Auto, tekniikka ja kuljetus

Automaattivaihteinen pakettiauto on erityisen miellyttävä varsinkin taajamassa, missä ajo koostuu jatkuvasta pysähtelystä ja kiihdyttelystä. Testasimme kahta saman kokoluokan automaattivaihteistolla varustettua pakettiautoa: Iveco Daily Hi-Maticia  ja Mercedes Benz Sprinteriä. Lue Auto, tekniikka ja kuljetus -lehden seuraavasta numerosta (ATK 5), minkä tuntuman kaksi automaattia antoivat.

Koeajoimme pitkän mallin Ford Transitin, joka tarjoaa jokapyörävedon ja suurempien kuormatilojen lisäksi aimo annoksen sähköisiä apu- ja turvallisuusjärjestelmiä. Lue koeajo seuraavasta Auto, tekniikka ja kuljetus -lehdestä (Atk 4/2016).

Raskaan tieliikenteen uudet 76 tonnin enimmäispainot ovat olleet käytössä 2,5 vuotta. Järvi-Suomen puukuljetusyrittäjät eivät kuitenkaan voi hyödyntää uusia painoja, koska useimpien lauttapaikkojen lossit voivat kuljettaa vain 60-tonnisia yhdistelmiä. Juuri kun vanhoja 44 tonnin losseja kiireellä telakoitiin 60-tonnisiksi, ne jäivät saman tien alamittaisiksi. Lue aiheesta lisää Auto, tekniikka ja kuljetuksen seuraavasta (Atk 4/2016) numerosta.

Uusi Ford Ranger näyttää aiempaa vahvemmalta ja on sitä myös ominaisuuksiltaan. Siinä yhdistyvät hyvät maasto-ominaisuudet ja mukava ajettavuus. Koeajoimme uuden Rangerin Super Cab -mallin. Lue koeajo huhtikuun lopulla ilmestyvästä Auto, tekniikka ja kuljetus -lehdestä (Atk 4/2016).

Koeajoimme vuoden lava-auto tittelin nimiinsä keränneen Nissan Navara lava-auton. Selvitimme mitä täydellinen malliuudistus toi tullessaan pitkällä hytillä varustettuun Double Cab -malliin. Maininnanarvoisena seikkana mainittakoon että uudesta autosta on korjattu melkein kaikki edeltävän mallin puutteet. 
Navaran koeajo on luettavissa seuraavasta toukokuun lopulla ilmestyvästä Auto, tekniikka ja kuljetus -lehdestä (5/2016).

altEckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen on huolissaan Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Länsisataman ja asukkaiden suhteiden kärjistymisestä. Länsisatamaan saapuu ja lähtee päivittäin 15 autolautallista rekkoja, täysperäyhdistelmiä ja busseja. Raskaalle liikenteelle ei ole riittävästi odotuspaikkoja sataman tuntumassa enempää kuin pääkaupunkiseudulla muutenkaan. Raskaat, isot ajoneuvot joutuvat odottamaan autolauttojen lähtöjä katujen varsilla, niille sopimattomilla pysäköintipaikoilla, osittain jopa jalkakäytävillä.

- Elävän sataman pitää toimia satamatoiminnan ehdoilla. On epärealistista kuvitella, että häiriötekijöitä voidaan kokonaan välttää. Jollei toiminnan edellyttämiä liikenneratkaisuja tehdä, seurauksena asukkaiden viihtyvyys kärsii. Raskaan liikenteen kulku laivoille ja pois on pakko ratkaista toimivalla ohjauksella, Taru Keronen peräänkuuluttaa.

Eckerön m/s Finlandian 1900 m pitkää autokantta käytti viime vuonna rahtiautot hyväkseen 900 000 metrin osalta. Finlandia on kasvattanut matkustajamäärää 25-30 % jo kolmena vuotena peräkkäin.

- Tilaa on raskaalle liikenteelle enemmänkin. Se on seuraava haasteemme, Keronen paljastaa haastattelussa, joka julkaistaan kokonaisena tulevassa Auto, tekniikka ja kuljetus 3/2016 numerossa.

Daimler on esitellyt ensimmäisenä maailmassa LED-ajovalot busseihin. Kuorma-autoihin niitä joudutaan vielä odottamaan. LEDit ovat arkoja lämmölle. Takamoottori-busseihin ne istuvat hyvin. Kuorma-autoissa niille vaaditaan erillistä jäähdytystä.

LED-ajovalot osoittautuivat busseissa vielä asteen verran kirkkaammiksi ja tehokkaammiksi kuin Xenon-valot. Samalla koeajossa syntyi tunne, että valokeilan ja mustan yön väliselle rajalle syntyi näkemistä helpottava hämärä alue. LEDien "elinikä" on täysin ylivoimainen verrattuna Xenoneihin. Ne säästävät omistajille rahaa. Halogenivalot eivät siinä vertailussa pärjää lainkaan. Kasvanut valoteho merkitsee osaltaan lisää turvallisuutta ajoon pimeällä.

Haittojakin ilmenee, etenkin pohjoisissa oloissa. LED-ajovalojen valinta ei ole itsestään selvä asia. Tuleva Auto, tekniikka ja kuljetus 3/2016 tekee selkoa ensimmäisen koeajon kokemuksista.

Toyota Hiluxin uusi malli sai Genevessä Euroopan ensiesityksensä. Hilux on Suomen myydyin lava-auto ja kuulunut kärkikastiin jo vuosia, joten merkin kehitystä seurataan tarkasti. Uusi Hilux on 5 335 mm pituudellaan aiempaa 75 mm pidempi ja 1 855 mm leveydellä entistä 20 mm leveämpi. Vertikaalisen ulottuvuuden suhteen taas Hilux on hitusen matalampi, 1 815 mm korkeudessa on 45 mm vähennystä aiempaan. Lavan maksimileveys on venynyt vajaa 15 senttiä 1 645 mm:iin. Lue lisää uudesta Hiluxista Auto, tekniikka ja kuljetus 3/2016 numerosta.

Arctic Van Test 2015 tonniluokan voittajaksi ylsi Fiat Ducato. Pudasjärven pakkasilla kehuja saanut Ducaton moottori ja polttoainetaloudellisuus ovat sen valtteja edelleen. Uudessa Fiat Ducatosta löytyy kaikuja edeltäjästä, mutta ajoneuvon tekniikka on uusittua. Koeajoimme 2,3-litraisella Multijet dieselmoottorilla varustetun Fiat Ducaton. Lue koeajo kokonaisena tulevasta Auto, tekniikka ja kuljetus 3/2016 numerosta.

Nokian on järkyttänyt suomalaisia syöttämällä tuunattuja renkaita rengastesteihin. Kauheaa. Niin tekevät sen kilpailijatkin.

Nokian on voittanut monta vertailutestiä. Niin ovat sen kilpailijatkin. Mutta ihmiset uskovat, että voittaja on paras. Niin se onkin. Siinä kilpailussa. Se ei tarkoita, että samanlaisia saa ostaa kaupasta!

Tulos ei ole sen luotettavampi, vaikka testattavat renkaat haetaan rengasliikkeestä. Mikään ei takaa, että kilpailijat ovat keskenään yhtä tuoreita, samalla tavalla varastoituja, edes samasta tehtaasta ja täsmälleen samalla kumiseoksella. Esimerkiksi Michelinin samankokoisissa renkaissa eri tehtaiden valmistamina voi olla eri ympärysmitta. Eikä mikään takaa, että rengasliike, jolta testattavat haetaan, ei ole vihjaissut mielivalmistajalleen tulevasta testistä tuunattujen renkaiden toivossa. Ei edes että kilpailijat on valittu varastosta rehellisesti.

Erimerkkisetkin renkaat ovat uusina toimivia. Vasta 4000-5000 km:n ajon jälkeen selviää, mihin ne pystyvät. Vertailutestit suoritetaan uusilla renkailla. Vaikka haluttaisi, niitä ei pystytä ajamaan samalla autolla, samoilla pyöränkulmilla, samalla painolla, samalla tienpinnalla, samalla säällä edes tuhat kilometriä. Se on yhtä mahdotonta kuin saada aikaan uusille autoille vertailukelpoisia, todellisuutta vastaavia polttoaineen kulutusarvoja.

Rengastesteissä on yksinkertaisesti liian paljon hallitsemattomia muuttujia, että lopputulos olisi yleistettävissä. Mitä Nokian renkaisiin tulee, ne ovat pärjänneet loistavasti kansainvälisessä kilpailussa. Kiitos kuuluu kansainväliselle rengasjättiläiselle, Bridgestonelle. Se nappasi Nokian omistukseensa 2003, ja se hallitsee viidakon lait.