Ajolinja 3/2025, Pääkirjoitus
Pienetkin ylinopeudet halutaan kitkeä pois
Euroopan Unionin yksi lääke ylinopeuksien hillitsemiseen on uusiin autoihin tullut ylinopeusvaroitin. Se piippaa riippuen autosta ärsyttävästi tai vähemmän ärsyttävästi. Nopeusvaroittimen saa kyllä kytkettyä pois rattinapista tai sivunäytöstä.
Ylinopeusvaroitin alkaa piipata mittarinopeuden ylittäessä jo yhdellä km/h:llä nopeusrajoituksen. Eroa tulee siitä, että mittarivirhe vaihtelee. Se on tarkkojen ajopiirtureiden omaavissa kuorma-autoissa pienin.
Autoissa yleistyy jatkuvasti ajonopeuden automaattinen säätö, joka huomioi nopeusrajoituksen muutoksen. Tämä toimii erittäin tarkasti henkilö- ja pakettiautoissa eli yhtään yli sallitun nopeuden ei mennä. Kuorma- autojen ja erityisesti ajoneuvoyhdistelmien ajonopeus sen sijaan vaihtelee automatiikan ansiosta vähän enemmän, koska maastontunteva vakionopeudensäädin antaa rullata ja ottaa vähän santsia mäkeen.
Vielä viitisen vuotta sitten jotkut kuorma-autovalmistajat kertoivat automatiikan tarjoamista uusista rullausominaisuuksista, jotka antavat lisää alamäkinopeutta 90 km/h tienoille. Tuskin tällaista enää nykypäivänä mainostettaisiin.
Kuorma-autojen sallittu nopeus on pääosin 80 km/h, mutta joissakin EU-maissa moottoritiellä saa ajaa 90 km/h. Tähän arvoon on tehtaalta tulevien kuorma-autojen nopeudenrajoitin asetettu vakiotilauksessa.
Monet vaarallisten aineiden kuljetuksissa olevien kuorma-autojen nopeudenrajoitin on säädetty Suomessa 80–82 km/h lukemiin. Näin on ollut pitkään. ADR-autoissa turvallisuus menee kaiken edelle ja näin ne näyttävät esimerkkiä muulle rekkamaailmalle.
Monessa kuljetusliikkeessä seurataan kuljettajien ajotapaa ja annetaan jopa rahallisia kannustimia, jos ajonopeus pystyy maltillisena. Tämä on ymmärrettävää, sillä polttoaineenkulutus kasvaa reippaasti rajoitinnopeudella ajettaessa.
Kaikilta kuljettajilta vaaditaan viranomaisten taholta asennemuutosta, jotta ylinopeutta ei ajettaisi yhtään. Tämä muutostavoite voi olla tiukassa, kun pieniin ylityksiin on totuttu ja ne ovat jatkuvaa arkea.
Mallia voisi ottaa esimerkiksi Norjasta, jossa ylinopeuksia ei juuri ajeta. Ryhtiliikkeeseen tulisi osallistua myös kaikki henkilöauto- ja pakettiautotehtaat, joiden tulisi säätää nopeusmittarit tarkemmiksi. Ja kun rengaskoko muuttuu, uusi kalibrointi tulisi voida tehdä perustesterillä OBD-portista.
