Suomen romahdus PISA-tuloksissa puhuttaa, huolestuttaa. Maahanmuuttajien luku- ja laskutaidot ovat entisestäänkin heikentyneet. Kotisuomalaisten lasten luku- ja laskutaidot ovat heikentyneet vielä enemmän ja lähentyneet maahanmuuttajien osaamista.
Vähemmän puhuttaa, jos ollenkaan, ammattikoulujemme todellinen haaksirikko, joka piilotetaan ”Potemkinin kulisseihin”.
Jokainen kuljetusalalla tietää, että Suomea vaivaa kova puute ammattiautoiluun ja kuljetustoimintaan koulutetuista osaajista aina ammattikuljettajia myöten.
Ruotsissa ammattikuljettajiakin koulutetaan ammattiin jo lukioissa. Asentajan paperit ja ammattikuljettajan ajokortit voi saada lukion päättymiseen mennessä. Valtion ja yrityselämän kustantamina B-ajokortillinen voi saada C- tai CE-ajokortin jopa ilmaiseksi vain parissa kuukaudessa.
Suomessakin Työtehoseura kouluttaa C-, CE- ja D-ajokortin saajaksi murto-osassa ajasta, joka ammattikouluissa uppoaa tehottomuuteen, tuloksettomuuteen ja huippukorkeisiin kustannuksiin veronmaksajien rahoilla.
Ammattikoulujen opetusohjelmia, oppilasvalintoja, ainevalintoja, kouluttajavalintoja ja vaatimuksia on ravisteltu opetusviranomaisen ”uudistuksilla” vuosina 2012, 2018 ja 2022. Vasen käsi ole tiennyt mitä oikea tekee.
Tuloksena syntyy turhia työryhmiä, teemapäiviä, kampanjoita, kuulemistilaisuuksia, kehittämisprojekteja, pöhötystautisia osastoja, loputonta byrokratiaa ja wilmaa, ylisuuria ryhmäkokoja, epäpäteviä opettajia, määrittelemättömiä ja tuuliajolla olevia vastuuita, eritasoisia oppilasryhmiä, ylipaisutettuja opetussuunnitelmia, kipuilevia ja identiteettiään hakevia ja rauhattomia, hyökkääviäkin ja oppimishaluttomia oppilaita yhtenä sekamelskana. Nuorten koulutus ja aikuiskoulutus on sekoitettu yhdeksi profiilittomaksi mössöksi, joka estää esimerkiksi jo 18-vuotta täyttäneitä valmistumasta aikuiskouluksella nykyistä nopeammin ja motivoituneemmin työelämään.
On paljon muuta.
Ammattikouluista saadaan lopulta noin 25 aloittaneesta 3 vuodessa ulos 6 - 7 ammattikuljettajaa. Kaikki muut ovat keskeyttäneet, suuri osa 2018 ”uudistuksessa” opetusohjelmiin tungettujen nk. yleissivistävien oppiaineiden tylsistyttäminä.
Pääkirjoitus tämän lehden numerossa 10/2023, kymmenen kuukautta sitten, käsitteli tätä samaa ammattikouluongelmaa.
Ennustimme ettei opetusministerinä toiminut Anna-Maja Henriksson (RKP) puolueessaan arvostelijoidensa hiljentämiseen ja perussuomalaisten kanssa revittelyyn keskittyvänä näytä ehtivän päätehtävänsä hoitamiseen lainkaan. Niin kävi.
Nyt Suomella on uusi opetusministeri, Anders Adlercreutz (RKP), jolla jo lähtökohtaisesti on kokemusta ja hyvät tiedot maan peruskoulutuksen tilasta. Nähtäväksi jää, onko hänessä rotia poistaa Potemkinin kulissit ammattikoulujen edestä. Se vaatii enemmän tekoja kuin puheita.
Syrjäisen maan menestymisen ehto on tehokas korkeatasoinen koulutus kaikissa koulutusasteissa ja läpikotaisesti koulutettu kansa. Se on Suomen elinehto nyt ja tulevaisuudessa.