Auto, tekniikka ja kuljetus 5/2025
Virkamiesvalta upottaa Suomea
EU:n suurimpiin paisunut virkamieskunta koetaan kaikkialla Suomessa kehitystä hidastavaksi ankkuriksi. Päätökset syntyvät meillä kivuliaan hitaasti. Se lannistaa yritystoimintaa ja maan kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Se maksaa ylivelkaantuneelle, kansantaloudellisessa pohjamudassa rypevälle Suomelle miljardien eurojen tappiot joka vuosi.
Vuonna 2021 julkisen sektorin eli valtion ja kuntien osuus bruttokansantuotteesta (BKT) oli noin 57%, mikä on Euroopan korkeimpia lukuja.
Vuonna 2023 julkisten menojen suhde BKT:een oli 55,7%, kun EU:n keskiarvo oli 49%.
Vuonna 2022 virkamiehiä ja viranhaltijoita valtiolla ja kunnilla oli yhteensä 249 970. Jokainen asemassa oleva virkamies haluaa sormenjälkensä mukaan uudistuksiin.
Se hidastaa lainsäädännön kehitystä nykyajan kansainvälisessä kilpailussa. Se hidastaa elinkeinoelämän kaipaamia lupakäsittelyjä ja lupia. Se hidastaa koko maan kehitystä nykyajan ja tulevaisuuden vaatimusten mukaan.
Tiekuljetukset, nk. kumipyöräkuljetukset, vastaavat 94-96 prosentista kaikista tavarakuljetuksista maassamme. Tonnimäärissä laskettuina kumipyöräkuljetusten osuus on 84-86%.
Ala on täynnä suuria taloudellisia menetyksiä tuottavia esimerkkejä.
Jo 25 vuotta sitten Ruotsissa ja Norjassa edellytettiin ulkomaisilta raskailta kuorma-auto- ja yhdistelmäkuljetuksilta mahdollisten liikennesakkojen ja muiden maksumääräysten suoritusta ennen maasta poistumista. Ajan myötä mukaan tulivat rengaslukot, joilla kuljetuksen jatkuminen pysähtyy paikalle maksusuoritukseen saakka.
Suomessa vastaava menettely ei yrityksistä huolimatta ei vieläkään toimi. Rengaslukkojenkaan käyttöä ei vieläkään ole saatu luvalliseksi. Ainoastaan polttoainemaksujen puuttuminen antaa Suomen Tullille oikeuden estää ammattiliikenteessä käytetyn ajoneuvon poistuminen maasta.
EU:n kabotaasimääräykset ovat kaikuneet kuuroille korville eduskunnan kansanedustajilla kuin myös virkamieskäsittelijöillä ja päättäjillä ministeriötasolla. Seurauksena Suomi ja Suomen oma kuljetuselinkeino menettää kymmeniä miljoonia euroja vuosittain (vrt. Auto, tekniikka ja kuljetus 5/2025, s. 46 ”Miljoonia kiinniotettavaa”).
Useimmissa EU-maissa raskas, ja kevyempikin tavaraliikenne määrätään osallistumaan myös maan tieverkon kunnossapitoon maksamalla tiemaksuja. Saksassa maksuvelvollisuus on jo laajennettu koskemaan 3,5 tonnia raskaampia tavara-autoja alempiasteisillakin teillä.
Sveitsissä ulkomailta tulevat autot henkilautoja myöten ovat jo vuosikausia joutuneet maksamaan pakollisen tiemaksun kyseisen vuoden voimassa olevan ja tuulilasiin liimattavan tarran hinnalla.
Suomessa ei ole mitään vastaavaa lukuisista yrityksistä huolimatta.
Samaan luokkaan kuuluu Suomen päätös vaatia ajoneuvoyhdistelmissä talvirenkaita 5 mm urasyvyydellä vain vetävissä ei-ohjaavissa vetoakseleissa. Ohjaaville vetoakseleille käy renkaat 3 mm:n urasyvyydellä.
Talvirengasmääräys antaa ratkaisevan helpotuksen ulkomaalaisille rekoille ja täysperävaunuyhdistelmille kilpailla Suomen kuljetusyrittäjien kanssa ja ajaa läpi Suomen pahimmissakin talvikeleissä etelästä pohjoiseen ja takaisin. Sillä vältetään Ruotsin ja Norjan paljon kovempia kaikille pyörille asetettuja talvirengasvaatimuksia.
Seuraukset nähdään joka talvi myös ulkomaalaisten rekkojen ojaanajoina ja liikenneonnettomuuksina Kilpisjärvi-Oulu välillä.
Vastaavia esimerkkejä löytyy varmasti kasapäin muiltakin elämänaloilta.
Ylisuuri virkamiesvalta tulee kaikilla tavoilla äärettömän kalliiksi kaikilla aloilla köyhälle Suomelle.
Kommentoi
