Mainospalkki

Scania-matkaajat

Sähköposti Tulosta PDF

Nicolan autoissaan käyttämä sinihopea väritys on lainaa Saurerilta, sillä useat lanseeraukset tehtiin tällä värityksellä.

Kun syy on hyvä, reilun 7 500 kilometrin matka ei ole este. Sveitsiläiset Nicola Mazzuchelli ja Fridu Eggenberg pyörähtivät kesälomatkalla Suomessa.
 
Suomella ja suomalaisilla on mukava maine Sveitsissä, joten sveitsiläiset ajoneuvoharrastajat Nicola Mazzuchelli ja Fridu Eggenberg päättivät pyörähtää kulmillamme tutustumassa tuhansien järvien ja pitkien rekkojen maahan. Kaverukset kiipesivät kumpikin omaan veteraaniautoonsa ja ottivat suunnan pohjoiseen.
 
- Lähdimme Luganosta, joka sijaitsee Sveitsin eteläosassa, lähellä Italian rajaa, kertoo Nicola.
 
Tanskan eteläisellä rajalla oli matkaa tehty jo 1200 kilometriä, joten ihan nopeasta pyörähdyksestä ei ollut kyse. Tanskan läpiajo oli nopea juttu ja seuraavana etappina oli Norja, jonne matkattiin laivalla suoraan Tanskasta.
 
- Kävimme muun muassa Bergenissä ja Trondheimissa. Pitihän meidän nähdä maisemat, missä Pohjoisen Valtatien pelastajat työskentelevät, tuumaa Nicola viitaten Norjan hinausautonkuljettajien arjesta kertovaan televisiosarjaan.
 
Trondheimista matka jatkui Ruotsin läpi Uumajaan ja edelleen laivalla Vaasaan. Elokuun puolivälissä Nicola ja Fridu käänsivät piirturit levolle Power Truck Shown ajaksi.
 
- Tässä vaiheessa matkaa on tehty 3 600 kilometriä ja jokainen ajettu kilometri on ollut matkan arvoinen, tuumaavat sveitsiläiskaverukset saksaksi.


Nicola Mazzuchelli (oik.) ja Fridu Eggenberg tekivät reissun Suomeen. Parin viikon reissulla nähtiin maantietä 7 500 kilometrin verran. Nähtävyyksien ohella kaverukset kiersivät purkamoita, muun muassa Kauppilan Autohajottamolla vierähti pidempi tovi.

SCANIALLA JA SAURERILLA
Nicola oli liikkeellä Scania R112M -rekkaveturilla, jonka hän osti muutamia vuosia sitten kuljetusyrittäjäkollegalta Sveitsistä.
 
- Olen entisöinyt tämän auton ja nyt sillä ajetaan lähinnä huviajoa, kertoo Mazzuchelli uutena Sveitsiin myydystä autosta.
 
Sveitsiläisestä historiasta kertoo muun muassa Trilex-vanteet, jotka olivat muinoin lakisääteisiä sveitsiläiskalustossa. Nicolan kiinnostus ajoneuvohistoriaa kohtaan kumpuaa jo varhaisista nuoruusvuosista, jolloin hän pääsi välillä autonkuljettajaisän kyytiin.
 
- Hän ajoi ulkomaanliikennettä aina Lähi-itään saakka. Useimmiten ajokkina oli Saurer, jolla on erityinen paikka sydämessäni, kertoo pienimuotoista kuljetusliikettä pyörittävä Nicola.
 
Tällä hetkellä hänen yrityksessään on kuusi Saureria, joilla hän suorittaa monipuolisia kuljetuksia. Yhtiön suoritealaan kuuluu niin maansiirto ja talvikunnossapito kuin erikoiskuljetuksetkin.


Keinonahkainen ruutukuvioitu moottoritunnelin peite oli yksi kultaisten vuosikymmenten takuuvarma customointikeino.

HOLLANNIN LINJALTA
Sveitsin pohjoiskulmalta kotoisin olevan Fridu Eggenbergin ajokkina oli Scania LB141 vuodelta 1980.
 
- Ostin tämän vuonna 2005 ja rakentelin autoa noin vuoden verran. Auton päällä olevalla säiliöllä on ajettu Bertschin lukuun muun muassa elintarvikkeita ja kemikaaleja, tietää Fridu.
 
Fridulla on läheinen suhde niin säiliökalustoon kuin Scaniaankin. Hän on ajanut muun muassa Sveitsin ja Hollannin väliä säiliöautolla liki kymmenen vuoden ajan.
 
- Hollantiin ajettiin monenlaisia vientikemikaaleja, Sveitsiin pääasiassa mehutiivistettä. Tästä linjasta on jäänyt elämään myös valokilven Fridu´s Holland Express -teksti, kertoo autoharrastaja.
 
- Ruotsiin olen ajanut jonkin verran, mutta Suomi on ollut minullekin tuntematon maa. Nicola on se, joka on houkutellut mukaan tälle Pohjolan reissulle, kertoo Fridu nojaten Scaniaansa suomalaisessa kesäillassa.

Saurer teki viiden auton prototyyppisarjan yhdessä Magirus-Deutzin kanssa. Tämä Mazzuchellin auto on ainoa jäljellä oleva.

SAURER KUOLI, MUTTA SILTI ELÄÄ
Sveitsissä valmistetut Saurer-kuorma-autot ovat tänään haluttuja ja arvostettuja keräilykohteita kotimaassaan eikä niiden ura työkäytössäkään ole täysin loppunut.


Tämmöisellä Saurer D330 B:lla Nicolan isä ajoi Lähi-itään, mistä muistutuksena auton keulassa lukee Lugano-Doha.

Saurerit muistetaan laadukkaina tuotteina, joiden valmistusmäärät jäivät kuitenkin suhteellisen pieniksi ja sitä kautta tuotanto oli tehotonta. Monen muun pienen valmistajan tavoin merkki katosi markkinoilta jo 1980-luvun alkupuolella Mercedes-Benzin otettua haltuunsa hyötyajoneuvotoiminnot. Viimeisen siviili-Saurerin kerrotaan valmistuneen vuonna 1983. Sotilasautoja valmistettiin vuoteen 1987 saakka.


Nelivetoisia kippiautoja käytetään maansiirrossa ja lumenaurauksessa.
 
- Viimeiset siviiliautot luovutettiin asiakkaille tosin vasta vuonna 1985, tietää Nicola Mazzuchelli.
 
Kuljetusyrittäjän mukaan myös Sveitsissä voi ajella vanhemmalla kalustolla kustannustehokkaasti, sillä tiemaksuissa ja veroissa säästää ainoastaan Euro 6 -luokan kalustolla. Sitä vanhemmat ovat käytännössä yhtä kalliita käytön kannalta.


Mazzuchellin tallissa oleva Saurer D330 6X6 valjastetaan tarvittaessa lavetin vetoon. Voimanpesänä on Saurerin oma 12-litrainen kuutoskone.

- Myös varaosahuolto pelaa edelleen hyvin, sillä Saurerin toimintojen hiivuttua alalla toiminut yrittäjä osti osia varastoon. Erityisesti tekniikan osalta merkissä nojattiin kansainvälisiin toimijoihin, joten osien saatavuus on edelleen varsin hyvä, vakuuttaa Nicola.

Teksti: Ari Perttilä, kuvat: Ari Perttilä ja Nicola Mazzuchelli

TILAA AJOLINJA!
 

Lisää kommentti

Pysy otsikon asiassa
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä


Turvakoodi
Päivitä

Lue uusimmasta numerosta

LIMOUSINE
Pedersörestä tulee Suomen komeimmat karjan- kuljettimet, joissa on mukana paljon P. Björkin omaa työtä. Limousinen maalaus on totutusti Sjöblomilta..

POHJOLAN HCT-REKAT
Ruotsissa pisin HCT-yhdistelmä tulee olemaan
B-triple. Siellä moduuli- järjestelmään tukeutuminen saa kritiikkiä.


Pääkirjoitukseen
Tilaa lehti



Yhteistyössä


[ 27.11.2022 00:15 ]
feed-image Feed Entries


Mainospalkki