Muun muassa älyliikenne, automatisoidut ajoneuvot ja kyberturvallisuus työllistävät standardisoijia nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän.
Jokapäiväiseen toimintaamme ja olemiseemme vaikuttaa lähes kolmekymmentätuhatta standardia. Ne eivät erityisesti näy missään, mutta tekevät monet asiat turvallisiksi, auttavat teollista tuotantoa sekä vientiteollisuutta ja yksinkertaistavat monia elämän asioita. Standardeilla ei määritellä kurkun käyryyttä tai paksuutta, ne kuuluvat EU-direktiiveihin.
Kauppa- ja teollisuushallituksen myötävaikutuksella Suomen Standardisoimislautakunta aloitti toimintansa 27.6.1924, siis sata vuotta sitten.
Pultteja ja jäkälälaatikoita
Lautakunta ei jäänyt kahvikerhoksi, sillä jo perustamisen jälkeisenä seuravana vuonna vahvistettiin ensimmäiset suomalaiset standardit: konepajateollisuus sai Whitworth-ruuvien ja metristen kierteiden standardit. Samoihin aikoihin vahvistettiin vientitarkoitukseen suunnitellun marjalaatikon ja jäkälänkuljetuslaatikon standardit.
Kuulostaa ehkä näpertelyltä askarrella jäkälän tai marjojen kuljetuslaatikoiden kanssa. Se osoittaa kuitenkin, että Suomessa oltiin varhaisessa vaiheessa kehittämässä sekä organisoimassa logistiikkaa ja tavaroiden joustavaa kuljetustoimintaa. Olihan vielä varsin alkeellisissa kuljetusjärjestelmissä järkevämpää viedä yhdenmukaisia jäkälälaatikoita Keski-Eurooppaan kuin sekalaisen kokoisia laatikoita. Jäkälä oli siihen aikaan merkittävä vientituote.
Suomessa oltiin hyvissä ajoin hereillä, sillä vastaavat organisaatiot ennen Suomen Standardisoimislautakuntaa oli perustettu vain Iso-Britanniaan (BSI) vuonna 1901, Belgiaan (BN) 1904 ja Saksaan (DIN) 1917.
Tuotestandardit yksilöivät vaatimukset, joita tuotteelle tai tuoteryhmälle asetetaan. Ne käsittelevät muun muassa tuotteiden yhteensopivuutta, mitoitusta ja lajivalikoimaa, aineen kestävyyttä, laatua, rakennetta ja turvallisuutta.
SFS toimii jatkossa nimellä SFS Suomen Standardit.
Globaalia toimintaa
Standardisointiin liittyi sekin kun vuonna 1978 Suomessa otettiin virallisesti käyttöön maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä, SI-järjestelmä (Système international d’unités). Järjestelmä perustuu keskeisiltä osiltaan Ranskassa 1700-luvun lopulla käyttöön otettuun metrijärjestelmään. Englannissa ja Yhdysvalloissa taitaa vieläkin olla valloillaan jalat, tuumat, unssit ja muut sekalaiset mittayksiköt.
Tänä vuonna SFS ottaa käyttöön uuden nimensä, SFS Suomen Standardit.
Standardointi on yhä enemmän globaalia toimintaa. Kun eurooppalainen standardointi laajeni 1980-luvun puolivälissä on Suomen standardikanta koostunut yhä selvemmin eurooppalaisista ja maailmanlaajuisista standardeista. Niiden osuus Suomessa käytössä olevista yli 27 000 standardista oli viime vuonna 97 prosenttia.
Logistiikka vahvasti mukana
Kuljetusala sai seuraavan laajasti vaikuttavan huomion, kun vuonna 1953 kuormalavan standardi julkaistiin. Kuormalavojen standardinmukaiset mitat ja ominaisuudet helpottavat logistiikkaa. Standardeissa määritellään teknisiä ominaisuuksia ja testaukset kuormalavoille ja niiden kanssa käytettäville tarvikkeille.
Nysse aloitti Remoted Oy:n kanssa yhteistyössä robottibussilinjan liikennöinnin Tampereella.
Standardit tuovat turvaa
Myös vaarallisten aineiden kuljetuksiin on saatu lisää turvallisuutta, kun kuljetukset hoidetaan standardinmukaisissa säiliöissä. Standardeja on olemassa säiliöiden suunnittelulle, rakenteille, tarkastuksille ja testaukselle.
Älyliikenteen standardien tarkoitus on lisätä liikenneturvallisuutta ja parantaa palveluja. Standardeilla pyritään takaamaan eri liikennejärjestelmien yhteentoimivuus ja tiedon käytettävyys paikkatietopalveluissa, esimerkiksi liikennetiedotteissa ja vaihtoehtoisten reittien tarjoamisessa.
Tulevaisuus pitää standardien tekijät kiireisinä, sillä alan standardointiin kuuluvat myös automaattisten ajoneuvojen testaukset, ohjelmistojen päivitykset, tietoturva ja kyberturvallisuus.
Teksti | Ilpo Ceder
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä