Ulkomainen rekka on ravannut tieltä Kaaresuvannon ja Kilpisjärven välillä.
Poliisi voi antaa kabotaasirikkomuksesta 5 000 euron hallinnollisen maksun tien päällä.
Tilanteeseen on syynä kabotaasin epäselvät säännökset. Siksi lakia ollaan muuttamassa selkeämmäksi.
- Nyt mennään parempaan suuntaan. Valvonta on ollut haastavaa, salapoliisityötä, toteaa ylitarkastaja Pasi Rissanen Poliisihallituksesta Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Tavaraliikenteen ajankohtaispäivässä joulukuun alussa.
Kabotaasi on laillinen oikeus harjoittaa maan sisäistä liikennettä toisessa maassa kuin mikä on auton kotimaa. Eli kun esimerkiksi virolainen auto tuo keikan Suomeen, se voi ottaa purkamisen jälkeen keikan Suomen sisällä.
Suomessa oli vielä kymmenen vuotta sitten tiukat kabotaasisäännöt. Vuonna 2015 EU-komissio kehotti Suomea poistamaan osan kabotaasisäännöksistä ja korjaamaan valvontalinjaa. Suomi päätti poistaa omat kabotaasikirjaukset kokonaan, vaikka vain osa oli vastoin EU-sääntelyä. Siitä lähtien Suomessa on tukeuduttu vain EU-sääntelyyn, joka ei ole ollut riittävän selkeä käytännön tilanteisiin.
- EU-komissio on kääntänyt kelkkansa, Syrjänen sanoo.
NÄIN MÄÄRITELLÄÄN KABOTAASIMATKA
Suomi tulee ottamaan Ruotsista mallia, miten kabotaasimatka määritellään. Ruotsi painiikin kabotaasin määrässä eri sarjassa kuin Suomi.
Kun ulkomainen auto tuo kansainvälisen kuljetuksen Suomeen, seitsemän päivän aikana voidaan tehdä enintään kolme kabotaasimatkaa. Ja kun neljä matkaa on ajettu, täytyy käydä maan ulkopuolella vähintään neljän päivän verran (jäähdyttelyjakso).
Valvonnassa on ollut ongelmana, että miten neljä kabotaasimatkaa määritellään tarkasti. Nyt tähän tulee selkeyttä.
Selkeimmillään yksi kabotaasimatka on yksi lastaus ja yksi purku.
Toinen mahdollisuus on lastata useista paikoista ja purkaa yhteen rahtikirjaan merkittyyn paikkaan. Tästä tulee yksi kabotaasimatka.
Sitten voidaan lastata yhdestä rahtikirjaan merkitystä paikasta ja purkaa moneen paikkaan. Tämäkin on yksi kabotaasimatka.
Liettualainen Girteka on Euroopan suurin kuljetusyhtiö.
MAKSU TIEN PÄÄLLÄ
Viranomainen, siis poliisi tai tulli, voi määrätä kabotaasirikkomuksesta tien päällä hallinnollisen maksun. Maksu kohdistetaan kuljetusyritykselle, tarkemmin sanottuna liikenneluvan haltijalle - ei siis kuljettajalle kuin poikkeustapauksessa.
Maksut noudattavat samaa tasoa kuin mitä on muissa Pohjoismaissa ja Hollannissa. Yhdestä kabotaasirikkomuksesta kirjoitetaan 5 000 euron hallinnollinen sanktio. Jos huomataan, että laiton kabotaasi on ollut jatkuvaa eli rikkomuksia on ollut vaikka viisi, siitä kertyy 25 000 euroa maksettavaa.
Kuljettajatodistusrikkomuksesta tulee 3 000 euron maksu. Eli jos kuljettajalla ei ole lupaa työskennellä EU-maassa.
Ruotsissa ja Norjassa voidaan autoon laittaa rengaslukko, jonka saa vasta silloin pois, kun hallinnollinen maksu on maksettu. Tämä käytäntö on mahdollista ottaa käyttöön Suomessakin, estettä ei ole.
Kun lailliseen ja laittomaan kabotaasiin saadaan nyt selkeyttä, tämä lisännee laillisen kabotaasin määrää. Ainakin huolintaliikkeet ovat toivoneet säännösten selkeyttä.
No miksi kabotaasia sitten harjoitetaan? Miksei voida hoitaa kuljetuksia oman maan kuljetuskalustolla? Tähän on selvä vastaus.
Saadaan entistä halvempia kuljetuksia. Onhan esimerkiksi romanialaisen kuljetusyrityksen kustannukset pienemmät kuin suomalaisella.
PALKKAUKSESTA
Kansainvälisessä kuljetuksessa ulkomailta tulee kuorma-auto, joka purkaa, lastaa ja sitten poistuu maasta. Tällaisen kuljetukseen kuljettajaan sovelletaan auton kotimaan palkkausta.
Kabotaasiliikenteessä sovelletaan ns. lähetettyjen kuljettajien sääntöjä. Tämä tarkoittaa, että kun ulkomainen kuljettaja ottaa kyytiin Suomen sisäisen kuorman, palkkaus muuttuu Suomen työehtosopimuksen mukaiseksi.
Jos esimerkiksi virolainen kuljettaja lastaa autoonsa Suomessa kuorman ja ajaa sen Ruotsiin, kyse on ristikkäiskuljetuksesta. Tällöin kuljettaja katsotaan lähetetyksi kuljettajaksi. Suomen kuljetusosuudella tulisi maksaa Suomen palkka ja Ruotsissa sitten Ruotsin palkka.
Oleellinen kysymys kuuluu, että saako kuljettaja todellakin aina oikean palkan.
Teksti: Jouni Hievanen, kuvat: Janne Heikkilä
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä