- Euroopan liikenneturvallisimmissa maissa B-kortin opetus tapahtuu yleisesti meidän opetuslupaan verrattavalla tavalla. B-kortin suorittaneilla on takanaan paljon enemmän ajokokemusta kuin B-kortin suorittaneilla Suomessa. Trafin mielestä raskaan liikenteen rengasmääräykset talvikeleillä on epäkohta. Yhteispohjoismainen ratkaisu olisi hyvä. On selvitettävä muutoksen vaikutukset kustannuksiin ja liikenneturvallisuuteen.
- Raskaan liikenteen osallisuus kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa ei ole pienentynyt. Keskimäärin 28%:n osuus on päin vastoin kasvanut ja oli viime vuonna peräti 44%. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tieliikennejohtaja Sami Mynttinen toteaa Auto, tekniikka ja kuljetuksen 10/2013 numerossa.
|
Trafin tieliikennejohtaja SAMI MYNTTINEN Sami Mynttinen on käytännössä maan korkein tieliikenteen turvallisuusjohtaja. Valtakunnallisena tavoitteena on vuoden 2010 kuolononnet- tomuuksien puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Hän on huolissaan sen toteutumisesta. Raskaan liikenteen osallisuus kuolononnettomuuksissa uhkaa kaataa tavoitteen, vaikka se on harvoin onnettomuuden aiheuttaja. Mynttisen alaisuuteen kuuluu myös ajokorttikoulutus ja sen myötä ammattikuljettajavaje, joka uhkaa maamme kriisiajan huoltovarmuutta ja avaa tien suomalaisiin työpaikkoihin halpamaiden kuljettajille. C-, CE- ja D-ajokorttien määrä seuloutuu aina mopo-, moottoripyörä- ja henkilöauton eli B-ajokortin suorittaneiden määrästä. |
SM: EU hyväksyy 14 v. Kansallisesti voi määrätä korkeamman ikärajan. Meillä päädytty rikosoikeudellisen vastuun alkamisrajaan 15 v.
ATK: Miksi Suomessa mopokortin hinta n. 450 €, kun se EU:ssa n. 250 €?
SM: Sehän hinta oli meilläkin. Meillä haluttiin lisätä opetusta. Katsottiin että turvallisuusperusteinen opetus on tarpeen ajokoulutuksen alkupäässä. Lisäys nosti hintaa.
ATK: Miksi Suomessa A, A2-korttien hinta yli 1 000 € kun se muualla EU:ssa n. 800 €?
SM: Samasta syystä kuin edellä. Koulutus.
ATK: Miksi Suomessa henkilöauton B-kortti maksaa jopa yli 3 000 € kun muualla EU:ssa jopa alle 900 €? B-ajokortin suorittavien määrä on 10 vuodessa laskenut liki 30%.
SM: Koulutuksen määrää lisättiin. Kansalta tulikin palautteena, onko järkeä että opetusluvan hinta kaksinkertaistui. Siihen ministeri puuttui. Autokouluvaatimusta ollaankin poistamassa.
Nyt myös LVM:n työryhmä selvittää laajasti muutostarpeita koko kuljettajakoulutuksessa. Onko järjestelmä nykypäivää. Takaraja on helmikuun loppuun mennessä. AL:lla ja SKAL:lla ei ole edustajaa työryhmässä, Niitä tullaan kyllä kuulemaan. Työryhmä selvittää myös uusien ammattikuljettajien tarpeen Suomessa.
ATK: Miksi Suomessa B-kortin ehtona autokoulussa kolme eri vaihetta ja 24 tuntia ajo-opetusta kun muualla EU:ssa vain perusvaihe ja jopa alle 20 tuntia ajo-opetusta?
SM: Euroopan liikenneturvallisimmissa maissa eli Ruotsissa, Isobritanniassa ja Hollannissa B-korttiin johtava koulutus tapahtuu yleisesti kokeneemman kuljettajan opetuksella. On nähty, että näin B-kortilla ajo jatkuu selkeästi suuremmalla ajokokemuksella kuin mitä meillä. Suomessa B-kortin suorittaneilla on ehkä pienin liikennekokemus kaikista. Vaihtoehtona on siten vapaampi opetus ja vastaavasti nykyistä vaativampi ajokoe.
Pidän hyvänä, jos esimerkiksi koululaitos olisi osana ajokortin opetustoimessa. Onko nykyinen teoriaopetus nykyaikaa? Lopputulos on tärkein!
ATK: Miksi suomalaisten C-, CE- ja D-ajokorttien ammattikuljettaja-työpaikoista n. 50% on ulkomaisten kuljettajien hallussa?
SM: Markkinat toimivat. Hinta ratkaisee.
ATK: Miksi C-, CE- ja D-ajokortteja suoritetaan enää vain n. 3000 kpl/vuosi, kun vielä 5-6 vuotta sitten suoritettiin 20 000 kpl/vuosi?
SM: Johtuu EU-vaatimusten tulkinnasta, erityisesti EUn ammattipätevyystulkinnasta, joka meillä edellyttää 280 tuntia teoriaopetusta. Ammatipätevyysohjelma on EU:ssa harkittu tarpeelliseksi tavoitteena vähentää ajamista ja lisätä logistiikan ymmärtämistä.
ATK: Miksi ammattipätevyysohjelman sisältö on Suomessa tehty epätarkoituksenmukaiseksi pakkopullaksi kun se muualla EU:ssa on käytännönläheinen ja joustava?
SM: EU on antanut vaihtoehdoiksi koulutusperusteisen tai tutkintoperusteisen koulutuksen. Suomessa valittiin koulutusperusteinen. Se edellyttää osallistumista opetukseen. Tutkintoperusteisessa osaaminen on todistettava. LVM:n työryhmä joutuu ratkaisemaan, tulisiko Suomessakin mennä tutkintoperusteiseen koulutukseen.
ATK: Miten suuri % puolustusvoimien kouluttamista n. 3 000:sta C-, CE- ja D-ajokortin haltijasta jatkaa ammattikuljettajina? Onko Suomella kriisiajan huoltovarmuuden edellyttämää määrää kuljettajia?
SM: Minulla ei ole tiedossa kuinka moni puolustusvoimien kouluttamista jatkaa ammattikuljettajina.
Ammattikuljettajareservi on loppumassa. LVM:n työryhmän yhtenä tehtävänä on selvittää miten suurta ammattikuljettajareserviä maamme tarvitsee.
ATK: Nuorisotyöttömyyden kasvu yli tietyn rajan on uhka yhteiskuntarauhalle. Autokoulu takaa, että B-kortillisia voidaan kouluttaa C-, CE- ja D-ajokortin ammattikuljettajiksi 4-6 kuukaudessa. Se on oiva ratkaisu nuorisotyöttömyyteen ja töitä riittää! Koulutus maksaa ammattipätevyyskoulutuksineen noin 8 000 €. Hinta on liikaa nuorille. Mikä ratkaisuksi?
SM: Sellainen raha ei löydy yksityiseltä puolelta. Valtiohan rahoittaa ammattikouluissa annettavaa koulutusta. Autokoulujen C-, CE- ja D-koulutukseen tarvitaan yhteiskunnan rahaa. jos eduskunta niin päättää ja allokoi siihen rahaa. Ensin pitää tietää, kuinka suuri on maamme ammattikuljettajareservin tarve.
KATSASTUKSISTA
ATK: Miksi Suomi vaatii esimerkiksi henkilöautot ensinmmäisen 15 vuoden aikana katsastettaviksi 12 kertaa siinä missä EU ja sen monet jäsenmaat vaativat vain 6 kertaa?
SM: Suomessa on Euroopan vanhin autokanta. On ajateltu turvallisuutta.
ATK: Miksi Suomessa CE- ja D-ajokortit on 75 ikävuoden jälkeen uusittava kahden vuoden välein, kun muissa EU-maissa B- ja C-kortin tavoin 5 vuoden välein?
SM: EU-vaatimuksen hallinnointia toteutetaan eri maissa eri tavalla. Ruotsissa halutaan iäkkäät pitää autossa mahdollisimman pitkään. Katsotaan että heidän ajosuoritteensa keskimäärin ei vahingoita ulkopuolisia. Jos iäkkäät sen sijaan joutuvat siirtymään autoista kaksipyöräisiin, vahingoittaisivat itseään pahemmin. Tässä on kaksi koulukuntaa.
ATK: Miksi ajokortin uusimiseen ei kelpaa huomattavasti vaativampi merimieslääkärintodistus tai lentolupakirjan lääkärintodistus sydänfilmeineen, näkötutkimuksineen?
SM: En keksi järkiperustetta. Kannattaa kehittää autoilun vaatimusten mukaista lääkäritutkimusta ja mukauttaa ikäryhmiä vastaavaksi. Se on haaste.
Nyt on perustettu ensimmäinen liikennelääketieteen professuuri. Se on seuraava askel.
LIIKENNETURVALLISUUDEN MUSTAT AUKOT
ATK: Henkilöautoille on säädetty talvirengaspakko, kulutuspinnan urasyvyydeksi vähintää 3 mm, suosituksena 7 mm. Samalla jopa 76 tonnin yhdistelmät saavat Suomessa ajaa kesärenkailla läpi talven vain 1,6 mm urasyvyydellä ja aivan sileilläkin renkailla paripyörien 2-pyörissä. Norjassa ja Ruotsissa vaaditaan vähintään 5 mm urasyvyyttä ympäriinsä ja Ruotsissa vetävissä pyörissä kunnon talvirenkaita. Tämäkö ajanmukaista liikenneturvallisuutta?
SM: Tämä on Trafin mielestä epäkohta. 5 mm:n urasyvyys ympäriinsä olisi hyvä yhteispohjoismainen vaatimus.
On selvitettävä mihin kaikkeen muutos vaikuttaa kustannusten ja liikenneturvallisuuden osalta. Tämä on kiinnostava kysymys selvitettäväksi.
ATK: Miksi tierakennuksissa ja pintakorjauksissa ei toteuteta Tielaitoksen normivaatimusta 3%:n vesikaadosta tien keskiviivalta. Tienpinnan vaakasuora poikkileikkaus aiheuttaa vesi- ja loskaliirtoja ja tienpinnan ennenaikaista kulumista, vakavaa vaaraa liikenneturvallisuudelle. Muualla EUssa teillä ja kaduilla on 5 - 10% vesikaatoja.
SM: Tästä vastaa Liikennevirasto. Syyttävä sormi pitää osoittaa sinne.
ATK: Mikä on tilanne virhepistejärjestelmän kohdalla?
SM: Se liittyy Tieliikennelain (TLL) kokonaisuudistukseen, joka on tekeillä. Se on osa myös ajokorttilain kokonaisuudistusta. On kartoitettu kansainväliset virhepistejärjestelmät ja verrattu Suomeen, jossa meillä on eräänlainen virhepistejärjestelmä. Säännöstö ja periaatteelliset kysymykset vaativat vielä selvitystä.
ATK: Mikä on tilanne TLL:n kokonaisuudistuksessa?
SM: TLL:n kokonaisuudistus on valtava revohka. Pyrkimys on pois turhasta säännöstelystä. Esimerkkinä Segwayt, kaksipyöräiset joita mm. poliisi käyttää ympäri Eurooppaa. Meillä säädös kieltää niiden käytön (vaaditaan rekisterötäväksi; toim. huom.).
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä