Ei näy kilometrit. Ajan hammas on purrut kevyesti.
Riikosen kuvittama Scania 164 vuodelta 2002 on rakennettu huolella ja siitä on pidetty hyvää huolta, ikä ei näy. Sellainen on Tynjälän entinen V8-Scania, joka jatkaa elämäänsä hyvissä käsissä Saarijärvellä.
Lasse Tynjälä Oy:n kuljetuskalustoa on nähty Ajolinjan sivuilla ainakin neljällä vuosikymmenellä. Vuoden 2002 kesäkuussa tämä alajärveläinen kuljetusliike otti uuden 164-Scanian Myllyahon Sahan ajoon. Tehovaihtoehdoksi valittiin suurin ja kaunein, 580-heppainen, uudesta 16-litran V8-moottorista. Hytiksi otettiin suurin mahdollinen, korkea Topline, ”vesipää”.
Siihen aikaan porilainen motiivimaalarilegenda Simo Riikonen kuvitti Tynjälän kuljetuskalustoa. 164:sen kuvituksen teemaksi tuli Napoleon. Hän oli eräs Euroopan historian suurimmista sotilasjohtajista, Ranskan keisari.
Sami Könönen ymmärtää Scanian nostalgisuuden.
SEISOI PUUN ALLA
Rami Tynjälä on käynyt Ruotsin rekkanäyttelyssä, jossa Nordic Trophy pokaalit ajetaan, vuodesta 1998. Tällä 164-Scanialla tuli ensiesiintymisessä ”metsäautojen” kakkospytty.
Auto oli Tynjälällä seitsemän vuotta, vuoteen 2009 asti. Sen jälkeen Scania siirtyi Pohjanmaan Volvo-edustajan Käyttöauton vaihtoautotarhaan Seinäjoelle.
Scania seisoi vuoden Käyttöautossa, kunnes karvialainen Suupohjan Autokeskus Oy osti auton. Ei Scanian liikenteeseen tullut, vaan seisoi 15 vuotta eli tämän vuoden helmikuuhun asti. Iäkkään omistajan perusajatuksena oli, ettei mitään myydä.Kauppilan Autohajottamo pelasti auton puun alta ja toi kotiinsa Ilvesjoelle. Kun saarijärveläisen LM Kuljetuksen osakkaat Sami Könönen ja Toni Liukkonen näkivät Napoleon-Scanian, ostopäätös tehtiin parissa sekunnissa.
- Auton päällä oli pari senttiä sammalta, Könönen toteaa.
Sammalkerros on jätetty hytin takaseinään esimerkiksi, millaisessa jamassa auto oli pitkään. Maalipinta on säilynyt todella hyvänä, johon on syynä lakkapinta. Uutena hyttiä on lakattu viitisen kertaa, myöhemmin Tynjälässä yksi kerros lisää vuosittain.
- Maalauksia on vähän korjailtu, maalattu Tynjälän nimi pois, Könonen kertoo. Alkuperäisen perusmaalauksen on tehnyt Markku Honka.
Kun on sisustettu laadukkaasti ja pidetty huolta, mikään ei repsota.
TYÖKUNNOSSA
Kilometrejä 164:nen on kiitänyt 1 580 000.
- Auto on täydessä työkunnossa. Olemme ajaneet satunnaisia työkuormia, ettei mene pilalle, Sami Könönen kertoo.
LM Kuljetus ajaa energiapuuta ja metallia.
Napoleon muistetaan Keski-Suomessa hyvin tien päältä. Könönen sanoo auton ajokuntoon laiton olevan kunnianosoitus Tynjälälle ja Riikoselle.
- Alustassa ei ole minkäänlaisia välyksiä. Yleensähän vesipää-Scania huojuu ja vaappuu, muitta ei tämä.
Kun moottoriöljyt vaihdettiin, samalla putsattiin tietysti Scanian öljynpuhdistin, linko.
- Lingossa oli kaksi senttiä tavaraa.
Aluksi moottori ei nostanut öljynpaineita, kun kuivunut öljynsuodatin ei päästänyt öljyjä läpi. Paikat käytiin läpi Hirvaskankaan Heavy Centerissä. Könönen tiesi, että Tynjälässä Scanian huollot oli hoidettu tarkasti.
Kuvat elävät. Ne osoittavat motiivimaalari Simo Riikosen lahjakkuuden.
JÄÄTELÖAUTO
Ohjaamon on sisustanut Ismo Ojala. Auto on viihtynyt tien päällä, joka näkyy kuljettajan kuluneesta penkistä. Kojetaulun osat on aikanaan maalannut Rami Tynjälän serkkupoika Joensuusta.
- Runko pitäisi hiekkapuhaltaa ja maalata. Radio oli rikki, otin ehjän teinipojan autosta, Sami Könönen toteaa.
Autolla ajettiin siis Myllyahon Sahan ajoja. Sen teipit ovat Tynjälän Ramin mukaan kuormakorin kyljessä niin lujassa, että irrotus olisi hankalaa. Mutta Lipe-korinen Scania tullaan pitämään alkuperäiskunnossa.
- Käydään sillä lauantaisin lasten kanssa jäätelöllä, Sami Könönen kuvaa auton perimmäistä käyttötarkoitusta.
Menneenä kesänä Scanian kokosivuaukeava kori toimi katsomona Jyväskylän MM-rallissa Laukaassa. Rekkakansalle ensiesiintyminen tapahtui Power Truck Show:ssa elokuussa.

Tynjälän 164-Scaniasta oli juliste Ajolinjassa.
RAMI TYNJÄLÄN SCANIA-KOMMENTIT 23 VUOTTA SITTEN
Kun Tynjälän Napoleon oli uusi, siitä oli juttu ja juliste Ajolinjassa. Silloin haastattelun antoi Rami Tynjälä ja antaisi vieläkin, jos uutta juttua tehtäisiin.
580-hevosvoimaa oli 2000-luvuin alkuvuosina kova sana. Se kävi silloin ilmi Virtojen ja Parkanon välisessä mäessä, kun vertailussa olivat Scanian aikaisemmat V8-huippumallit. 64-580 meni mäen ylös nopeudenrajoitinta vasten. 144-530 puursi ylös hiukan alle 80 km/h. 144-460 nilkutti 70 km/h taulussa.
Tuolloin Tynjälän 60-tonnisten kulutuslukemat pyörivät 43-45 l/100 km lukemissa. Täysperävaunuyhdistelmät olivat 25,25-metrisiä, kärryt pikkupyöräisiä (445/45R19.5). Vetoautossa on akseliperäinen teliveto.
25 vuotta sitten levyjarrut olivat uutta. Rumpujarrujen todettiin kestävän paremmin. Jarrupalojen vaihtojen helppoutta arvostettiin. Aluksi jarrusatulat ruostuivat jumiin, mutta pian siitäkin ongelmasta päästiin.
Rami Tynjälä vuonna 2001.
Tuolloin vaihtoon meni 1,6 miljoonaa kilometriä ajettu V8-koneinen 144-460. V8-koneisiin totuttiin vaihtamaan alapään laakerit ja kytkin.
2000-luvun alussa puhuttiin Scanian viitossarjasta, joka tuli R-sarjalaisena.
Se esiteltiin 31.3.2004 Pariisissa Ranskassa. Tynjälän Rami toivoi, että ”Viitos- Scaniassa” olisi kirkkaammat sävyt kuin silloinen harmaa, olisi tasalattiainen ja ajotietokoneen näyttö olisi keskemmällä mittaristoa ja radion säätimet olisivat ratissa.
AJOLINJA MUKANA 164-SCANIA ESITTELYSSÄ
Scanian vinkkelikasi päivitettiin 14,2-litraisesta 15,6-litraiseksi vuosien 2000 ja 2001 vaihteessa pidentämällä mäntien iskunpituutta. Uudet tehovaihtoehdot olivat 480 ja 580 hevosvoimaa, kun entinen huipputeho oli 530 hevosvoimaa. Automalliksi tuli 164, sitä ennen nelossarjan vinkkeli oli 144.
Uuden 164-Scanian ensiesittely tapahtui Ruotsissa, jossa Ajolinjakin oli mukana. Silloin suomalaisille rekkatoimittajille tarjoutui mahdollisuus ajaa tehtaan esittelyautoja Arlandan lentokentältä muutama sata kilometriä pohjoiseen, lähelle Norjan rajaa. Siellä pienellä paikkakunnalla oli sitten esittelytilaisuusjakso eurooppalaiselle lehdistölle.
Ja hyvältähän Scanian kulmakone tietysti vaikutti. Voimaa tuntui olevan hurjasti, sillä 580 hevosvoimaa tarkoitti markkinoiden tehokuninkuutta. V8 oli silloin kovassa huudossa rekkamaailmassa, ei silloin niin paljon rivikoneita Scanian nokalla ollut kuin nyt.
Reissulla Ajolinjan toimittaja pääsi ajamaan ensi kertaa B-junalla, joka oli yleistymässä Ruotsissa. Myöhemmin se tuli Suomeenkin.
Teksti: Jouni Hievanen, kuvat: Jouni hievanen ja Ajolinjan arkisto
TILAA AJOLINJA |
OSTA DIGILEHTI
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä