Auto, tekniikka ja kuljetus

Volvo FMX 460 8x4 Euro 6 Dynamic steering

Auto tekniikka ja kuljetus-lehti koeajoi Volvon uutuudet Ruotsissa.
Kokeiltava oli uudistunut FL- ja FE -sarja, uusin Euro 6 moottorein sekä uudistuneet FM- ja FMX-sarjan autot niin ikään Euro 6 moottorein.
 Samalla maisteltiin Volvon uutta sähköhydraulisesti tehostettua ohjausta.
Millaisen kuvan Volvon uudistetut autot oiken jättivät?

Se selviää seuraavasta 1.10.2013 ilmestyvästä lehdestä...

Ford Transit Connect
Ford Transit Connect on valittu Vuoden Pakettiautoksi 2014. Nimitys julkaistiin Moskovassa Comtrans-näyttelyn yhteydessä.
Valinnan perusteina oli auton soveltuvuus kevyeen jakeluajoon, nykyaikaiset turvarakenteet ja uudet, taloudelliset moottorit. Auton käytöstä on pyritty tekemään mahdollisimman taloudellista ja helppoa.
Kakkoseksi vaalissa sijoittui Mercedes-Benz Sprinterin uusittu facelift-malli. Kunniakkaan kolmannen sijan nappasi Renault Kangoon uusi versio.
24 maan johtavien autolehtien muodostaman raadin suomalaisjäsen on Auto, tekniikka ja kuljetus edustajanaan Heikki Laurell.

International Truck of the Year tuomaristo on nimennyt Volvo FH-sarjan Kansainväliseksi Vuoden Kuorma-autoksi 2014. Palkinto ojennettiin Volvon edustajille eilen Moskovassa Comtrans hyötyautonäyttelyssä. Tuomaristo koostuu 25 Euroopan maan kuorma-autoalan ammattitoimittajista. Suomea edustaa tuomaristossa lehtemme päätoimittaja Klaus Bremer. Vuoden Kuorma-auto on valittu vuodesta 1977 lähtien.
Volvo FH on esitelty lehtemme tuoreimmassa numerossa 7/2013. Lue niin tiedät!

Suomalaista kuljetusyrittäjää puristetaan kuoliaaksi. 
Puristajien kärkijoukossa ovat valtion yhtiöt ja suurteollisuus. Tämäkö on kestävää kehitystä, ministerit Heidi Hautala, Merja Kyllönen ja Päivi Räsänen?

Suomalaisen kuljetusyrittäjän elämää kiristetään entistä ahtaammalle. Teollisuuden ja kaupan kuljetusten ostajat pyrkivät kaikin keinoin hankkimaan kuljetukset mahdollisimman edullisesti. Se on toki hyväksyttävää kilpailua jos kaikki kuljetusten suorittajat ovat samalla lähtöviivalla.

Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1- 1,5 prosenttia vuoden 2012 heinäkuusta vuoden 2013 heinäkuuhun. Näitä hintoja ei ole saatu siirretyksi kuljetustaksaan.

Suunta tuntuu olevan toinen. Seuraavat tuoreet, kesän aikana tietoon tulleet esimerkit kertovat karua kieltä arkipäivän todellisuudesta.

Raportit Via Balticasta ja Saksan uudesta liikennerikkeiden virhepistejärjestelmästä siirtyvät.
Via Baltica on ajettu "rekkasilmin" Tallinnasta Varsovaan, ja edelleen Tsekkiin ja Itävaltaan. Saksan uusi liikennerikkeiden virhepistejärjestelmä odottaa vertailua Suomen tulossa olevaan virhepistejärjestelmään, joka näyttää olevan vaikea sitä luovalle virkamieskunnalla ja viipyy.
Power Truck ja Maxpo sekä Suomen hallituksen anteeksi antamaton sähläily kumipyörä-kuljetuselinkeinomme elinehtojen kanssa toivat niin paljon uutta aineistoa juuri ilmestyneeseen Atk7/2013:een, että toimituksessa katsottiin parhaaksi siirtää Via Baltica ja raportti virhepistejärjestelmistä seuraaviin numeroihin. Kannattaa odottaa!

Tentissä (Atk 7/2013) yli kolmen miljoonan kilometrin mies, kansanedustaja Mikko Alatalo, eduskunnan liikennevaliokunnan vanhin jäsen, moittii ankarasti Liikenneministeriötä sen rautatiepolitiikasta. Alatalo murehtii myös kuorma-auto- ja linja-autoelinkeinojen syrjintää. Alatalo vaatii moottoritien rakentamista Suomen läpi etelästä pohjoiseen. Hän perustelee myös nopeusrajoitusten korotusehdotusta ja todistaa sen parantavan liikenneturvallisuutta ja vähentävän polttoaineen kulutusta ja päästöjä.
Lue Atk 7/2013 niin tiedät! Lehti ilmestyy 5.9.

Liikennekielen oppii vain satojen tuhansien kilometrien kokemuksilla kaikisssa olosuhteissa tien päällä väittää päätoimittaja Klaus Bremer kolumnissaan "Liikennekieli". Kirjanoppineet liikennesuunnittelijamme ja liikenneturvallisuusinsinöörimme eivät osaa liikennekieltä. Siksi kirjanoppineiden tekemät liikenneympäristön ja liikenneturvallisuuden parannukset etenevät hitaasti virheiden ja korjausten kautta. Yritysten ja erehdysten kautta eteneminen maksaa yhteiskunnalle paljon ja moni ehtii kuolla ja loukkaantua ennen kuin toimivat ratkaisut löytyvät.
Lue Klaus Bremerin kolumni lehdessämme Atk 7/2013 tai klikkaamalla "Klaus Bremerin Blogia" kotisivun keskipalstalla alhaalla.

Syyskuun 5. päivänä ilmestyvä Atk 7/2013 paljastaa, että lama on kahdessa vuodessa, 2011-2012, vähentänyt kumipyöräkuljetuksia maassamme peräti kolme miljardia tonnikilometriä verrattuna vuosien 2001-10 keskiarvoon. Jokainen kuvitelkoon mielessään, miten kuinka pitkä on rekkojen jono, joka kuljettaisi vielä tänään kolme miljardia tonnikilometriä rahtia!
Toteuttaako Suomen valtiojohto tietoisesti oman kumipyörä-kuljetuselinkeinon lakkauttamisen?
Samalla paljastui, että kellään ei ole tarkkaa tietoa, mikä on kumipyöräkuljetusten osuus maamme vienti- ja tuontikuljetuksissa tonneissa ja tonnikilometreissä laskien. Alan päätekijöiden karkea arvio päätyy noin 80%:iin.
Lue seuraavan lehden pääkirjoitus. Klikkaa viereisellä palstalla sanaa "Pääkirjoitukseen".

Liikennetrakstori on mielenkiintoinen vaihtoehto maansiirtoon.

Mihin se sitten sopii? Tarvitseeko se liikenneluvan? Millä kortilla sitä ajetaan?

Vastaukset löydät seuraavasta 5.9. ilmestyvästä Auto, tekniikka ja kuljetu -lehdestä

Kumpi johtaa teknistä kehitystä?

Elämän eri osa-alueilla käydään jatkuvaa mannertenvälistä kilpailua.
Nyt on aika katsoa, kumman tuote on tavaratonnien ja- kuutioiden siirrossa näppärämpi ja etevämpi -pohjois-Amerikan vai Euroopan?

Vastaus tähän kiperään kysymykseen selviää seuraavasta 5.9. ilmestyvästä Auto, tekniikka ja kuljetus -lehdestä.