Nelostiellä liikkuvan Kuljetusliike Ilmari Lehtosen HCT-yhdistelmä oli esillä VAK-koritehtaalla alkuvuonna 2019, jolloin yleinen HCT-liikenne alkoi.
Nelostiellä kulkee paljon pitkiä HCT-rekkajunia, jotka joutuvat hidastelemaan puutteellisen liikenneinfran takia.
- Tämä on todella nopea ja iso muutos, toteaa liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ajoneuvojen hyväksyntäosaston johtava asiantuntija Otto Lahti.
Lisää pituutta Suomen pääteiden rekkaliikenteeseen saatiin vuonna 2019, kun HCT-yhdistelmät tulivat yleisesti mahdollisiksi. Tilaston mukaan vuonna 2023 pääteillä kaikkien kuorma-autojen ajosuorite oli 1 411 miljoonaa kilomeriä. Tästä oli raskaiden yhdistelmien osuus 981 miljoonaa kilometriä. HCT-yhdistelmien osuus oli 140 miljoonaa kilometriä eli 14 prosenttia.
MIKSI KIERTOLIITTYMÄT?
Kaikesta kuorma-autoliikenteestä on HCT-yhdistelmien osuus suurin, 30 prosenttia, valtatiellä 4 Kärsämäellä. Laskentatilasto on liikenteen automaattisista laskentapisteistä, joita on päätieverkolla. Kärsämäellä pitkät yhdistelmät ja muukin liikenne joutuu ajamaan kolmen kiertoliittymän läpi. Näin ei tietysti kuuluisi olla, onhan nelostie Suomen valtasuoni ja osa Euroopan laajuista TEN-T päätieverkkoa.
Kiertoliittymät tulivat Kärsämäelle vuonna 2005. Sitä ennen ei tarvinnut keskustan läpi ajettaessa hiljentää niin paljon kuin nyt, koska päätie oli suoraa baanaa. Kiertoliittymien ansiosta päätielle pääsee sivusta helpommin kuin ennen, mutta varjopuolena on pääsuuntien liikenteen energiakulutuksen kasvu. Mieti, kuinka paljon dieseliä on palanut Kärsämäen kiertoliittymähidasteissa?
Taisi olla vuosi 2009, kun tämän jutun kirjoittaja tuli oululaisen Haverinen Logisticsin täysperävaunuyhdistelmän kyydissä Oulusta pääkaupunkiseudulle. Kuljettaja tuumasi Kärsämäellä, että miksei nelostietä voitu kiertoliittymien rakentamisen sijaan siirtää muutamaa sataa metriä sivuun Kärsämäen keskustasta pellolle uuteen tielinjaukseen. Tässä onkin totuuden siemen.
Milloin baana suoristuu?
TIESUUNNITELMIA
Kärsämäen ohitustiestä on olemassa tielinjaus, joka on nähtävissä nelostien toimenpidesuunnitelmasta Pyhäjärven ja Pulkkilan välillä (72 km). Kärsämäen ohitus on kymmenen kilometrin mittainen, 100 km/h:n nopeusrajoituksella. Nythän rekat matelevat Kärsämäen keskustan kohdalla 40 km/h vauhtia. Ohitustiellä olisi eritasoliittymä, josta kulkisi nelostien yli valtatie 28 (Kokkola - Kajaani). Toimenpidesuunnitelman yleisötilaisuus pidettiin vuoden 2023 tammikuussa, jolloin esiteltiin myös suunnitelmaluonnos.
Pyhäjärven ABC:n kohdalle Kärsämäeltä 34 kilometriä etelään on nelostie suunniteltu uuteen lyhyeen tielinjaukseen. Tähän tulisi eritasoliittymä, josta menee nelostien yli valtatie 27 (Kalajoki - Iisalmi). Valtatien 88 (Raahe - Iisalmi) risteykseen Pulkkilaan, 33 kilometriä Kärsämäeltä pohjoiseen, on suunniteltu myös eritasoliittymä nelostien yli.
MUTTA MILLOIN?
Milloin sitten HCT-rekat pääsevät paukuttamaan ilman turhia hidasteita nelostietä Pyhäjärveltä Pulkkilaan Kärsämäen ohi? Tästä on maininta vuonna 2020 valmistuneessa raportissa Valtatiekäytävän 4 ja 29 kehittämisen periaatteet välillä Helsinki-Tornio/Haaparanta. Raportissa kerrotaan, millaista palvelutasoa tavoitellaan nelostielle vuodeksi 2040. Huomaa sana tavoitellaan.
Helsingistä Viitasaarelle olisi moottoritietä, moottoriliikennetietä, ohituskaistatietä tai nelikaistaista valtatietä. Viitasaarelta Pulkkilaan olisi tarkoitus mennä yksittäisin ohituskaistoin varustettua kaksikaistaista tietä. Pulkkilasta Liminkaan olisi tarjolla ohituskaistatie. Limingasta Tornioon on moottoriväylää, ohituskaistatietä tai nelikaistaista valtatietä.
No toteutuvatko toimenpideselvitysten ja raporttien suunnitelmat, jotka satavat HCT-rekkojen ja muunkin autoliikenteen laariin? Paljon riippuu siitä, mille väylille Suomen hallitus päättää raottaa kukkaron nyörejä kulloisestakin budjetistaan. Sekin voi vaikuttaa, missä pääministeri ja liikenneministeri asuvat.
Suomen väyläverkoston kehittämiseen tavoitellaan hallituskautta pitkäaikaisempaa näköalaa. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 (Liikenne 12) kertoo yleisellä tasolla liikennemuotojen nykytilanteen ja tavoitetason.
Liikenne 2012 suunnitelma vuosille 2026-2032 on juuri lausuntokierroksella. Sekin suunnitelma pysyttelee ylätasolla puuttumatta esimerkiksi Suomen valtasuonen nelostien investointitarpeisiin. Näin ollen ei voida sanoa, milloin Kärsämäen kohdalla on ohitustie.
Teksti: Jouni hievanen
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä