Auto, tekniikka ja kuljetus 8/2020
Perusväylänpito ei yksin riitä
Suomalainen ammattiliikenne tulee kulkemaan pääasiassa dieselin voimalla vielä vuosia tästä eteenpäin. Teiden kunto on olennaisen tärkeää, mutta sen lisäksi liikenteen kustannukset ovat asia, johon valtiovallalta odotetaan toimenpiteitä. Ammattiliikenteen kannalta on olennaisen tärkeää, että se huomioidaan liikenteen verotuksessa.
Ammattibiodiesel ja uusiutuvaa polttoainetta suosiva veromalli mahdollistaisi suomalaisen ammattiliikenteen vähentää päästöjä nykyisellä kalustolla ja ilman kohtalokkaan raskaita taloudellisia panostuksia. Järkeviä teknologisia vaihtoehtoja raskaan puolen kuljetuksissa ei vielä ole.
LVM:n tilaamien vaikutustenarviointien liikenteen päästövähennyskeinoista mukaan tavoiteltu liikenteen päästöjen puolittaminen ei onnistu ilman fossiilisten polttoaineiden hinnankorotuksia. Kustannukset tulevat ammattiliikenteelle sietämättömäksi, jos sitä ei huomioida päästövähennystoimissa.
Vetypolttokennoteknologia on mahdollinen raskaan liikenteen kasvihuonepäästöjä vähentävä voimanlähde. Kyseinen voimanlähde tosin puuttuu vielä LVM:n päästövähennyskeinojen toimenpidelistasta. Vetyteknologia on vielä sen verran kallista, että se ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto. Vetytankkausverkoston levittäytymistä ympäri Suomen saa vielä odottaa pitkään.
Diesel palaa vielä vuosia raskaan liikenteen käytössä. Ammattibiodiesel mahdollistaisi päästöjen vähentämisen nykyisellä kalustolla, ilman turhan raskaita kuluja.
Kaasu on myös yksi vaihtoehto, jolla saada vähennettyä päästöjä raskaassa liikenteessä. Kaasuajoneuvot ovat jo vähän lisääntyneet teillä ja tankkausasemiakin alkaa jo olla. Kaluston tarjonta ja kaasuverkosto vaativat silti vielä panostuksia kilpaillakseen dieselin kanssa.
Ammattibiodieselin käyttöönotto auttaisi vähentämään raskaan liikenteen päästöjä ja mahdollistamaan ammattiliikenteen kilpailukyvyn.
Hallitus on esittänyt liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 3,5 miljardin euron määrärahoja vuodelle 2021. 1,36 miljardia euroa määrärahoista kohdennetaan teiden, ratojen ja vesiväylien perusväylänpitoon.
Vuosien 2013-2017 perusväylänpidon rahoituksen keskiarvo oli 1,08 miljardia euroa, josta valtion budjetista tuli keskimäärin 930 miljoonaa euroa. Vaikka vuonna 2021 summa on paria viime vuotta pienempi, se on silti vuosikymmenen alun trendiä parempi.
Samalla hallitus päätti uusien väylähankkeiden rahoittamisesta. Miljoonia jaetaan muun muassa Saimaan kanavan kehittämiseen, Vt 4 Äänekoski-Viitasaari-tieosuuden kehittämiseen, Tampere-Jyväskylä-radan parantamiseen. Lisätalousarviossa annetaan koronaelvytyksenä rahoitusta uusiin tie-, rata- ja vesiväylähankkeisiin.
Infrapuolella näkymät ovat tällä hetkellä heikoimmat sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Elvytys investoimalla infrahankkeisiin olisi hyvä keino torjua koronasta johtuvaa taloustaantumaa. Kansainvälisten markkinoiden epävarma tilanne tullee joka tapauksessa vaikuttamaan vientivetoiseen talouteen. EU:n elpymisrahasto voi mahdollistaa investointeja. Suomen osuus EU:n elvytyspaketistaon tämänhetkisen arvion mukaan noin 3 miljardia euroa.
Kommentoi
