Kvarken Link – Autolla Vaasasta Uumajaan

Sähköposti Tulosta PDF

Halvin ajotie yhdistää Uumajan ja Vaasan Ostnäs-Björkö välillä matalinta merenpohjaa noudattaen pengerrettyjä teitä ja kahta siltaa pitkin, ilman tunneleita. Siltojen "jalkojen" teko merenpohjaan on tänään sarjatyötä.

Vaasa-Uumaja välillä keskimääräinen ajoaika rekalla on noin 6 tuntia, Ahola Transportin kehitysjohtaja Mika Sorvisto sanoo. Muun muassa Kalottspedition ja Williamsson Transport vahvistavat tämän. Merenkurkun ylittävä ajoväylä tarjoaisi välin runsaassa tunnissa, millä olisi suuri merkitys ajo- ja lepoajoissa. Kuljetukset Ruotsiin, Norjaan ja Atlantin satamiin eivät olisi sidottuja aikatauluihin. Kvarken Link vähentäisi myös monia ailahtelevia kustannuksia kuten jäänmurtajatoimintoja, lakon uhkia, ja parantaisi tuntuvasti just-in-time toimitusvarmuutta ja huoltovarmuutta.

Tie-, raide- ja vesiväylien kannattavuuden kansainvälinen asiantuntija, suomalainen Antti Talvitie, ja arktisen merirakentamisen kansainvälinen ykkösosaaja Esa Eranti paljastuivat sattumalta Vaasassa uuden akkutehtaan sekä Wärtsilän suurinvestointien tiimoilta.
 
Heidän yhteistyön tutkimus- ja selvityskohteena on Kvarken Link (työnimi ”Kvarkki”) ajotie Suomen ja Ruotsin välillä Merenkurkun kohdalla.


Esa Eranti toimi erityisasiantuntijana jo Juutinrauman sillan suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän pitää Kvarken Linkin siltoja Juurinrauman jälkeen "helppoina tapauksina".

Alkua Juutinrauman sillasta
Esa Eranti toimi erityisasiantuntijana jo Juutinrauman siltahankkeessa. Hänet tunnetaan merija rantarakentamisen asiantuntijana arktisissa miljardiprojekteissa. Hyötytuuli Oy:n maailman ensimmäisen raskaisiin jääolosuhteisiin rakennetussa Porin Tahkoluodon merituulipuistohankkeessa (2016-2017) hän toimi pääsuunnittelijana.
 
Antti Talvitie puolestaan tunnetaan liikenneväylien kannattavuusarvion ja rakentamisen asiantuntijana TVH:n tuotantojohtajasta USA:n ja Suomen yliopistojen rakennusinsinööriosastojen johtajaksi ja aina Maailmanpankin vanhemmaksi erikoisasiantuntijaksi. Tuoreimpana tehtävänään on Uzbekistanin 1,5 miljardin US-dollarin rataprojektin (19 km tunnelia) arviointi, josta taas kerran kokemus: hyvillä ja kannattavilla rahtikuljetuksilla on merkittäviä alueellisia talousvaikutuksia, jotka eivät ole poissa muualta; kun taas henkilöliikenne ei liikennekäytävässä juurikaan kasvanut.
 
Kvarkissa selvitetään tämän päivän huipputekniikalla kahdeksaa eri reittiä. Suomessa lähtöpaikkoina ovat Raippaluoto ja Björkö, ja Ruotsissa vastaavasti Ostnäs, Norrfjärden, Holmsund ja Rovögern. Pisin tieyhteys on Ostnäs- Björkö (78,6 km) ja lyhin Rovögern-Raippaluoto (58,8 km). Kaikki reitit tarjoavat erilaisia pengerrettyjen teiden, tunnelien ja siltojen yhdistelmiä. Siltojen leveydeksi on valittu 10 m (2 + 0,5m piennarta). Tunnelit ovat siltoja kalliimpia, mutta rakennustekniikka jo aivan eri luokkaa kuin Juutinrauman kohdalla. Niistä saataisiin kiviainesta tien penkereeseeen.


Esa Eranti (vas.) ja Antti Talvitie.
 
Rakentamiselle edullinen merenpohja
Lähtökohtaisesti Merenkurkun pohjaolosuhteet ovat sen matalilta osin perustamisen kannalta suotuisat. Perustusten rakentamisessa voidaan käyttää Suomessa kehitettyä ja Tahkoluodon edustan merituulivoimaloiden perustamisessa sovellettua teknologiaa. Reittiselvityksissä tulisikin arvioida mahdollisuuksia off-shore tuulivoimaloihin Ruotsin rannikolla kuten FCGn (Finnish Consulting Group 2009) selvityksessä on ehdotettu. Kvarkki olisi myös kuljetusten osalta askel ilmaston muutoksen hallitsemisessa.
 
Toteutuksessa yksi työryhmä (useita työyksiköitä) tekisi perustuksia (pohjat valmisteltu etukäteen) sarjatyönä yksi perustus/kaksi päivää. Sillan kansien nostoryhmä voi olla vielä tehokkaampi. Rakennussesonki on runsaat puoli vuotta. Rakentaminen voidaan toteuttaa 3 vuodessa, jos edetään priorisoidun kansainvälisen merirakennusprojektin tahdissa.
 
Juutinrauman siltaan verrattuna Kvarkissa on vain kaksikaistainen maantie, jolle on tarjolla hyvä pohja. Suomen vaikeuksiin ajautuneelle metalliteollisuudelle olisi tarjolla Kvarkissa yli 200 tuhatta tonnia perustus- ja kansirakenteita.
 
Järkevästi katsoen Kvarken Linkiin kannattaisi lisätä Vt3 Tampere-Seinäjoki (länsi)-Vaasa (itä)-Oulu moottoritienä! Siellä on valmis infrastrukruuri ja koko Pohjanmaata palveleva linkki Kokkolan syväsatamaan sekä Sinisen tien kautta Venäjälle. Vt8 (E8) Pori- Vaasa kannattaisi tehdä kunnon 4-kaistaiseksi!
 
Kvarken Linkillä voi arvioida olevan henkilöautoliikennettä vähintään 250 000/vuosi (50€ tullimaksulla) ja kuorma- ja bussimatkoja yli 66 000/vuosi (2- 300€ tullimaksulla). 30% rakentamistuella EU:lta (arvioitu mm. Tunnin junalle), ja 50-50 kustannusjaolla Ruotsin kanssa Kvarken Link olisi Suomen historian edullisin pääväyläprojekti!


Siltojen "jalkojen" teko merenpohjaan on tänään sarjatyötä.
 
Halvin Kvarken Link: Ostnäs-Björkö
Siinä olisi mereen rakennettuna pengerrettyä tietä (25 km) ja siltoja (23,8 km). Kokonaispituus olisi 76,2 km. Pisin silta, 20,6 km, kulkisi vain 10-25 m syvää hyväpohjaista merenpohjaa pitkin.
 
Hinnaksi Eranti ja Talvitie arvioivat: Maantie ja penkereiden päällysrakenteet 2M€/km; penkereet 20 €/m3 rtr, 4-20M€/km riippuen vesisyvyydestä ja pohjaolosuhteista; siltojen kansirakenteet 20M€/km paikoilleen asennettuna, jänneväli 100 m; väylän kohta (alituskorkeus jopa 50 m) ja syvänteet voidaan mennä riippusillalla ja isommalla jännevälillä; sillan perustukset 4-12 M€/kpl paikoilleen asennettuna riippuen vesisyvyydetä, pohjaolosuhteista ja kokonaiskorkeudesta.
 
Maalla olevan tiestön parannuksiin olisi varattava 20 M€ kummassakin päässä. Lisäksi olisi varattava koko summasta 20% arvaamattomiin ja toiset 15 % suunnitteluun ja projektijohtoon. (Nämä puuttuvat kokonaan mm. Tunnin junan, Tallinnatunnelin, Tampereradan ja tulevan ”Itäisen suunnan raideyhteydestä”, Toim.huom.)
 
Hinnaksi tulisi alle 3 Mjrd€ eli tuntuvasti alle esimerkiksi Tunnin junalle arvioidun 4 Mjrd€:n. Halvin reitti ei välttämättä ole paras, Eranti ja Talvitie muistuttavat. Silti myös muut, kalliimmat Kvarken Link reittivaihtoehdot alittavat kannattavuuslaskelmissa reilusti esimerkiksi Tunnin junan hinta-arvion.
 
Logistiikkakustannukset ja toimitusnopeudet rasittavat raskaasti Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Kvarken Link olisi tässä mielessä merkittävä parannus. Samalla Suomen maksettavaksi jäisi murto-osa koko hinnasta. Se toisi myös tärkeää työtä ja toimeentuloa Suomen metalliteollisuudelle ja rakennusteollisuudelle käynnissä olevina vaikeina aikoina. Ja se synnyttäisi vientikelpoista merirakennusteknologiaa ja osaamista kaikkialla, erityisesti arktisilla alueilla, Eranti ja Talvitie painottavat.
 
Tällä hetkellä Eranti-Talvitie eivät halua antaa tarkempia tietoja selvitystyön jatkuessa. Lopullisia reittiehdotuksia ja tarkempia kustannusarvioita on odotettavissa myöhäissyksyllä. EU:ta tullaan lähestymään ja selventämään sen kiinnostusta Kvarken linkkiin ja sen rahoitusta kohtaan. Mahdolliset toteutustavat tulevat riippumaan myös rahoituksesta.
 
Kvarken link, Kvarkki, olisi jättiaskel Suomen kansantaloudelle ja olisi maan etu, että hallitus ja talouselämä edesauttaisivat sen toteutusta, Antti Talvitie ja Esa Eranti summaavat.

Teksti | Klaus Bremer, kuvat | Pietari Visanti

TILAA AUTO, TEKNIIKKA JA KULJETUS!
 

Lisää kommentti

Pysy otsikon asiassa
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä


Turvakoodi
Päivitä


Lue uusimmasta numerosta

VOLVO VNL 2024
Volvon VNL:ssä esitellyt innovaatiot toteutettiin tavoitteena tehdä kuljettajan työstä helpompaa ja truvallisempaa.

AJOPIIRTURIT
Kuljettajan isoveli täyttää 180 vuotta ja älykäs digipiirturi on tulossa. Kattavassa raportissamme tutkimme piirtureita eilen, tänään  ja huomenna.

Sisällysluetteloon
Pääkirjoitukseen


 


 

 
"Entä vienti- ja ulkomaankauppamme ykkönen, EK ja sen toimitusjohtaja Jyri Häkämies: mitä olette tehneet asian hyväksi..."  
Lue lisää >>



Yhteistyössä:

 


[ 28.03.2024 20:58 ]

Mainospalkki