Auto, tekniikka ja kuljetus 10/2024
SAK tapattaa omia jäseniään
Viimeistään 1992-lama opetti myös suomalaisille mikro- ja pk-yrityksille, että uuden työntekijän palkkaaminen on yrityksen suurin riski. Sitä kannattaa välttää viimeiseen asti.
Se on kiinteä sitoutuminen riskiin, joka on paljon kalliimpi kuin sen pelkkä bruttopalkka.
Jarkko Eloranta, SAK.
Jarkko Eloranta, SAK.
Jokaisen uuden bruttopalkan päälle tulee valtiolle maksettava työnantajakustannus, kuluineen yli 50 % bruttopalkan päälle. Lisäksi vielä työpaikan/huoneen hinta sähköineen, lämpöineen, työvälineineen, henkilökemiariskeineen ja yleisetuineen.
Opetus mpk-yrityksille on ollut: Hae viimeiseen saakka ulkopuolisia avustajia/tekijöitä, jotka laskuttavat työpanoksestaan! Palkkaa uusi työntekijä vasta kun mikään muu ratkaisu ei auta!
Silti mpk-yritykset ovat jo 17 vuotta luoneet Suomelle yli 90 % sen uusista työpaikoista. Ne kantavat Suomea. Suuryritykset ovat keskittyneet automatisoimaan, mekanisoimaan ja tasapainottamaan talouttaan vähentämällä työvoimaansa irtisanomisilla.
Nyt, kansantalouden jo 17 vuotta kestäneen alamäen jyrkentyessä entisestään, SAK:n Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat ilmoittaneet 3. – 12. joulukuuta toteutettavasta lakkoaallosta 10 % palkankorotusvaatimuksensa tueksi. Isku kohdistuisi ratkaisevasti mpk-yrityksiin, Suomen suurimpaan uusia työpaikkoja luovaan työnantajajoukkoon.
Riku Aalto, Teollisuusliitto.
Todellisuudessa 10 % palkankorotusvaatimus tarkoittaa mpk-yrityksille käytännössä kulujen yli 15 %:n kasvua – jo ennestäänkin romuttuvassa kansantaloudessa, jossa mpk-yritysten konkurssiaalto ja työttömyysluvut ovat tekemässä uusia ennätyksiä.
Yli 15 %:n kululisä olisi kuolonisku yli 400 000:een suomalaiseen pk-yritykseen ja yli 500 000:een alihankkijoina toimiviin suomalaisiin mikroyrityksiin. Samalla lakot lähettäisivät tuhansittain SAK:n omia jäseniä pysyvästi leivättömän pöydän ääreen.
Pienet ja suureet kuljetusyritykset ovat SAK:n lakkoaallossa erityisen pahasti kohteina.
Ismo Kokon AKT:n johtama satamalakko sulki alkuvuodesta käytännössä kaikki Suomen satamat ja samalla Suomen kansan elinehdon, ulkomaankaupan. Seurauksena viennin katsotaan vähentyneen alkuvuonna 5,3 % ja Suomen bruttokansantuotteesta 0,5-1 % jääneen pysyvästi pois.
Se koitui kohtaloksi tiekuljetuksille, monille kuljetusyrittäjille lopullisesti. Se alensi ratkaisevasti tuloksia ja palkankorotusvaraa, jota SAK nyt edellyttää korotusvaatimuksillaan.
Silti Ismo Kokon johtama Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on taas heti keihäänkärkenä lakkoilussa – joka ensimmäisenä on kaatamassa lisää suomalaisia kuljetusyrityksiä ja passittamassa SAK:n omia jäseniään katuojaan.
Ismo Kokko, AKT.
Epäjärjestyksen luominen työmarkkinajärjestelmäämme näyttäisi olevan Ismo Kokon ja AKT:n päätavoite. Yksisilmäinen lakkoilu nojaa sokeisiin jäseniin.
Samalla nähdään yhä selvemmin, että Merenkurkun ylittävä tieyhteys pelastaisi Suomen Ismo Kokon johtamasta lakkoilusta.
Suomen Pankin johtaja Olli Rehn tuomitsee SAK:n liittojen palkankorotusvaatimukset koko Suomelle vahingollisina. Työmarkkinajärjestelmää on pakko kehittää, Rehn sanoo ja kysyy työmarkkinajärjestöiltä, että ”miten on mennyt niin kuin omasta mielestä”.
Nykyinen työmarkkinajärjestelmämme on tullut tiensä päähän.
Kommentoi
