Sähköposti Tulosta PDF
Pääkirjoitus:
Auto, tekniikka ja kuljetus 1/2024

Lähiliikenne ja kaupunkijakelu uuden edessä

Ilmaston muutos ja uudet ympäristövaatimukset muokkaavat lähiliikennettä ja kaupunkijakelua enemmän ja nopeammin kuin uskommekaan.
 
Vaihtoehtoiset polttoaineet tekevät niissä tuloa. Päätavoitteena on vähäpäästöisyys ja lopulta päästöttömyys.
 
Biokaasu ja biodiesel ovat uusia, kasvavia vaihtoehtoja uutta tavoittelevan sähkön rinnalla. Sähkökään ei ole yksiselitteinen: sähköhybridin ja akkusähkön kilpailijaksi ilmoittautunut vetysähkö nähdään ammattipiireissä lopullisena voittajana kaukana tulevaisuudessa.
 
Melun vaimentaminen kuuluu uusiin vaatimuksiin. Se koskee rengasmelun lisäksi kuormankäsittelyn ja sen apulaitteiden tuottaman melun vaimennusta aina ovien ja luukkujen käyttöä myöten. Vaatimukset kärjistyvät illan, yön ja varhaisen aamun toiminnoissa.
 
Vaatimukset pääsystä yhä lähemmäksi työn kohteita kiristyvät. Samalla kiristyvät työkohteen valaistukseen ja puhtauteen liittyvät vaatimukset.
 
Myös työajat ja työntekijät muuttuvat.
 
Kaupallisessa kilpailussa on yhä vähemmän varaa ”tyhjiin työtunteihin”. Jos pullakuskin päivittäinen jakelu-urakka kestää neljä tuntia, hänen päivittäiseksi työajakseen määräytyy kehityksen myötä neljä tuntia kuuden ja kahdeksan tunnin sijaan.
 
Vastaavasti tulossa on uudentyyppisiä lähiliikenne- ja kaupunkijakelutoteuttajia.
 
Ruotsissa nähdään nyt jo kasvava joukko opiskelijoita ja kotirouvia lähiliikenne- ja jakelutoimintojen suorittajina – sellaisia joille vain kolmen tai neljän tunnin päivittäinen työrupeama sopii päiväohjelmaan.
 
Muutoksien määrää ja lajeja on vaikea nähdä tänä päivänä. Nähdään vain, että suuria muutoksia tulee tämän lehden teema-alueelle, pakettiauto- ja kevytkalustoalueelle. Menestyminen edellyttää tarkkaa havainnointia ja oikeita johtopäätöksiä.



Sanaton ratkaisu säästäisi miljardeja
Liikenneministeri Lulu Ranne ei sano sitä tämän lehden haastattelussa. Hän myöntää vain, että tiehankkeet ovat ratahankkeita parempia ja että rautateiden kannattamattomuuteen on vaikea puuttua.
 
Maamme kannattamattomat rautatiet syövät 5 600 km:n mitalla 575 miljoonaa euroa siinä missä maan maantiet yli 100 000 km mitalla pakotetaan tulemaan toimeen 877 miljoonalla. Rautateillä on korjausvelkaa vain 0,9 miljardia siinä missä maanteille on jätetty 2,55 miljardia korjausvelkaa.
 
Samalla maan tavarakuljetuksista kulkee vain 5 % rautateilla ja 94 % maanteillä. Rautateiden hyöty-kustannussuhde on negatiivinen 0,04-0,19 eli rajusti velkaa tuottavaa siinä missä maanteiden vastaava on maata rikastuttava +2,6 - +3,1.
 
Teiden huonon kohtelun vuoksi Suomen kuljetuskustannukset nousevat 11-12 %:iin hyödykkeiden hinnassa siinä missä kuljetuskustannukset Ruotsissa ja Norjassa ovat
 
vain 6 – 7% hyödykeiden hinnasta. On liikenneministeri Lulu Ranne’lla rautalangalla taivuttamista hallituskumppaneilleen.
 
Lykkyä tykö!

 



Lue uusimmasta numerosta

VOLVO VNL 2024
Volvon VNL:ssä esitellyt innovaatiot toteutettiin tavoitteena tehdä kuljettajan työstä helpompaa ja truvallisempaa.

AJOPIIRTURIT
Kuljettajan isoveli täyttää 180 vuotta ja älykäs digipiirturi on tulossa. Kattavassa raportissamme tutkimme piirtureita eilen, tänään  ja huomenna.

Sisällysluetteloon
Pääkirjoitukseen


 


 

 
"Entä vienti- ja ulkomaankauppamme ykkönen, EK ja sen toimitusjohtaja Jyri Häkämies: mitä olette tehneet asian hyväksi..."  
Lue lisää >>



Yhteistyössä:

 


[ 23.04.2024 09:14 ]
feed-image Feed Entries

Mainospalkki