Ahola Transportilla on Scania 40R moduuliyhdistelmiä kaksi.
Ahola Demo Day tapahtumassa esiteltiin sähköistyksen uusimpia suuntauksia logistiikassa. Siellä jaettiin myös sähkörekkojen käyttökokemuksia.
64-tonnisen yhdistelmän kantavuus 39 tonnia, eli noin neljä tonnia pienempi kuin vastaavan dieselkäyttöisen. Scanian akkupaketin kapasiteetti on 624 kWh (brutto), josta saadaan käyttöön noin 500 kilowattituntia. Energiankulutukseksi ilmoitetaan kesäkaudelle 150 kWh/100 km ja talvikaudelle 175 kWh/ 100 km.
”Talvilisä” on noin 17 prosenttia, mikä on dieselkäyttöiseen autoon verrattuna ehkä hiukan suurempi. Mahdollinen selitys on akuston lämmitykseen kuluva energia. Talviolosuhteiden aiheuttama vierintävastushan on käyttövoimasta riippumaton.
Kesäkauden keskimääräiseksi toimintamatkaksi voi kerrotuilla kulutuslukemilla laskea noin 300 kilometriä. Ajomatkaa kertyy noin 670 kilometriä suuntaansa. Kun Hämeenlinnasta lähdetään täydellä akulla Naantali - Kapellskär laivayhteyden kautta Jönköpingin seudulle, niin matkalla pitää ladata kaksi kertaa. Toiseksi riittää osalataus, joka pitää talvella olla pidempi.
Latausratkaisujen toimittaja Plugit on viime syksynä avannut Ahola Transportin Naantalin terminaalin viereen 720 kW AC-pikalaturin. Tällä saadaan Scanian akusto täyteen vajaassa parissa tunnissa 375 kW teholla, joka on Scanian maksimi vastaanottokyky.
Naantalin terminaalilla on myös Cactos Oy:n sähkövarasto. Se on paikallisakku, jonka idea on mahdollistaa autojen lataus kustannustehokkaasti riippumatta sähkön pörssihinnasta. Kun sähkö on halpaa, paikallisakku ladataan täyteen. Ruotsin puolella Ahola käyttää samoja yhteistyökumppaneita latauksessa varmistaakseen, ettei toimintamatkaa tarvitse haastaa.
KULJETTAJIEN JA AJOSUUNNITTELUN NÄKEMYKSIÄ
Ahola Transportin kuljettajien kokemukset sähköautoista ovat pääosin myönteisiä. Ajettavuus on hyvä akkujen tuoman alhaisen painopisteen ja vakauden ansiosta. Tasainen vääntö ja hiljaisuus saavat myös kiitosta. Sähköisen voimalinjan pehmeä toiminta tuo tarkkuutta vekslaamiseen ahtaisiin paikkoihin ja peruuttamiseen.
Huonoina puolina pidetään dieselautoa rajallisemman toimintamatkan ajosuunnitteluun tuomaa epävarmuutta ja lisähuolta. Tämä lisää kuljettajan stressiä aikataulusta.
Normaaliolosuhteissa autoja ladataan keskimäärin 2,5 tuntia työvuoron aikana. Ratkaiseva asia toimintamatkan kannalta on akkujen esilämmitys. Taloudellinen ja ennakoiva ajotapa on sähköautolla luonnollisesti yhtä tärkeä kuin dieselautolla.
PILOTTIHANKE KULJETTAJAPULAAN
Ahola Transport käynnisti tämän vuoden alusta hankkeen, jonka tarkoitus on tukea raskaan liikenteen ammattikuljettajaksi aikovien työharjoittelua ja ammattipätevyyskoulutusta. Ahola Academy ohjelmaan osallistutaan työharjoittelijana Aholalla ja koulutuksen teoreettiset osiot suoritetaan työn ohella itsenäisesti. Pääsyvaatimuksena ovat 21 vuoden ikä ja B- tai C-ajokortti.
Koulutuksen etuna on nopeus ja henkilökohtainen ohjaus, kun oppilaat saavat mentorikseen Aholalla työskentelevän kuljettajan. Jos motivaatiota riittää teoriakokeiden tekemiseen vapaa- ajalla, on koulutus suoritettavissa kuukausissa. Vastaavan pätevyyden saamiseen julkiselta puolelta menee helposti 1,5–3 vuotta.
Ahola Academyn ensimmäinen valmistunut on naantalilainen Niina Nyblom. Hän kertoi demopäivänä kokemuksistaan koulutusohjelmasta ja ajelutti vieraita Mercedes-Benz eActros-puoliperävaunuyhdistelmällä terminaalialueella.
SÄHKÖISTYMISEN TRENDEJÄ
Ahola Transport esitteli demopäivän aikana konseptinsa sähköisille kuljetuksille Suomen ja Ruotsin välillä. Tilaisuuden tarkoituksena oli pr-työn ja markkinoinnin lisäksi kertoa sidosryhmille, miten Ahola Transport pyrkii siirtymään pois fossiilista polttoaineista kuljetuksissaan.
Tapahtuma oli osa Ace Life-projektia, joka on EU:n rahoittama tutkimushanke päästöjen vähentämiseksi eri teollisuuden aloilla. Näistä logistiikkaa pidetään erityisen tärkeänä. Seitsemänvuotinen Ace-projekti on osa EU:n rahoittamaa Life ilmasto-ohjelmaa, jonka kokonaisbudjetti on 20 miljoonaa euroa. Tästä noin viisi miljoonaa kohdistuu raskaan liikenteen ilmastotoimenpiteisiin. Suomesta projektiin osallistuu noin 50 eri tahoa, ja tutkimuspuolen hoitaa LUT-yliopisto Lappeenrannassa.
Päivän ohjelmaan kuului Ace Life-projektin esittely Suomen Ympäristökeskuksen ja Traficomin toimesta, Scanian ja Aholan osiot kalustosta ja kuljettajien näkemyksistä ja Plugit Finland Oy:n sekä Cactos Oy:n visioita megawattitason latausinfrasta ja sähkövarastoista. Viimeksi mainittu liittyy uusimpaan trendiin sähkömarkkinoilla.
Muutama vuosi sitten suuret sähkönsiirtoyhtiöt alkoivat varustaa maaseudulla sijaitsevia muuntaja-asemiaan paikallisilla akustoilla, jotta pystytään suojautumaan sähkön hintapiikeiltä ja toimintahäiriöiltä. Trendi on jatkunut kiinteistöalalla ja pientalojen aurinkokenno- ja akkuratkaisuissa. Nyt tämä ilmiö on tulossa sähköautoilun latausinfraan, nimenomaan hintaoptimoinnin välineeksi.
Latausinfran osaksi on tulossa niin kutsutut ERP-järjestelmät, jotka mahdollistavat latauksen huomioimisen reittisuunnittelussa ja tulevaisuudessa latausajan etukäteisvarauksen. Siitä, että raskas liikenne saa ladattua paitsi sopivassa paikassa myös juuri oikeaan aikaan, on tulossa ratkaiseva osa latausinfraa. Kattavasta laturiverkosta ei ole hyötyä, jos hakemasi laturi on silloin varattuna, kun pitää ehtiä laivaan.
Teksti: Tom Fredman, kuva: Scania
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä