasti talvirengasmenekkiä.
Ei tällainen rengasratsia-toiminta passaa. Sillähän suorastaan syötetään autoilijoita kysymään: paljonko alennusta ja miten halvalla poliisi saa ostaa rengaskauppiailta uusia renkaita autoihinsa ?
Autorengasliiton huolen aiheena on myös, että ”monet autoilijat vaihtavat edelleen renkaansa itse, vaikka asiantuntemusta tarvitaan eivätkä kotikonstit enää riitä”. Liiton puheenjohtaja haluaa renkaanvaihdot ”asiantuntijaliikkeen hoitoon”. Ymmärrettävästi maksua vastaan.
Trafi purkaa puolestaan huolensa autoilijoiden osaamisesta rengaspaineiden valvomisessa ja suosittelee paineiden tarkistamista kuukausittain - myös vararenkaan. Trafin virkamiestason asiantuntemus ei kuitenkaan riitä opastamaan edes, mistä autoilija löytäisi luotettavan rengaspainemittarin. Ymmärrettävästi autorengasmyyjällä olisi.
Yliampuva, tekopyhä huolenpito ei sovi Trafille eikä ylimalkaan apinalaumalle, joka kilpailee jeesusteluillaan autoilijoiden ja tieliikenteen turvallisuusasioilla. Näitä Suomessa riittää.
|
29.03.2011 18:22 |
Lukekaapa huviksenne ”Valtiovarainvaliokunnan mietintö 51/2010 vp”. Lukekaa millä perusteilla eduskunta päätti korottaa energiaveroja löpöstä ja bensasta turpeeseen. Ette tule ymmärtämään hölkäsen pöläystä. Kysykää sitten ovatko kansanedustajat teitä viisaampia.
Kun työnantajan Kela-maksut poistettiin, valtio menetti 730 miljoonan verotulot. Valtiovarainministeriö (VM) päätti ottaa ne takaisin korottamalla energiaveroja. Se teki esityksen hallituksen kautta eduskunnalle, valtiovarainvaliokunta käsitteli, antoi hyväksyvän mietintönsä 51/2010 vp ja eduskunta löi asian lukkoon.
Kansanedustajat ovat puolustelleet, että kun VM näin päätti. VM ei päätä! Se ehdottaa. Eduskunta päättää, eikä sen ole pakko päättää mitä VM ehdottaa!
Suomi verottaa nyt sitten turvetta. Ruotsi ei verota turvetta. EU ei vaadi turpeen verottamista. Suomessa kansanedustajat panivat turpeen verolle asteittain 3,9 €/Mwh. Seurauksena kuitupuuta, josta voisi tehdä paperia, poltetaan pienvoimaloissa, koska se tulee turvetta halvemmaksi. Turveteollisuus työllistää 12 350 henkilötyövuotta ja tuottaa valtiolle 120 miljoonan verotulot. Turveveron arvioidaan vähentävän turpeen käyttöä kolmanneksella. Lisääntyvä puun käyttö johtaa sähköntuotantotuen kasvuun jopa 25 miljoonalla eurolla, jolloin turvevero ei johda valtion tulojen lisääntymiseen. Turpeen tilalle tuodaan kivihiiltä, jolloin kaikki raha menee ulkomaille. Eihän tällaisessa verottamisessa ole mitään järkeä!
Suomen haketuotanto on ajettu kuolemanlaaksoon Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja eduskunnan kömmähdyksestä. TEM:ssä kansliapäällikkö vaihtui eikä ministerikään huomannut, että laki tuotantotuesta päättyi viime vuonna. Uutta lakia ei ole saatu aikaan. Metsurien ja hakeurakoitsijoiden työt seisovat metsissä ja hakkeen kuljetusyrittäjät metsäteillä. Kevät tulee, metsätiet sulavat ajokelvottomiksi. Uusi laki ehtii aikaisintaan voimaan heinäkuussa, tuskin vielä silloinkaan. Koko seisokin ajan laivat kuljettavat voimaloihin kivihiiltä ja rahaa valuu ulkomaille. Haketta päästään taas kuljettamaan vasta, kun metsätiet jäätyvät ensi talvena. Eihän tässä ole mitään järkeä. (Vrt. juttu s. 59 )
Sattuu sitä kaikissa ministeriöissä erottamattomille virkamiehille, joita ei vastuu eikä kiire paina.
Oulun lyseo huomasi 1990-luvun puolivälissä tekniikan kehittyneen etäopetuksellekin suosiolliseksi. Tyrnävällä ja Ylikiimingissä oli liian vähän lukiolaisia lukion ylläpitämiseen. Oulusta alettiin antaa video-etäopetusta Tyrnävällä entisessä meijerirakennuksessa. Ulkomaita myöten käytiin ihastelemassa. VM kiitteli kustannustehokkuudesta ja nykyaikaisesta kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä. Lyseo tarkisti ministeriöstäkin, että toiminta voi jatkua.
Kunnes tämän vuoden alussa opetusministeriöstä tuli 700 000 euron lasku Oulun lyseolle valtionosuuksien takasin perintänä luvattomasta kuntarajat ylittävästä opetuksesta ! Eihän tällaisessa ole mitään järkeä !
Tässä lehdessä kerrotaan myös EU:n esityksestä kuorma-autojen ja perävaunujen uusiksi enimmäismitoiksi ja -painoiksi (vrt. juttu s. 36-40). Eihän siinäkään ole mitään järkeä, mitä virkamiehemme, euroedustajamme ja ministerimme ovat menneet hyväksymään !
Aivokääpiöiksi haukuttiin meillä Norssin lukiossa. Ei siinäkään ole järkeä.
|
02.03.2011 18:28 |
Mersu järjesti helmikuussa kuorma-autotoimittajille työpajan otsikolla ”Muotoilu kohtaa käytännön”. Muotoiluguru Peter Zec ja Mersun muotoilujohtajat Kai Sieber ja Bertrand Janssen selvittivät lähtökohtia ja haasteita. Sen jälkeen toimittajat pantiin muotoilemaan omiaan. Syntyi järeitä Mersu-nuppeja lokinsiipi-, liuku-, kulmanympäri-ovilla ja -askelmilla ja mitä huimimmilla keulamuotoiluilla. Useimmat mahdottomia arkisessa työympäristössä, mutta ammattimuotoilijat löysivät ehkä myös jokusen ideajyväsen. Nupin muotoilun mahdollisuudet todettiin hyvin rajallisiksi ajokin pituusmitan sekä moottorin ja etenkin jäähdyttimen koon kuristuksessa.
Toimittajien pääkohde oli automaattisesti ulkomuoto. Vain parissa ehdotuksessa noin 40:stä sivuttiin sisätiloja. Näin tuntuu olevan myös kehityksellä, jota ammattimuotoilijat johtavat. Vaikka työvaatimukset ja teknologinen kehitys ovat mullistaneet työympäristöjä, kuorma-autojen ohjaamot ovat säilyttäneet perusrakenteensa vuodesta toiseen.
Sivulla 48 tässä lehdessä kerrotaan saksalaisen Spedition Boden mielenkiintoisesta kokeilusta, kouluttautumisesta vapaa-aikana, jolla saattaa olla kauaskantoiset seuraukset. ”Ikääntyminen ja kunnossa pysyminen” on noussut kuljettajien aihetoivomuksissa kärkeen tutkijoiden yllätykseksi. Myös internetin avaamat mahdollisuudet ja suosio on yllättänyt.
Näiden havaintojen luulisi vauhdittavan kuorma-autojen muotoilijat suunnittelemaan ohjaamojen sisätilat paremmin ajan vaatimuksia vastaaviksi. Koska muotoilun lähtökohtana on hulluimpienkin ideoiden aivoriihi, heitettäköön muutama joukkoon.
Ohjauspyörä vie valtavasti tilaa. Miksi ei ylös-eteen taitettava tai peräti Formula-tyyppinen irroitettava, seinälle ripustettava?
Pääsääntöisesti kuorma-autossa on yksin kuljettaja. Toinen etuistuin kulkee tyhjänä ja vie paljon tilaa. Poistetaan tai korvataan kokoon taitettavalla, piilotettavalla kevytversiolla. Miksi alapunkka on yleensä kiinteä. Korvataan tilaa säästävällä, kokoon taitettavalla.
Korkeissa ohjaamoissa jää paljon hyödyntämätöntä ylätilaa haastamaan kekseliäisyyttä.
Näin saatuun käytettävissä olevaan tilaan uusi ajan vaatimukset täyttävä sisustus. Kuljettajille kuntokoulujen mikkihiiri-koneista sovellettuja kunnon kohottajia kuten kuntopyöräpolkimet, leuanvetotanko, ”voimistelurenkaat”, punkasta suoritettava punnerruslaite, vatsa- ja selkälihasvastus… Mielikuvituksella ja suunnittelulla löytyy ratkaisuja.
Kuivakäymälä, minikeittiö ja pesumahdollisuus pelastavat kun tullijonot tai piirturi pakottavat pysähtymään tienvarteen. Suihkukin on jo oven ulkopuolella. Kunnon läppäri-työpöytä itseopiskelua varten on ”pakko” nykyaikaisessa ka-ohjamossa! Asuntoautojen sisustusratkaisuista parannettuja kehitelmiä kehään!
Tässä muutama Mersun muotoilutyöpajan innoittama lonkalta heitetty haaste kuorma-automuotoilun sokean pisteen korjaamiseksi. Uusia ideoita otetaan vastaan ja julkaistaan lisää.
|
31.01.2011 18:39 |
Keskustelu katsastustoiminnan laajentamisesta autokorjaamoille on saanut vainoharhaisia piirteitä. Osasyynä ovat 80% markkinoista hallussaan pitävät A-Katsastus ja K1-Katsastajat, joiden kautta suomalaisten katsastusmaksut valuvat satojen miljoonien eurojen voittoina englantilaisille ja espanjalaisille omistajille. On luonnollista, että nämä puolustavat kynsin hampain tuottavaa bisnestään levittämällä kaikenlaisia roskapuheita autoilijan kuluttajansuojan ja oikeusturvan heikennyksestä, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, jos korjaamot saavat katsastusoikeuden.
Luonnotonta on sen sijaan, että tämä puhe tarttuu valveutuneinakin pidettyihin kansalaisiin ja jopa johtavissa asemissa saakka.
Yksi sellainen on palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola, joka toistaa valtamedian yleisönosastossa, että muutoksella poistetaan katsastuksen riippumattomuus. Hänestä katsastus ei voi olla puolueetonta ja riippumatonta, jos se sekä korjaa että katsastaa.
On se vain kummaa, että korjaamokatsastus on toiminut Iso-Britanniassa iät ajat, ja toimii myös Ranskassa, Hollannissa, Norjassa ja Itävallassa ja ilmeisesti muuallakin autoilijoiden, viranomaisten ja liikenneturvallisuuden suureksi tyydytykseksi.
Tulipa itsekin kokeiltua Ranskassa suomalaisrekisterissä olevan auton katsastamista. Kerrostalon katutasossa alle 200 m2 tiloissa toimiva Garage Verdun vastasi kysymykseeni, että ”tottakai voimme katsastaa suomalaisen auton, jättäkää se kadulle kello 18 ja hakekaa pois kello 20 mennessä”.
Kello 20 auto seisoi korjaamon edessä katsastettuna. Takaikkunassa oli korjaamon pieni ”katsastettu”-tarra. Käteen lyötiin tietokoneen printtaama katsastuspöytäkirja, joka kertoi testerien ja mittarien tulokset, tarkat päästölukemat, valomittaustulokset, jarrujen hidastuvuuslukemat ja yleisarvostelu auton kunnosta. Kaksi huomautusta kertoivat, että vasemman takapyörän hidastuvuus jarrutuksessa oli hivenen pienempi kuin oikean takapyörän, ja että suuntavilkun ilmaisinvalo kojelaudassa ei palanut mutta tikitys kuului, ja että ne eivät edellyttäneet uusintakatsastusta. Takanumerokilpeä valaiseva polttimo oli ollut pimeänä ja se oli korvattu uudella. Se oli ainoa korjaus, joka tehtiin. Alla oli ”hyväksytty”-leima ja merkintä, jolla toivotettiin 2002 vuosimallia oleva auto tervetulleeksi katsastukseen taas kahden (!) vuoden kuluttua.
Katsastus perustui 74 euron tuntiveloitukseen ja maksoi 59,50 euroa. Eli alle tunnin oli tehty katsastusta. Asentaja joka oli katsastuksen suorittanut, ja ”korjannut” sammuneen takavalon, sanoi luovuttaessaan katsastustodistuksen, että ”autonne oli niin puhdas, että emme pesseet sitä, mutta imuroimme kuitenkin matot ja vaihdoin oikeaan eturenkaaseen tubeless-venttilin, koska se vuoti neljän ilmakehän koeponnistuksessa”. Kysymykseeni paljonko olin tästä velkaa, hän vastasi, ettei sellainen mitään maksa ja tervetuloa meille uudelleen jos autonne aiheuttaa kyseltävää tai huolia.
Että sillä tavalla korjaamokatsastus toimii, eikä vain Ranskassa vaan kokemuksen mukaan ainakin myös Iso-Britanniassa. Ja nähtävästi jatkossa myös Suomessa, kun kilpailu todella kiristyy ja korjaamot kilpailevat siitä, kuka saa pidettyä kiinni omasta asiakkaastaan.
Notta ristus ku mun rupee rasat pärkyämähän, kun näitä paloloita kuunteloo. Ovatkohan koskaan käyneet mamman pyykkivesiä kauempana kattomassa mualiman menoa.
|
01.12.2010 18:44 |
Pikkutytöt leikkivät nukeilla, pojat autoilla. Teinitytöt kilpailevat koulussa, pojat muualla. Naiset kasvavat kotihengettäriksi, miehet urametsästäjiksi. Naiset ja miehet ovat erilaisia.
Eduskunnan liikennevaliokunta päätyi 10 vuotta sitten yksimielisesti ehdottamaan, että Suomessakin kokeiltaisiin punaisista liikennevaloista oikealle kääntymistä. Jopa vasemmiston ja vihreiden edustajat, jotka yleensä aina vastustivat kaikkea, puolsivat kokeilua. Eduskunta hyväksyy periaatteessa aina erikoisvaliokuntansa esityksen, joka on syntynyt kaikkien mahdollisten asiantuntijoiden kuulemisen pohjalta. Näin ei tässä tapauksessa käynyt. Eduskuntakäsittelyssä naiskansanedustaja toisen jälkeen marssi puhujapönttöön liikenteen ”asiantuntijana”. Sanoma oli kaikilla sama: ”Niin, niin – voi olla että se toimii kaikkialla muualla maailmassa, mutta suomalainen autoilija on erilainen. Kas, suomalainen autoilija AJAA JALANKULKIJAN PÄÄLLE!” Niin puoluerajat ylittävä naisverkosto, johon aina kuuluu pieni joukko akkoja miesten vaatteissa, onnistui kaatamaan muualla ympäri maailmaa hyvin toimivan, joustavan liikennevalokäytännön.
Huterat 3-pyöräiset mopoautot, joissa oli vaijerikäyttöiset jarrut ja vain takapyörissä, ei lämminilmapuhallusta tuulilasiin eikä turvavöitä, kehittyivät 4-pyöräisiksi hydraulisilla jarruilla kaikissa pyörissä, lämmityslaitteella, huurteenpoistolla tuulilasiin, kolmipisteturvavöillä ymv. Valtio pelkäsi autoveron menetyksiä jos ne yleistyisivät. Se vaati liikenneministeriön (LVM) edustajaa eduskuntaan torjumaan 4-pyörämopoautojen tuloa Suomeen. Ilmeisesti LVM:ssä ajoneuvotekniikan päälliköt Kärki ja Saari kieltäytyivät antamasta väärää todistusta uudesta kehitysaskeleesta. Tehtävän otti liikenneinsinööri Anna-Liisa Tarvainen. Hän tuli eduskuntaan ja vakuutteli LVM:n liikenneturvallisuusyksikön hallitusneuvoksen koko arvovallalla liikennevaliokunnan jäsenille, että 4-pyörämopoauto oli epävakaa ja hengenvaarallinen ajopeli verrattuna vanhaan 3-pyörämopoautoon, kunnes valiokunnan puheenjohtaja Pulliainen kehotti häntä lopettamaan.
Naiset eivät osaa lukea liikennettä
5.3.2009 asetettu Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta määrittelee liikenneturvallisuuden päälinjat vuoteen 2015. Jäseniä on 15, joista 7 naista. LVM:llä on johtava asema. Sen kolme jäsentä ovat neuvottelukunnan pj. Minna Kivimäki, vpj. Anneli Tanttu, jäsenenä Anna-Liisa Tarvainen. Yhteyshenkilönä toimii LVM:n Eija Maunu. Oikeus- sekä ympäristöministeriötä, Kuntaliittoa ja Liikennevirastoa edustavat jäsenet ovat naisia. Tulokset ja päätökset naisistuvat.
Hallitusneuvos Tarvainen vuoti ennen aikojaan, että nopeusrajoituksia valmistaudutaan alentamaan kahden vuoden sisällä nykyisistä (80-100-120 km/t) 70:een ja 90:een. Liikenneministeri Anu Vehviläinen säikähti ja kiisti. Ennen eduskuntavaaleja sillä voisi laajalla maaseudulla olla paha vaikutus Kepun kannatukseen. Vaalien jälkeen naisten sanelemat alennetut nopeusrajoitukset tulevat.
Viimeisten vuosien aikana naisministerit ovat hallinneet sosiaali- ja terveysministeriötä 15 vuotta, opetusministeriötä 14 vuotta, liikenneministeriötä 10 vuotta, oikeusministeriötä yli 5 vuotta, ja nyt sisä- eli poliisiministerinäkin on nainen. Naisministerit uskovat naiselliseen tapaan olevansa miesten alistamia. He täyttävät tasa-arvoon vedoten ministeriönsä naisilla. Ministeriöiden ajatus-, työ- ja tavoitehakuisuus naisistuu. Kaikilla em. ministeriöillä on sanansa sanottavana Suomen liikennepolitiikan muotoutumiseen. Tieliikennepolitiikkamme, sitä määräävät lait ja asetukset naisistuvat.
Naiset ovat huonoja autoilijoita. He eivät osaa lukea liikennettä auton käsittelytaidosta puhumattakaan. He ovat arkoja, toimivat epäjohdonmukaisesti ja yllätyksellisesti, keskittymättä. He ovat vaarallisia liikenteessä. Liikennepolitiikkamme muovataan nyt naisautoilijoiden ehdoilla. Heidän kanssaan on opittava elämään liikenteessä. Naiset ovat ottaneet määräysvallan myös tieliikenteestämme. Onko se sitten parasta kokonaisuuden kannalta, onkin ihan toinen juttu.
|
|