Sähköposti Tulosta PDF

Ajolinja 10/2018, Pääkirjoitus

Unohdettu väylä kuljetusalalle

Suomessa noin 6 000 kuljettajaa saa vuosittain perustason ammattipätevyyden eli antaa valmiudet toimia ammattikuljettajana. Määrä saattaisi riittää kuljettajatarpeeseen, jos kaikki vaan jäisivät kuljetusalalle.
 
Suomen suurin autokoulu on Puolustusvoimat, joka kouluttaa vuosittain 3 000 ammattikuljettajaksi. Se on puolet vuosittaisesta kokonaismäärästä, joka tarvittaisiin kuorma- auton rattiin.
 
Armeijan kouluttamista kuljettajista liian moni ei siirry kuljettajaksi siviilissä. Tähän on yhdeksi syyksi kerrottu, että 2 000 nopean perustason koulutuksen saanutta ei pääse ison auton rattiin kuin vasta 21-vuotiaana. Nuori ei jaksa odottaa.
 
Todellisuudessa nämä 2 000 siviiliin tullutta olisi saatavissa jo heti kuorma-auton rattiin – kevytkuorma- autoon. C1-luokan suorittanut, jolla on 140 tunnin koulutuksen ammattipätevyys, voi toimia alle 7,5 tonnin kuorma-autossa ammattikuljettajana 18-vuotiaana. Näitä tehtäviä on mm. leipomoautojen ratissa, Postin ja kuljetusyritysten jakoautoissa, pikajakelufirmoissa.
 
Ei ole ollaankaan hassumpaa lähteä ammattikuljettajaksi pienemmän ammattiauton kautta. Siinä hioutuvat käytännön perusasiat. Esimerkiksi asiakaspalvelua oppii yhtä lailla kevyellä kuin raskaallakin autolla. Ja kun 21 tulee ikämittariin, silloin voi sitten siirtyä ison auton puikkoihin monta kokemusta rikkaampana.
 
Pelkän kokeen perusteella saa näillä näkymin jo ensi vuoden alkupuolella ammattipätevyyden 18-vuotiaana. Mutta ei kokeeseen kylmiltään ilman perustaitoja voi mennä, koska pitää olla jo ajo-oikeus, pitää hallita ajaminen eteen ja taakse sekä selvittävä neljän tunnin teoriakokeesta.
 
Koemallissa on nähty, että se mahdollistaa sitten kaikki 3 000 armeijasta ammattipätevyyden saanutta ison auton rattiin 18-vuotiaana. Tästä on turha vielä iloita, sillä armeijan nykyinen koulutusmalli jatkuu vuoteen 2023. Silloin päättyvät koulutussopimukset. Eli sitä keskustelua ei ole vielä aloitettu, miten kuljettajakoulutus armeijassa mahdollisesti muuttuu.

 
Lue uusimmasta numerosta

JÄTTI-SISU
Savonlinnalainen HCT-puujuna syntyy, kun täysperävaunuyhdistelmän peräosan vetopöytään kytketään puolikas.

KABOTAASIA
Kabotaasista piti tulla väliaikainen kuljetustapa, mutta siitä tulikin ainainen riesa. Määrä on 1,7 kertaistunut viidessä vuodessa.

Pääkirjoitukseen
Tilaa lehti



Yhteistyössä


[ 14.12.2018 06:06 ]


Mainospalkki