Ajolinja 5&6/2017, Pääkirjoitus
Juutut kuljettajapulaan, jos et luota nuoriin
Kun Suomi nousee hitaasti laskusuhdanteen alhosta, näkyy se tietysti myös lisääntyvissä kuljetusmäärissä. Näin valoisaa ei ole kuljetusyrittäjillä ollut viiteen vuoteen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry arvioi. Raskaiden kuorma- autojen kauppakin on myötätuulessa.
Mutta mistä työvoimaa, siis hyvää sellaista? Sitä moni pähkäilee, kuin ajot lisääntyvät.
Koulutuspolitiikassa tehdään usein se virhe, että laivaa käännetään liian hitaasti. Kun jonkin ammatin aloituspaikkoja herätään lisäämään, työvoimapula on ollut jo todellinen pitkään. Toisaalta pidetään tiukasti kiinni ammateista, jotka ovat häviämässä tai joissa on suuri työttömyys.
Mutta eihän sieltä ammattikoulusta valmiita ammattilaisia tule. Valtaosa on kyllä sisäistänyt alan perusteet ja pystyy ehkä menemään suoraan konttikuskiksi. Toisessa ääripäässä on puutavara-autonkuljettaja, jolta vaaditaan paljon osaamista ennen kuin häntä metsään uskaltaa yksin laittaa.
Kuljetusyritys voi kouluttaa työvoimansa itse. Tästä on hyvä esimerkki palkittu SKAL Kuljetusyritys 2017 Kari Malmstedt Oy, joka on kouluttanut valtaosan 40 kuljettajastaan oppisopimuksella. Nuoriin nouseviin kykyihin on siis luotettu.
Autonkuljettajahan ei ole enää pelkkä autonkuljettaja, vaan yhä enemmän tietoteknisten laitteiden ja palveluiden käyttäjä. Digitaalisuuden sisäistämisen ei pitäisi olla ongelma nykynuorison keskuudessa, jotka ovat räplänneet kännykkää lapsesta asti.
Kun työvoimatarve kasvaa ja suuret ikäluokat eläköityvät, harvoista nuorista on kisaamassa moni muukin ala. Kuljetusyrittäjän on sopeuduttava siihen, että joka hommaan ei välttämättä löydy valmista ammattimiestä. On siis annettava itse käytännön oppia.
Ja jos lain mukaisista työehdoista luistetaan, työvoimapula on taattu.
