Kortetmaan Volvo oli Ajolinjan viime vuoden Ärjykisan kakkonen yleisöäänestyksessä. Hytin maalauksen raidoituksineen on tehnyt Simon Ahlsved.
- Hytti on villoitettu kuin omakotitalo, kuljetusyrittäjä Antti Kortetmaa toteaa Volvo FH500 TC:n hiljaisuuden perustan. HCT-yhdistelmä on lähes aina tien päällä.
- Nyt autolla on ajettu 270 000 kilometriä, kuljetusyrittäjä Antti Kortetmaa kertoo kesäkuun alkuviikolla.
HCT-yhdistelmä seisoo sunnuntaisin 9-10 tuntia. Lauantaisen neljän tunnin aikana tehdään Kannuksessa kaluston huolenpitoa ja pesuja, joko Mäkelän huoltopaikalla tai Salosen hallilla. Määräaikaishuollot tehdään myös lauantaisin, Wetterillä Kokkolassa.
Antti Kortetmaan poika Ismo Kortetmaa (Kortetmaa Oy) on sisustaja ja varustelija. Volvon sisustus on hänen käsialaansa, myös kojetaulun maalaus. Antin mukaan ilman Ismon varustelu- ja suunnittelupanosta hänellä ei olisi näin hienoa autoa.
VERTAILUA RUOTSALAISMERKKIEN VÄLILLÄ
Ennen Volvoa ajokkina oli vuoden 2020 Scania R 540, joka meni miljoona kilometriä ajettuna kotikylälle Saloselle. Miksi tuli Volvo?
- Raha ratkaisi. Oli niin iso hintaero, ettei ollut muuta mahdollisuutta kuin vaihtaa merkkiä, Antti Kortetmaa toteaa.
Volvoon otettiin täydellisin huolto- ja korjaussopimus, Gold. Vetäjän ja perävaunun Thermo King kylmäkoneissa on puolestaan VTA Tekniikan huoltosopimus.
- Ero on noin litra. Volvo menee pienemmällä, Kortetmaa toteaa.
Vertailu on varsin luotettava. Ajetaan aina samoja reittejä ja lukemat perustuvat pitkäaikaiseen tankkauskirjanpitoon. Toki vuoden 2020 Scania ei ollut vielä uutta Super- sarjaa, jonka tehokkain versio on 560 hevosvoimaa.
Tehoeroa on Kortetmaan peräkkäisissä autoissa 30 heppaa (Scania 540 hv, Volvo 510 hv).
Volvon sisustus on Ismo Kortetmaan käsialaa.
Volvon sisustus on Ismo Kortetmaan käsialaa.
- Volvossa tuntuu, että siinä on hieman lievempi veto. Volvo on hiljainen, villoitettu kuin omakotitalo. Scanian hytissä on enemmän meteliä, joten vaikuttaa, että se kulkee paremmin, Kortetmaa toteaa.
Kortetmaan Volvossa on sähköhydraulinen VDS-ohjaus.
- Scania menee vähän vakaammin. Kun Volvon ohjaukseen tottuu, eroa ei enää huomaa. Volvossa on mahdollista säätää VDS-ohjauksen herkkyyttä henkilökohtaisten asetusten mukaan.
- En ole siihen syvällisemmin perehtynyt. Ajan vakaa-asetuksella, Kortetmaa sanoo.
Ajolinjakin on kokeillut useaan otteeseen VDS-säätöä. Lopputulos on sama kuin Kortetmaalla - vakaa-asetus tuntuu parhaimmalta. Sen säätöparametrit olisi Volvo voinut ottaa ainoaksi vaihtoehdoksi.
Ilmajousituksissakin on eroa.
- Scaniassa on jäykempi alusta, kun ilmajousissa on rauta mukana, Kortetmaa kuvaa.
Scaniassa on takana kaksipussinen ilmajousitus eli rakenteen toinen pää on kiinni rungossa. Volvon ilmajousitus on puolestaan nelipussinen.
Loppujen lopuksi vakauteen ja ajettavuuden vaikuttaa Kortetmaan mukaan enitenkuitenkin kuorman sijoittelu ja painopiste. Kokonaispaino vaihtelee 40-68 tonnin välillä. Painavinta ovat ruokajalostekuormat, joita ajetaan Pietarsaaresta Snellmanilta pääkaupunkiseudulle Keskon ja Inexin keskusvarastoille. Paluukuormana kulkee pääosin elintarvikkeita Mäkelän sopimusautoilijana Keskon marketteihin.
Perävaunua on vedetty 1,1 miljoonaa kilometriä.
HÄNTÄ HEITTÄÄ
Perävaunu ja vetäjän päällirakenne ovat vahtolaista Virtasen VAK-valmistetta. Perävaunu on 16,6-metrinen.
- Olisi voinut olla metrin pidempi, mutta en uskaltanut ottaa. Olisi mahtunut yksi FIN-lavapari enemmän, Kortetmaa toteaa.
Kun jakoa tehdään suurmarketteihin, pelkona oli, että miten mahtuu pihoilla operoimaan.
- Se ei ollut ongelma. Ongelmana on ollut enempi risteykset talvella, kun on lumipenkkoja.
Kun takimmainen akseli on ohjaava ja peräylitystäkin on selvästi, häntä heittää reippaasti. Liikennemerkkeihin ei ole kuitenkaan tullut osumia. Sekin on auttanut, kun ei tarvitse enää mennä Pietarsaaren keskustan ahtauteen.
- Yksi roskalava on kerran siirtynyt, Kortetmaa luettelee noin 30-metrisen HCT-yhdistelmän osumat.
Kortetmaan edellinen perävaunu oli 13,6-metrinen viisiakselinen. Nykyinen on kolme metriä pidempi, kuusiakselinen. Scanialla vedettiin molempia yksikköpyörällisiä, joten perävaunujen kulutusero on tiedossa.
- Isomman vaunun kanssa kulutus oli 5-6-litraa enemmän, kuljetusyrittäjä toteaa.
Pitkää vaunua on vedetty nyt 1,1 miljoonaa kilometriä. Suuressa kunnostuksessa alusta uusittiin kokonaan.
- Vain akseliputket jäivät ennalleen, kaikki muu on uutta.
Oviverhoilu on samaa värimaailmaa kuin ulkokuorikin.
ELÄKEAUTO
Volvossa on 65 000 kilometrin huoltoväli. Huolto on vajaan parin kuukauden välein.
- Muuten ei ole auto ollut pajalla. On ajettu vain, Antti Kortetmaa toteaa.
Koska HCT-yhdistelmä liikkuu yötä päivää ja vakioreitillä, kuljettajien vaihtopaikat on voitu vakioida. Pirkkalassa on Kortetmaalla kuljettajia varten asunto. Kuljettajina ovat Arttu Ainiala, Antti Kortetmaa itse ja hänen poikansa Otto Kortetmaa. Kesätuurarina on Esko Tervamäki.
- Eiköhän tämä Volvo ole minun eläkeajokkini, jos pari vuotta vielä ajaisi, 66-vuotias Antti Kortetmaa toteaa. Otto-poika jatkanee ruokatoimituksia, joita isä-Antti on tehnyt kuljetusyrittäjänä vuodesta 1986.
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä