Ajolinja

Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry teki liikennelaskentaa ulkomaisten kuorma- autojen osuudesta pääteillä. Se oli 10,7 prosenttia, kun se oli ollut 12,8 prosenttia vuonna 2021. Edellisvuosikymmenellä osuus oli kasvanut 7,3 prosentista 9,1 prosenttiin.

 

SKAL-laskennan otos oli tänä vuonna 13 300. Määrä oli sen verran suuri, että voidaan puhua melko luotettavasta tutkimuksesta. Sekin on hyvä huomioida, että ajoneuvoyhdistelmistä oli ulkomaisia 13,6 prosenttia.

 

Suurin selittävä tekijä muutokselle on venäläisen kuorma-autoliikenteen häviäminen tien päältä pakotteiden takia. Lisäksi muualta Euroopasta on rekkaliikenne Suomen kautta Venäjälle vähentynyt.

 

Suurin pudotus ulkomaisten osuudessa (7 %) oli tapahtunut valtatiellä 21 eli käsivarrentiellä. Sitä pitkin on tyypillisesti kuljetettu lohta Norjasta etelään, monesti pitkäkilpisillä rekoilla.

 

Todettakoon, ettei ulkomaisten rekkojen liikkuminen Suomen teillä ole laitonta. Euroopan Unionin yksi perusperiaatteista on vapaa liikkuvuus. Kustannuserot eri EU-maiden kesken ovat toki johtaneet siihen, että esimerkiksi Suomen tavaraliikenne rekoilla Eurooppaan ei ole ollut pitkään aikaan suomalaisten kuljetusyrittäjien käsissä.

 

SKAL-liikennelaskenta antaa suuntaa, mikä on suomalaisten kuljetusyrittäjien asema ulkomaisiin verrattuna. Tuorein tulos osoittaa, ettei tilanne ole ainakaan huonontunut.

 

Euroopan Unionin ylläpitämän Eurostat-tilaston mukaan Suomessa on kabotaasiliikennettä todella vähän (127 milj. tonnikilometriä). Naapurimaa Ruotsissa sitä on viidenneksi eniten Euroopassa (1 588 milj. tkm), 12 kertaa enemmän kuin meillä. Ulkomaiset kuljetusyritykset eivät siis harjoita Suomessa paljoakaan sisäistä liikennettä – joka on sallittua tietyin rajoituksin.

 

Kilpailutilanne ulkomaisia vastaan voisi suomalaisella kuljetusyrittäjällä olla paljon huonompikin. Suomen etuna sisäisessä kilpailussa ovat suuret rekat. Lisäksi laivayhteys hidastaa ulkomaisten innokkuutta lähteä kabotaasiin.