EU-vaalit on käyty Suomessa 29.5.- 4.6. ennakkoäänestyksinä ja vaalipäivänä 9.6. Suomen valitsemat 15 jäsentä uhkaavat hukkua Euroopan parlamentin 720 jäsenen joukkoon. Sieltä nousu näkyvään ja vaikuttavaan asemaan vaatii kielitaitoa, armotonta työtä ja jättiannoksen sosiaalisia taitoja.
Suomi on pärjännyt verraten hyvin kovassa kilpailussa. EU Matrix analyysin mukaan Suomen MEPit ovat neljänneksi vaikutusvaltaisimpia omien EU-puolueidensa sisällä.
Petri Sarvanmaa oli vaikutusvaltaisimpien listalla sijalla 25. Eero Heinäluoma oli tiukasti kintereillä sijalla 26. Heidi Hautala oli 42., Nils Torvalds 82. ja Ville Niinistö 98. Ei huonosti lainkaan yli 700-päisessä joukossa.
Toivoa sopii, että nyt Euroopan parlamenttiin valitut suomalaiset onnistuvat tekemään itselleen tilaa, näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa entistäkin menestyksellisemmin. Sitä Suomi tarvitsee. Parlamentti tekee, käsittelee ja muotoilee lakiehdotuksia. Se saa laki- ja direktiiviehdotuksia muilta aloitteentekijöiltä kuten Euroopan komissiolta.
Komission valta korostuu
Euroopan komissio tekee lainsäädäntöehdotuksia ja vastaa parlamentin ja EU:n neuvoston päätösten täytäntöönpanosta, valvoo EU:n varainkäyttöä ja EU-lakien sovellutusta jäsenmaissa, ja edustaa ja neuvottelee kansainvälisistä sopimuksista EU:n puolesta. Euroopan komissio on monessa vaa’ankielenä.
Erittäin vaikutusvaltainen tekijä EU:n toiminnassa!
Euroopan komissiossa jokaisella EU:n jäsenmaalla on edustajansa, yhteensä 27 komissaaria. Saksan Ursula von der Leyen johtaa puhetta ja toimintaa – arvatenkin nyt alkaneella uudella kaudella. Suomen edustaja komissiossa, komissaari, oli Jutta Urpilainen vastuualueinaan mm. köyhyyden vähentäminen, kestävä kehitys, demokratian vahvistaminen kehitysyhteistyön alalla.
Oikea kielitaito ratkaisee paljon!
Petteri Orpon hallitus tekee esityksen Suomen tulevaksi EU-komissaariksi 26 muun komissaarin rinnalla.
Komissaarien määrä, 27, on niin pieni, että vahvalla kielitaidolla, peroonallisuudella ja sosiaalisilla kyvyillä yksikin komissaari voi tehdä itsestään hyvin tärkeän koko komission toiminnan osalta. Sitäkin vahvemmaksi hänen vaikutusvaltansa voi nousta oikein valituilla yhteistyön tekijöillä.
Suomen, Ruotsin ja Tanskan komissaareilla on sama kulttuuritausta ja perinteinen yhteistyö Pohjolan asioissa. Kolmikosta voisi tulla erittäin painava tekijä EU-komissiossa Pohjolan erityisvaatimusten ajajana. Se edellyttää kuitenkin yhtä ennen kaikkea muuta: ruotsin kielen taitoa!
Pohjoismainen yhteistyö takeltelee armotta, jos suomalainen vaatii puhumaan englantia, kun kaksi muuta puhuvat keskenään ruotsia. Jäävät likeisin yhteistyö ja saavutettavat menestykset armotta keskitiehen.
On toivottava, että pääministeri Orpo ja hänen hallituksensa näkevät ruotsin kielen ratkaisevan merkityksen pohjoismaisessa yhteistyössä EU:n ehkä vaikutusvaltaisimmassa osatekijässä, Euroopan komissiossa.