Mainospalkki

Poliisimme on vakavasti sairas, 0sa 2

Sähköposti Tulosta PDF

Poliisihallituksen johtama tapa käyttää peltipoliiseja on johtanut poliisin toteuttamaan ihmisjahtiin, jolla ei ole mitään tekemistä liikenneturvallisuuden, saati sen vaarantamisen kanssa – poliisin varsinaisen päätehtävän kanssa. Se on arvotonta poliisitoimintaa! Ihmisjahti alkoi, kun valvonta siirrettiin LP:ltä paikallispoliiseille 1990-luvun puolivälissä. Sven-Olof Hassel ja LP:n päällikkö Knud Aas halusivat Norjan mallin mukaisen toteutuksen, johon tutustuivat Norjassa vuosia aikaisemmin.

Valtion tarkastusviraston selvitys 5/2019 poliisin liikenneturvallisuustyöstä (Atk 5/2019: ”Poliisimme on vakavasti sairas”) on karua luettavaa. Poliisihallitus saa kylmää kyytiä. Vuodesta 2014 Suomen liikenneturvallisuuden kehitys on vajonnut 28 EU-jäsenmaan joukossa sijalle 25., neljänneksi huonoimmaksi EU:ssa! Samalla ammattikuljettajia ajetaan työttömyyteen mitättömistä virheistä.
Selvitys osoittaa, että poliisin työssä pääpaino on siirtynyt automaattiseen kameravalvontaan, kansan suussa ”peltipoliiseille”. Merkityksettömiin ylinopeuksiin syyllistyvistä yksityisautoilijoista on peltipoliisin avulla tehty Suomen suurin rikollisjoukko. Samalla todelliset suurrikolliset ja kansainvälinen järjestäytynyt kuljetusrikollisuus kulkevat teillämme vapaasti.


”Ei ole mieltä pitää kameratolppia aktivoituina keräämään mahdollisimman paljon sakkomaksuja, kun liikennevirta juoksee hyvissä olosuhteissa. Sitä voidaan Suomessakin valvoa yhtenään. Jos syntyy häiriöitä tai jos olosuhteet huononevat merkittävästi, syntyy perusteita kameroiden aktivoimiseen. Miksi tuhlata voimavaroja, kun niitä ei liikenneturvallisuuden kannalta tarvita. Voimavaroja on säästettävä siihen, että niitä tarvitaan”, ”Peltipoliisien isä” Sven-Olof Hassel sanoo.

Suomen poliisin liikennetyö keskittyy tekemään tavallisista lainkuuliaisista kansalaisista jalkamiehiä ja työttömiä länsimaista oikeustajua tyrmäävin seurauksin. Poliisihallitus elää kuplassa, josta ei nähdä elävään elämään.
 
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien jäsenenä 15 vuotta ja edelleen, Pohjoismaiden ainoa liikennelääketieteen professori emeritus Timo Tervo kyseenalaistaa vuodesta toiseen julkisesti poliisihallituksen johtaman linjauksen. ”Suurin osa ylinopeussakotetuista on riskittömiä, pientä ylinopeutta vahingossa ja huomaamattaan ajavia. Peltipoliiseihin tuijottaminen on älytöntä”, Tervo toistaa toistamistaan, viimeksi Yle-uutisissa 14.7.2019.


”Täysin mieletön määrä viattomia ihmisiä maksaa ylinopeussakkoja, vaikka valtaosa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista ei ajeta ylinopeudella. Kannattaako näin massiivista resurssia pitää vain tätä riskiä varten. Nopeus ei ole se riski vaan törmäysvoima”, liikennelääketieteen professori emeritus, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan pitkäaikaisena jäsenenä jatkava Timo Tervo haastaa!

Samaa mieltä on peltipoliisien isäksi sanottu entinen Länsi-Suomen liikkuvan poliisin päällikkö, Maailmanpankin liikenneturvallisuusasiantuntija, Sven-Olof Hassel: ”Automattista liikennevalvontaa on Suomessa viety väärään suuntaan pistekohtaisilla kameroilla. Se voi lisätä ylivarovaisuutta ja jonoja ja aiheuttaa erilaisia vaaratilanteita. Haiskahtaa rahastukselta”, Hassel toteaa Ilta-Sanomissa.
 
MITÄTTÖMISTÄ NOPEUSYLITYKSISTÄ JÄRJETTÖMIÄ SEURAUKSIA
Suomessa autoilijat maksavat veroina ja maksuina valtion kassaan nyt liki 9 miljardia euroa vuodessa. Valtio palauttaa liikenneturvallisuudelle noin 1,5 miljardia. Autoilijoilta kerätyistä 7,5 miljardia palvelee yhteiskunnan muita tukia.
 
Jos kansan edustajat eduskunnassa haluavat rahastaa autoilijoita vielä enemmän merkityksettömistä ylinopeuksista vielä 1.6.2020 jälkeen, (uusi tieliikennelaki mahdollistaa jopa "tuplasakotuksen peltipoliisin kuvan perusteella"), rahastus jatkukoon oikealla nimellä. Hinnoittelu ”rikollisen autoilijan” oletetun maksuvalmiuden mukaan on edelleen ristiriidassa länsimaisen oikeuskäsityksen kanssa.


Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen: EROA!
 
Suomessa poliisi määrää ajokiellon, ”hyllyttää ajokortin” kolmesta ylinopeudesta 12 kuukauden sisällä tai neljästä 24 kuukauden sisällä olivatpa ylinopeudet miten vähäpätöisiä riskiltään tahansa. 3-4 rahalla sovitun rangaistuksen jälkeen pannaan päälle vielä lisärangaistus. Kuljettaja jalkautetaan 1 – 6 kuukaudeksi.
 
Asiaan kuuluu, että autoilija harhautetaan ylinopeusvirheisiin vajaalla, kilometrienkin mittaisilla puuttuvilla nopeusrajoitusmerkinnöillä ja valvontakameran tai tutkan sijoittelulla heti uuden rajoitusmerkin tuntumaan. Usein näkymätön poliisitutka nappaa autoilijan keskeltä taivalta ilman minkäänlaista muistutusta vallitsevasta nopeusrajoituksesta. Hätäjarrutukset 100:sta jopa 60:een km/t vallitsevan nopeusrajoituksen unohtuessa ennen äkkiä eteen ilmestynyttä peltipoliisia tuottavat jokapäiväistä vaaraa perässä ajaville.
 
Peltipoliisien käyttö panee autoilijat eriarvoiseen asemaan: 30% kuvista hylätään ja moottoripyöräilijöitä ei noteerata ollenkaan. Ajokortin menetys inhimillisestä erehdyksestä ja merkityksettömistä rikkeistä lyö korville kaikkea, mitä pidetään länsimaisena oikeuskäsityksenä.
 
Ajokorttien hyllyttäminen on summaarista ja kohdistuu sattumanvaraisella ankaruudella autoilijoihin. Se iskee armotta täysin syyttömiin! Poliisihallitus ilmoittaa jatkavansa tätä menoa 31.5.2024 saakka.
 
Poliisihallitus ei näe, että karkeimmankin jaon mukaan ajokortista riippuvaisia on ainakin kolmea eri lajia.


Kestämättömin perustein määrätyistä ajokielloista on turha valittaa.
 
Työssä käyvä ei menetä työpaikkaansa (paitsi jos on myyntimies tmv. liikkuvaa työtä tekevä). Hän voi käydä töissä julkisilla kulkuneuvoilla, taksilla tai vaimon/työkaverin kyydillä. Julkisilla kulkuneuvoilla työmatka voi venyä 40 minuutista yli kolmeen tuntiin vaihtoineen. Taksikustannukset nousevat helposti mojovaa sakkoa paljon korkeammiksi.
 
Yksinyrittäjälle, mikro- ja pk-yrittäjälle ajokortin välinpitämätön summaarinen hyllytys on katastrofi. Se voi olla katastrofi myös syyttömille työntekijöille ja perheille. Yhtäkkiä yrityksen vetäjä, johtaja, ei pääse kulkemaan tehokkaasti avainasiakkailla. Sopimusten teko vaikeutuu, hidastuu. Suuriakin kauppoja lipeää ohi. Puhutaan äkkiä kymmenien, satojenkin tuhansien menetyksestä - ajokortin menetyksen mielettömästä hinnasta. Se uhkaa yrityksen kokonaistaloutta, työpaikkojen pysyvyyttä ja perheiden elinehtoja.
 
Ammattikuljettajalle, jonka vuotuinen ajomäärä ja samalla mitättömän ylinopeuden riski on yli kymmenkertainen yksityisautoilijaan verrattuna, summaarinen ajokortin hyllytys on periaatteessa tappoisku. Hänestä tekemällä tehdään työtön! Lisäksi hänen huollettavansa, täysin syytön perheensä, menettää kokonaan tai enimmän osan tuloistaan. Eikä rangaistuksen pituus, 1 – 6 kuukautta, myönnä tilalle mitään työttömyyskorvausta. Ja lopulta, kun poliisi palauttaa ajokortin, työpaikan täyttää usein toinen kuljettaja (useinkin nk. halpamaan korvike) ja ammattikuljettajamme on lopullisesti työtön.
 
Myös täysin syytön työnantaja, kuljetusyritys, jota sitoo kuljetussopimukset, on äkkiä tyhjän päällä pakotettuna hakemaan kuljettajaa tilalle – ankaran kuljettajapulan Suomessa!
 
POLIISI EI PIITTAA
”Viime vuonna 600 000 autonkuljettajaa on sakotettu tai saanut huomautuksen sallitun nopeuden ylityksestä. Vain 3% on ylittänyt sallitun nopeuden yli 20 km/t. Meillä väitetään että kameravalvonnalla voidaan säästää jopa 40 henkeä vuodessa. Asiantuntijat eivät usko moisiin väittämiin. Ruotsissa ja Norjassa on noin puolet vähemmän ilmoitettuja ylinopeuksia. Viranomaiset eivät ole pitäneet tarpeellisena aktivoida peltipoliiseja yhtä usein kuin Suomessa”, S-O Hassel toteaa Hufvudstadsbladet-lehdessä 20.7.2019.
 

Mitä teet poliisihallituksen päivittämiseksi nykyaikaan, sisäministeri Maria Ohisalo?

Poliisihallitus ei välitä tilastoida tai seurata jakamiaan rangaistuksia saati seurauksia. Sillä ei ole tietoa summaarisesti rankaisemiensa ajokorttiluokasta saati ammattikuljettajien määrästä.
 
Poliisihallituksesta kerrottiin 3.8.2019, että vuosina 2015-18 oli hyllytetty yhteensä 61 893 ajokorttia 3/12 kk:n ja 4/24 kk:n rikkeistä. Kaksi päivää myöhemmin, 5.8., poliisi korjasi hyllytettyjen korttien määräksi 28 242 kpl.
 
Selityksenä todetaan muun muassa: ”Poliisilla ei ole omaa tietojärjestelmää ajo-oikeusasioille. Tilastointi perustuu Traficomin ATJ-järjestelmään, johon poliisilla ei ole pääsyä eikä poliisi voi saada yksilöityjä tilastoja. Pyyntö tietyn ajokorttiluokan perusteella tehdystä jaosta ei ole mahdollista”.
 
Poliisihallitus elää omassa kuplassaan, erillään elävästä elämästä, jota se hallinnoi.
 
KUPLASTA TOISEEN
Poliisihallituksen ohjeistus linjaa ajokiellon määräämisen eli ajokortin hyllyttämisen henkilön asuinpaikan poliisilaitoksen tehtäväksi. 7.3.2016 voimaan astunut 13-sivuinen ohjeistus korvattiin 1.6.2019 peräti 55-sivuisella ohjeistuksella. Pääkohdiltaan uusin ohjeistus ei eroa edeltäjästään.
 
Ohjeistuksessa lähtökohtana on, että ylinopeus on rikos! Ajokielto on rikosperusteinen. Kuljettajalle on varattava tulla kuulluksi kohtuullisen ajan sisällä pääsääntöisesti kirjallisesti. Päätökseen tulee sisältää ratkaisu perusteluineen ja mihin ajokiellon pituus perustuu. Perusteluissa tulee käydä selkeästi ilmi, miten henkilön ajo-oikeuden tarpeeseen liittyviä seikkoja on arvioitu ajokiellon pituutta määrättäessä. On huomioitava, ettei ajokiellon pituus muodostu kohtuuttomaksi rikostenlukumäärä ja vakavuus huomioiden. Ajokiellon kestoa määrättäessä otetaan huomioon vaikutukset, jotka ajokiellolla on henkilön toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen.


Poliisihallituksen ohjeistus ajokiellon pituudeksi tekojen luonteen mukaan tekee tilaa mielivaltaisille venytyksille aina päättävän paikallispoliisin mielentilan mukaan. Ohjeistus eriarvoistaa kansalaisia jyrkästi.
 
Käytännössä ajokieltoon määrätyltä jää poliisin sanankäytöllä em. kohdat epäselviksi. Ohjeistus korostaa kohtuuta ja vaikutuksia toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen. Käytännössä ne osoittautuvat tyhjiksi, merkityksettömiksi juridisesti kouluttamattomien paikallispoliisien määrätessä ajokieltoja kaavamaisesti 30 – 35 kpl päivässä.
 
AMMATTIKULJETTAJA ON EILISEN UHRI
Ohjeistus määrää: Kuljettamisen ammattimaisuus ei oikeuta muita kuljettajia suurempaan määrään rikkomuksia. Ajokilometrien suuri määrä ei ole ajokiellon kohtuullistamisperuste. Ajokiellon lyhentävinä tekoina voivat olla teot, joiden vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat lähinnä välillisiä ja joiden ei voida katsoa kuvastavan tekijän huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä säännöistä ja määräyksistä!
 
Poliisihallituksen suhtautuminen auton kuljettamiseen ammattina on käsittämätön. Kyse on henkilön ”leipäkortista”, elinehdoista, työstä ja toimeentulosta. Lisäksi myös sekä henkilön työnantajan että perheiden toimeentulosta. Missä yksityisautoilijan vuotuinen ajosuorite on noin 16 000 km, ammattikuljettajan on helposti 160 000 km. Käytännössä hän on yli 10 kertaa enemmän tahattoman, vahingossa ajetun lievän ylinopeuden riskin alainen, leipänsä uhalla. Poliisihallitus ei tämän merkitystä tajua. Ohjeistaa kuitenkin ajokiellon lyhentävistä teoista, joita poliisi ei käytännössä sovella.
 
Poliisihallitus elää omassa kuplassaan, josta ei ole näköyhteyttä elävään elämään.


EU:n liikenneturvallisuuden kehityskaaren mukaan Suomen liikenteessä tulisi nyt olla vain 136 kuolonuhria. 250:n tahtia mennään yhä aina vuodesta 2014 saakka. Mitä tekee hallitus asialle, pääministeri Antti Rinne?
 
Näin ovat myös kansan edustajat eduskunnassa hyväksyneet vuodesta toiseen enempiä ajattelematta. Päinvastoin on eduskunnan puhujapöntöstä vuodateltu, että ammattikuljettajan pitää moninkertaisen kilometrimäärän ja työrasituksen alaisena olla niin paljon muita taitavampi kuljettaja, ettei edes vahingossa erehdy kolmeen tahattomaan pieneen ylinopeuteen 12 kuukaudessa. Tai ainakaan neljään kahdessa vuodessa!
 
Suomen romahtaminen viidessä vuodessa liikenneturvallisuuden kehityksessä EU:n 28 jäsenmaan joukossa 25. sijalle, neljänneksi huonoimmaksi, ei ole sattuma!
 

Lisää kommentti

Pysy otsikon asiassa
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä


Turvakoodi
Päivitä


Lue uusimmasta numerosta

MAASTOPETO
Ford on tehnyt Rangeristaan maastokykyisemmän, tehokkaamman ja isokokoisemman version, Raptorin. Testasimme sitä Suomen metsissä.

VUODEN MATKABUSSI
Vuoden 2020 matkabussin vertailutestiin Romanian Sibiu:ssa osallistui tällä kertaa yhteensä viisi linja-autoa.

Sisällysluetteloon
Pääkirjoitukseen

 


 

 
"Nopeusvalvontakameroiden, "peltipoliisien" salamavalot ovat liikenneturvallisuutta murhaavia pimeällä..."  
Lue lisää >>


Yhteistyössä:



[ 07.12.2019 20:26 ]