510-heppainen Volvo FH500 LNG. Tieliikenteessä sallittu kokonaismassa on 75 tonnia.
Jesse Jangerin ensimmäinen vakioajokki on uusi kaasu-Volvo. Se on lähes 200 heppaa tehottomampi kuin Kuljetus Jangerin FH16-700, mutta näyttää kuormat kulkevan silläkin.
Kuljetus Janger hankki kaksi uutta kaasukäyttöistä Volvo FH500 LNG-mallia. Seepsulan ajossa ja väreissä olevaa 75-tonnista kasettiyhdistelmää ajaa kuljetusyrittäjä
Rami Jangerin poika
Jesse Janger, 21.
- Tämä on minun ensimmäinen vakioajokkini, Janger kertoo.
Ajoa oli uutukaisella takana jokunen viikko. Sitä Jesse Janger tuuraili talon muita kuljettajia kolmisen vuotta. Kaivinkoneenkuljettajaksi hän valmistui Luksian ammattioppilaitoksesta. Samaa koulua käy hänen veljensä Juuso Janger, 17, joka on kesähommissa kaivurin puikoissa Porvoossa.
Luksian kautta tuli taskuun kuorma-autokortti ja armeijasta Upinniemestä linja-autokortti. Kärrykortin Jesse Janger ajoi Salossa autokoulussa.
Tuleeko sinusta joskus kuljetusyrittäjä?
- Toivottavasti. Nuoremmasta veljestä ei vielä tiedä, Jesse Janger arvioi.
Jesse Janger sai ensimmäisen vakioajokin kaasu-Volvosta.
”TANKKAUS ON HELPPOA”
- Tankkaan kaasua kerran päivässä, AdBlueta joka toinen päivä ja dieseliä kerran viikossa, Jesse Janger kertoo.
Volvon 13-litran kaasumoottori poikkeaa vastaavasta dieselmoottorista lähinnä ruiskutuslaitteiston osalta. Moottorin osista 85 prosenttia on samoja. Dieselpolttoainetta tarvitaan hitunen sytytykseen, koska kaasu ei syty puristamalla. AdBlue-urealiuosta kuluu suhteessa enemmän kuin dieselmoottorissa.
Tankkaus hoituu Vantaan Voutilassa St1-asemalla. Se on Airport-Teboilin alapuolella, Kehä III:n pohjoispuolella.
- Tankkaus on helppoa. Mittari hoitaa itse paineentasauksen, Jesse Janger kertoo.
Nestemäisestä kaasusäiliöstä riittää biokaasua pääkaupunkiseudun kasettiajossa noin 500 kilometriin. AdBlue-säiliön tilavuus 64 litraa ja dieselsäiliö on 170-litrainen.
Volvon kaasu- ja dieselmoottorien vääntö- ja tehokäyrät ovat samat. Huipputeho on 510 hevosvoimaa eli kokonaispainossa päästään 75 tonniin. Volvon mukaan moottorit eivät eroa käytännön ajossa toisistaan.
- Liikkeellelähtö on kaasuautolla tahmeampaa. Mäessä tämä vetää paremmin kuin meidän FMX540, Jesse Janger arvioi.
Starttaus kestää sekunnin pari enemmän kuin dieselissä, kun käynnistymiseen pitää saada kaasun sekaan vähän dieselpolttoainetta. Kaasumoottorin käyntiääni on dieseliä matalampi.
Sorapatjaa kevyen liikenteen väylälle.
Etuakseliksi Jesse Janger valitsi Volvoonsa paraabelijouset.
- Kun edessä on vain yksi akseli, rauta on tukevampi, Janger arvioi.
Muut akselit koko sorajunassa ovat ilmajousilla.
Kasettikuskin vala eli kasettilavan tippuminen ei käy helposti, kun mittaristossa on etulukolle varoitusvalo.
Jesse Jangerin ajaman uutukaisen kaasu-Volvon kääntyvä taka-akseli alkoi temppuilla työmaan tiukoissa käännöksissä. Vikatilassa taka-akseli meni jäykäksi. Vian sai pois päältä, kun katkaisi virrat.
- Täytyy käydä päivittämässä ohjelma, Jesse Janger kertoi myöhemmin ratkaisun ongelmaan.

Kuljetus Janger hankki kaksi samanlaista Esape-kasettiperävaunua, joiden lavat ovat Karhunkorven pajalta.
ESAPEN KASETTIKÄRRYT KULUTUSTERÄKSESTÄ
Kuljetus Jangerin kahden samanlaisen kaasukäyttöisen vetoauton ja perävaunun lavat on tehnyt Karhunkorven paja Urjalasta. Lavamateriaalina on SSAB:n Hardox 500 TuF, joka on selvästi kulutuskestävämpää kuin yleiset Hardox 400 tai 450.
Lavojen pohja on kuutta milliä, laidat neljää. Vetäjä ottaa 18 kuutiota, kärry 24.
Perävaunut on valmistanut Forssan Lava ja Huolto, Humppilan Metalli. Tuotenimi Esape tulee Esa Mäenpäästä ja perävaunusta.
- Käytän rungossa hinnaltaan tuplaten kalliimpaa kulutusterästä, Esa Mäenpää kertoo.
Runkomateriaali tulee Suomen Kulutusosalta, joka ei tuoteluettelossaan kerro terästen tuotemerkkiä. Mäenpään mukaan myötöraja on noin 1 000 Mpa (N/mm2). Se on siis samaa tasoa kuin SSAB:n Stenx 960 erikoislujassa kulutusteräksessä eli on todella sitkeää. Esapen käyttämässä runkomateriaalissa kovuus on HB500, joka on parempi kuin toinen Suomen Kulutusosan tarjoama vaihtoehto HB400.
- Kasettikärryjen rakenne on kuin ruotsalaisissa tukkikärryissä, Mäenpää sanoo.
Välipalkit ovat pyöreät putkea.
- Ei kerää santaa päälle. Se on Jangerille tärkeää, Mäenpää toteaa.
Rakenne on myös kiertojäykempi.
- Sitä enemmän merkitsee liitostekniikka. Ja pyöreästä putkesta on helppo tehdä, Mäenpää toteaa.
Rami Jangerin mukaan Esapen viisiakselinen kasettikärry painaa noin tonnin vähemmän kuin Jykin vastaava. Jykiläisiä Kuljetus Jangerilla on kuusi. Jangerilla on myös ruotsalainen Sörling-perävaunu Karhunkorven pajan lavalla - muuta ei saatu silloiseen hätään nopeasti.
Mäenpää katsoo listasta, että vuodesta 2017 lähtien Esape-kasettikärryjä on tehty 48.
- Suurin osa on mennyt lähialueelle, Mäenpää sanoo.
Paremmin Forssan Lava ja Huolto tunnetaan kuitenkin valmistamistaan matalista lavettikärryistä.
Teksti ja kuvat: Jouni Hievanen
TILAA AJOLINJA |
OSTA DIGILEHTI
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä