Ajolinja

Dieselmoottori on keksitty reilu 120 vuotta sitten. Sen valta-asemaa kuorma-auton järkevänä voimanlähteenä ei ole kyseenalaistettu sotien jälkeen kuin vasta aivan viime aikoina.

 

Kuljetusyritykset ajaisivat mieluusti dieselillä hamaan loppuun saakka. Siihen on totuttu, sen metkut ja ihanuudet tunnetaan. Toki dieselkoneisella on ajettava vielä pitkään, kun isoimpiin ajoneuvoyhdistelmiin ei ole muuta voimanlähdettä saatavilla.

 

Nestemäisellä maakaasulla käyvillä ottomoottoreilla kuljettaisi 76-tonnisetkin yhdistelmät, mutta riittävän tehokasta voimanlähdettä ei ole saatavilla. 460-hevosvoimaista isompaa ei ole. Panostus kaasukoneiden kehitykseen vaikuttaa vaisulta.

 

Henkilöautovalmistajista kaasuun ei satsaa monikaan. Tämä johtuu siitä, että Euroopan Unioni mittaa päästöt pakoputken päästä eikä huomioi polttoaineen elinkaarta. Jos huomioisi, silloin jätteistä tehtävä biokaasu olisi paremmassa asemassa. Siksi autovalmistajat keskittyvän mieluummin sellaisiin voimanlähteisiin, jotka eivät tupruta putken päästä. Kaikki puuhaavat sähköautojen kanssa.

 

Kaasumaailma on kuorma-autopuolella enemmän esillä kuin henkilöautoissa. Ja se johtuu siitä, ettei sähköstä ole nopeaksi ratkaisuksi isojen autojen maailmassa. Suomessakin on satsattu kaasukuorma-autoihin eli niihin saa hankintatukea ja tankkausverkostoa on kasvatettu.

 

Sähköiset isot kuorma-autot eivät näytä toteutuvan suuressa mittakaavassa kuin vasta sitten, kun polttokennotekniikka kehittyy. Siihen on toki satsaamassa moni kuorma-autovalmistaja. Ongelmat ovat pitkään saman suuntaiset kuin LNG-kaasulla, mutta paljon valtavammat. Tekniikka ja tankkausjärjestelmät ovat tuhottoman kalliita.

 

Kaasukuormurit sopivat moneen tehtävään ja ovat kilpailukykyisiä, sillä elinkaarikulut ovat usein dieseliä pienemmät. Tämä on tärkeä pointti, sillä maantiekuljetukset ovat matalakatteista toimintaa. Eikä kaasukoneen toimintavarmuudessakaan ei ole paljastunut isoja möykkyjä.

 

Jätteistä valmistettava HVI-diesel olisi dieselmoottorisella ajavalle helpoin päästönvähentäjä, mutta harva kuljetuksenantaja haluaa maksaa sen kalliimpaa litrahintaa. Tilanne on toki hiljaa muuttumassa. Lähes kaikilla on mielessä jo ympäristöasiat – silläkin juitsarilla, joka yllätti satunnaisen keikan heittäneen rekka-autoilijan: ”Laita Neste My-diesel kuitti laskun liitteeksi”. No autoilija ei laittanut, kun sellaisesta ei ollut etukäteen mitään puhuttu.

 

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry arvioi, että vuonna 2030 tavaraliikenteen energiankulutuksesta katetaan runsaat 95 prosenttia dieselillä. Tämä tarkoittaa, että harvan tarvitsee vielä suunnitella uuden elämän aloittamista.