Hannu Mäkinen on ollut neljä vuotta Tullin pääjohtajana. Sitä ennen hän oli valtiovarainministeriössä budjettipäällikkönä.
Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen totesi Ajolinjalle, ettäSuomi on tullivalvonnassa kunnianhimoisempi kuin monet muut EU-maat. Parhaan tuloksen saavuttamiseen tarvittaisiin uusinta teknologiaa.
Transitokuljetettujen tonnimäärien kasvu on tapahtunut vain Nuijamaan raja-asemalla, jossa nousua on ollut hurjat 167 prosenttia. Vaalimaalla ja Imatralla laskua on ollut 7-8 prosenttia.
- Osa on sitä tavaraa, joka menee Venäjän kautta muihin maihin. Se on ainakin hyvin merkittävä selitys, ovathan kuljetukset lisääntyneet moninkertaisesti kolmansiin maihin, toteaa Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen Ajolinjalle Tullimuseon kesäkauden avajaisissa Helsingin Suomenlinnassa.
Idän kolmansiin maihin eli mm. Kazakstaniin, Kirgisiaan ja Armeniaan tarkoitettua tavaraa ohjautuu kuitenkin Venäjälle. Tämän on Tullikin huomannut.
- Käytännössä olemme havainneet, että jotkut pakotevalvonnan piiriin kuuluvat tuotteet on tarkoitettukin Venäjälle, on ollut esimerkiksi kahdet rahtikirjat. Pelkästään luulojen perusteella asiaan on kuitenkin vaikea puuttua, Mäkinen toteaa.
EU:n kymmenes pakotepaketti puuttui osaksi ongelmaan kieltämällä ns. kaksikäyttötuotteiden, ampumatarvikkeiden ja -aseiden viennin kolmansiin maihin. Kaksikäyttötuotteet ovat sellaisia, joita voidaan käyttää siviili- ja sotilastarkoituksiin.
Transitoliikenteen kasvuun voi Mäkisen mukaan olla osin luonnollinenkin selitys.
Maantiekuljetuksissa on ollut käytäntönä, että rekkavetureita vaihdetaan itärajalla, mutta kuorman sisältävät perävaunut jatkavat matkaa.
SISÄRAJAVALVONNAN MERKITYS KASVAA
Tulli ei tee valvontaa suinkaan yksin, vaan yhdessä poliisin ja rajavartioston kanssa. Tätä kutsutaan PTR-yhteistyöksi.
- Sitä tehdään kaikilla tasoilla. Olen siitä kuullut Tullissa vain hyvää. PTR-yhteistyö toimii Tullin näkökulmasta hyvin, Hannu Mäkinen kertoo.
Tullivalvontaan on kiinteiden läpivalaisulaitteiden lisäksi kaksi läpivalaisuautoa. Ne liikkuvat yllätyksellisesti ympäri Suomea eri rajanylityspaikoissa. Ajolinja seurasi jokunen vuosi sitten Tornion ja Haaparannan rajalla läpivalaisuauton toimintaa. Tuolloin kiikarissa oli erityisesti nuuskan mahdollinen salakuljetus.
- Meillä on hyvät kokemukset näiden autojen käytöstä. Tekniikka kehittyy tietysti koko ajan, Hannu Mäkinen toteaa.
Meritse tulee 95 % tavaravirrasta, pääosin merikonteissa. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat entisestään lisänneet Tullin mukaan merireitin merkitystä.
- Lentoreitit suoraan Aasiasta Suomeen siirtyivät kulkemaan Euroopan hubeihin ja sieltä tavara tulee meritse Suomeen. Tämän takia EU:n sisärajojen kautta saattaa tulla Suomeen vakavankin rikollisuuden sisältämää tavaraa, Mäkinen kertoo.
Pääjohtaja muistuttaa, että EU:n sisärajavalvonnan merkitys on kasvanut, kun ulkorajaliikenne on vähentynyt. Suomi on EU:n ulkorajana Venäjän suuntaan, mutta lentoreittien osalta erityisesti Aasiaan.
- Joudumme entistä enemmän seuraamaan sisärajan meriliikennettä. Valvontaa tehdään tietysti yhteistyössä eurooppalaisten viranomaisten kanssa. Valvonta on erityisen vaativaa, kun sisärajatarkastukseen pitää olla vahva epäilys ja perusteltu syy. Tämä on myös juridinen haaste.
Pitäisikö tullitarkastuksen raja olla alempana?
- Ainakin sitä olisi hyvä arvioida. Mutta se on EU:n laajuinen kysymys ja sitä ei Suomi voi tietenkään yksin päättää.
Mäkinen korostaa EU:n ulkorajavalvonnan merkitystä.
- Ne, jotka ottavat tavarat ensin vastaan, niillä tulisi olla asianmukaiset järjestelmät ja yhtä kova kunnianhimo valvonnassa kuin mitä itse pidämme. Jos muualla olisi samantasoinen valvontajärjestelmä kuin Suomessa, silloinhan meillä ei olisi tämänkaltaista sisärajaongelmaa.
Näet siis, että tullivalvonta ei ole muualla yhtä tehokasta kuin Suomessa?
- Jos tavara pääsee sisään jossain helpommin, se on tietysti ongelma niille, jotka haluavat pitää tiukempaa kontrollia, Mäkinen vastaa.
Pääjohtaja nostaa esiin huumeet, jotka käyttävät hyväkseen helppoja sisääntuloreittejä.
- Suurimmat volyymit tulevat kaupallisen liikenteen kautta, käytännössä meritse esim. konteissa. Kappalemäärällisesti eniten tulee henkilöliikenteen kautta.
Ylitullivartija Taisto Virkonmaa tarkastaa VW Kleinbussia Helsingissä 70-luvun alussa. (Kuva: Tullimuseo).
LISÄRAHAA TARVITTAISIIN
Onko Tullilla tarpeeksi resursseja tehokkaaseen valvontaan?
- Ei suinkaan. Päähaaste on saada päätöksentekijät ymmärtämään, että jos halutaan hyvä valvontakyvykkyys, tarvitaan kallista teknologiaa, Mäkinen sanoo.
Pääjohtaja toteaa, että Puolustusvoimat, rajaviranomaiset ja poliisi ovat saaneet lisäsatsauksia Ukrainan sodan ja koronapandemian aikana.
- Jos muihin verrataan, Tulli on murusilla. Vai voidaanko puhua edes murusista? Samanlainen turvallisuusviranomainen Tullikin kuitenkin on, Mäkinen muistuttaa.
Tullin pääjohtaja korostaa uuden tietotekniikan, tekoälyn ja ICT-osaajien merkitystä. Näiden hankintaan tarvittaisiin Mäkisen mukaan lisävaroja.
- Valtavasta tavaravirrasta on kyettävä poimimaan nopeasti oikeat kohteet, jolloin osuvuus paranee ja turvallisuus lisääntyy. Tällöin viatonkin tavaramassa pääsee vauhdilla eteenpäin.
Tavaramassa sisältää paljon tietoa, jonka analysoimiseen ei ole paljon aikaa. On kyettävä havaitsemaan poikkeavuudet.
- Tekoälyllä voidaan esimerkiksi analysoida läpivalaisukuvaa tai datavirtaa, josta ihmissilmä ei havaitse kaikkea, Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen toteaa.
Teksti ja kuvat: Jouni Hievanen
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä