Sisu GTP taipuu moneen kuljetustehtävään.
Panssaroitu Sisu GTP on suomalaisen kuorma-autovalmistajan pelastusrengas. Toistaiseksi Suomen armeija on ainut, jolle maastohirmua on mennyt.
- Runkoteräs tulee Raahesta. Panssariteräs valmistetaan siis Suomessa, ei Ruotsissa, Korhonen sanoo.
Suomi on nyt Natossa, mikä on sen merkitys Sisu GTP:lle? Korhonen aloittaa pitkän selvityksen.
- Tässä ohjataan supertankkeria, jolla on hitaat liikkeet. Kaikki kestää todella kauan. GTP on ollut meille seitsemänvuoden projekti, nyt se on vasta valmis.
Monissa maissa sotilashankinnoissa vedetään usein surutta kotiin päin. Ulkomaista ei osteta helpolla. Korhonen kuitenkin toteaa, että karkeasti sanottuna Naton jäsenmaa ei voi hankkia sellaista ajoneuvoa jäsenmaan ulkopuolelta, jos sitä joku Natomaa valmistaa.
- Tämä on meille tosi tärkeä, että päästään Saksan markkinoille. Jos asiaa katsoo vähänkin taaksepäin, ei olisi ollut mahdollista, että Bundeswehr (Saksan armeija) ostaisi meiltä autoja, Korhonen arvioi.
- GTP on puolimersu. Se on kuin Unimog, tai pikemminkin naamioitu Zetros. Tekniikka on Mersua. Daimler näkee GTP:n puolittain omana tuotteena, Korhonen toteaa.
GTP:ssä on Suomesta lähinnä alusta ja teräskori. Näillä tehdään auton tärkeimmät sotaominaisuudet eli maastokyky ja suojaus vihollista vastaan.
Korhonen ottaa esille vuoden 2021 syksyllä pidetyn Mercedes-Benzin Zetros 4x4-tapahtuman. Samaan tilaisuuteen kutsuttiin Mersu-tekniikkaisia sotilaskäyttöön tehtyjä maastoautoja. Esillä oli Sisu GTP, saksalaisen KMV:n valmistama Dingo ja espanjalaisen TSD:n kehittämä Ibero SMV20. Korhonen pitää tärkeänä, että GTP pääsi mukaan muiden sotilasautojen kanssa.
- Daimler on työntänyt meitä Bundeswehrin suuntaan. Eikä meitä enää tarvitse työntää, kuin ollaan Natossa.
Kun tarkemmin kysyy Korhoselta, selviää, että Sisu GTP ei ole ollut Bundeswehrin testeissä.
Suomen armeijalla on Etelä-Afrikassa valmistettuja RG-32M maastoautoja. Ne ovat hiukan pienempiä kuin Sisu GTP:t. (Kuvalähde: Wikipedia).
RG32-M ON LÄHIARMEIJOILLA
Kun Sisu GTP:n suunnittelu alkoi, se tähdättiin Korhosen mukaan Etelä-Afrikassa valmistettavan RG-32M maastoauton kilpailijaksi. Sellaisia on Suomen armeijalle hankittu 2010-luvulla 74. Ruotsissa niitä on 350.
- Ruotsissa on sama ongelma kuin meillä, että autoihin ei saa varaosia. Alkuperäinen valmistaja ei ole enää hengissä, Korhonen toteaa.
Nyt RG-32M kuuluu eurooppalaisen monialaisen BAE Systems sotilasjätin valikoimaan. Korhonen tunnustaa, että RG-32M:n tekniikka on hyvää, esimerkiksi moottorin on tehnyt itävaltalainen Steyr.
- Tällaiseen hankkeeseen voisi ihan hyvin Saksakin liittyä, Korhonen toteaa.
Puolustustarvikkeiden yhteishankintoja tehdään EU-maiden kesken jatkuvasti. Esimerkiksi Patria on ollut mukana sellaisessa AMV-ajoneuvollaan.
Sisu GTP 4x4 pääsi kilpailijoiden seuraan 1,5 vuotta sitten. Kaikissa on Daimlerin tekniikka. (Kuvalähde: Sisu Auto).
KAUPPOJA VASTA SUOMEEN
Ensimmäinen Sisu GTP kauppa piti toteutua jo vuonna 2019 Latvian armeijan kanssa. Latvia joutui kuitenkin perumaan kaupan. Valituksen teki eteläafrikkalainen Paramount Group ja amerikkalainen Hummerin valmistajana tunnettu AM General.
Korhonen selittää, miksi tapahtui: Latvialaiset käyttivät valinnassa muitakin kriteereitä kuin julkisessa tarjouspyynnössä olleita ehtoja.
Toistaiseksi Sisu GTP:n ainoat kaupat on tehty Suomen Puolustusvoimien kanssa. Ensin ottivat kuusi autoa vuoden testiin. Viime vuoden lopulla tilasivat 25 autoa 19 miljoonalla. Odotukset lisätilauksista ovat suuret.
Puolustusvoimien GTP-autojen tuotanto alkaa Karjaalla kesälomien jälkeen.
- Olen vakuuttunut, että teemme näitä jatkuvasti ja pitkän aikaa. Teemme pitkiä kymmenen vuoden sopimuksia, niiden suuruusluokka jää sitten nähtäväksi.
DAIMLER-YHTEISTYÖ PELASTUS
Vuosina 1997-2010 Sisuun tuli hytit Renaultilta. Kun ranskalaisvalmistaja liittyi Volvo AB konserniin, Volvon ja Renaultin 13-litrainen moottori tuli yhdeksi vaihtoehdoksi.
Sisu Auton toimitusjohtaja Timo Korhosen mukaan Renault-yhteistyössä Sisun militääripuoli oli suoraan kilpailija Renault Defencelle. Siksi sieltä ei sotilastekniikkaa olisi saatu.
- Emme olisi koskaan saaneet Daimlerilta militäärikomponentteja, jos emme tekisi nykyistä yhteistyötä, Korhonen toteaa.
Daimlerkin valmistaa armeija-autoja, kuten 8x8-malleja, myös suojattuina.
- Daimler ei halua olla esillä militääripuolella. Saksassa ollaan ainakin tähän asti oltu tosi herkkiä, Korhonen arvioi.
Syvät traumat tulivat sotaisalta 1940-luvulta. Taustalla on Adolf Hitlerin hirmutyöt.
Teksti: Jouni Hievanen
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä