Järvimäen kokemuksia kaasu- ja sähköautoista

Sähköposti Tulosta PDF

Järvimäen sähköautoja ladataan Keskon terminaalilla Vantaan Hakkilassa.

Uudet käyttövoimat ovat toimineet teknisesti hyvin, mutta raha-asiat eivät ole selkeitä. Kuljetus Arto Järvimäen autoista 20 toimii kaasulla ja kolme sähköllä.
 
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n perinteisessä syksyn ajankohtaispäivässä kuljetusyrittäjä Marko Järvimäki kertoi yrityksensä Kuljetusyritys Arto Järvimäen näkökulmasta uusista käyttövoimista. Tuusulalaisyrityksellä on noin 140 kuorma-autoa ja liikevaihtoa on noin 25 miljoonaa euroa. 
 
KAASUA
Kaasukäyttöisiä kuorma-autoja Järvimäellä on parikymmentä, Volvoa ja Scaniaa. Ensimmäiset tulivat vuonna 2017. Polttoaineena on LBG eli nestemäinen biokaasu.
 
- Teknisesti autot ovat pelanneet hyvin, Järvimäki toteaa.
 
Scanian kaasutankkien kanssa oli ongelmia, mutta ne korjaantuivat, kun tilalle tuli uuden toimittajan tankit. Odotusaika tosin oli 3-4 kuukautta.
 
Rekkavetureissa akseliväli kasvaa, koska LBG-tankki on dieseltankkia pidempi. Tästä tulee haasteita pituuden ja kääntyvyyden takia. Järvimäellä on käytössä mm. neliakselisia puoliperävaunuja.
 
Kylmäkoneet ja auton lisälämmitin tarvitsevat oman dieseltankin. Ja kaasu-Volvossahan tarvitaan dieseliä sytytykseen, AdBlue- järjestelmäkin on.
 
Kun LBG-tankit ovat auton molemmin puolin, päästään 500-800 kilometrin toimintamatkaan - riippuen kokonaispainosta. Järvimäen kaasuautot liikkuvat pääosin pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa.
 
Suppean tankkausverkoston takia tankkauksessa käynneistä tuli aluksi ylimääräisiä palkkakuluja. Kuljettajien LBG-tankkauskoulutuskin vaati aikaa ja panostusta.
 
- En osannut huomioida näitä riittävästi, Marko Järvimäki tunnustaa.
 
Kuljettajien työehtosopimus ei määritä, onko latausaika odotusta vai työaikaa. Tähän toivotaan ratkaisua.
 
Kaasuautojen rahoitus ei ollut aluksi kuljetusliikkeen näkökulmasta erityisen houkutteleva. Rahoittaja ei ottanut jälleenmyyntiarvoriskiä päällensä.
 
- Ensimmäisten kaasukuorma-autojen jäännösarvo määritettiin nollaksi. Se nosti kuukausihintoja, Järvimäki kertoo.


Marko Järvimäellä on paljon paimennettavaa. Autoja on 140.

SÄHKÖÄ
Sähköisiä kuorma-autoja Kuljetus Arto Järvimäellä on kolme.
 
- Sähköauto hankaloittaa rahoituskuviota, Marko Järvimäki toteaa.
 
Yrityksen rahoitusvelka kasvaa merkittävästi ja velkojen vastuut tilinpäätöksessä nousevat. Sähköisen kuorma-auton hankintahinta on noin kolminkertainen dieselkäyttöiseen verrattuna.
 
- Ilman asiakkaan panosta hankinta on mahdotonta.
 
Kuljetuksenantajan kanssa on sovittava etukäteen taksat, reitit ja lataus.
 
- Kuorma-autojen latausasemia ei kannata sijoittaa keskustaan. Terminaalit ja isot huoltoasemat ovat oikeita paikkoja, kuljetusyrittäjä toteaa.
 
Järvimäkeä mietityttää, mitä sähköautolle käy akkujen hiipuessa. Voisiko akkuvaihdon tehdä helpommaksi?
 
Järvimäellä oli Keskon ajossa MAN e-TGS jakeluauto, joka tuli ajoon vuoden 2020 syksyllä. Kun auto oli vajaa nelivuotias, toinen kuorma-auto ajoi kylkeen.
 
- Vauriot näyttivät pieniltä. Akut olivat saaneet osumaa, jonka takia auto meni lunastukseen, Järvimäki kertoo.
 
Lunastushinta oli todella merkittävä, mutta summaa Järvimäki ei halunnut lehteen. Suuri korvaushinta pistää miettimään, mihin sähkökuorma-autojen vakuutusmaksut tulevat asettumaan.
 
Kuljettajan näkökulmasta sähkökuorma-autot ovat erinomaisia.
 
- Ne ovat hiljaisia ja tehokkaita. Talvikelissä liikkeellelähtö on dieselmallia helpompaa, kun vetopyörän saa pyörimään hitaammin ja painopiste on parempi, Järvimäki kertoo.
 
Eräs Järvimäen kokenut kuljettaja totesi, ettei jakeluautossa käyttövoimalla ole suurta merkitystä.
 
- Enemmän on sillä merkitystä, että on perälauta ja automaattinen vaihteisto, kuljetusyrittäjä sanoo.


- 80 prosenttia kuljetusyrityksillä on asiat kunnossa, 20 prosenttia ei välitä mistään, poliisiylitarkastaja Kari Onninen kertoo.

POLIISITARKASTAJA SELITTÄÄ REKKARATSIAN TULOKSIA
Poliisi valvoi tehostetusti raskasta liikennettä 11.-15.11.2024 koko maassa. Tämä on neljäs suurempi rekkaratsia tänä vuonna ja ensimmäinen, jota kerrottiin etukäteen. Poliisi sai tästä palautetta, että ” naapurilla jäi ongelma-autot pihaan ja sellaiset kuljettajat, joilla on tunnit täynnä, pitävät vapaata”.

Ensimmäiset tulokset tulivat Rovaniemeltä,jossa ensimmäisenä päivänä tarkastetuista seitsemästä raskaasta ajoneuvosta kaikista poistettiin rekisterikilvet. Syynä olivat vakavat kuntopuutteet.
 
- Siellä oli käytössä jarrudynamometri, joka on lahjomaton. Paikkakunnan poliiseilla oli tuntuma, kenen yrityksen autoja kannattaa tarkastaa, sokkona ei autoja pysäytetty, selitti Lapin tuloksia poliisitarkastaja Kari Onninen Poliisihallituksesta SKAL-ajankohtaispäivässä.
 
Kaiken kaikkiaan Suomen kamaralla tarkastettiin valvontaviikon aikana 1 291 kotimaista kuorma-autoa ja 194 ulkomaista. Linja-autoja ratsattiin 94.
 
- Vähintään yhden seuraamuksen sai kotimaisista 28 prosenttia ja ulkomaisista 16 prosenttia, Onninen kertoo.
 
VAK-tarkastuksia tehtiin 90, joista kymmenen oli rikkeellisiä. Tätä Onninen pitää hyvän tuloksena.
 
Ajo- ja lepoaikatarkastuksia tehtiin 1 304, rikkeitä oli 106:lla. Tästä Onninen tokaisi, ettei huono sekään. Ajopiirturirikkomuksia oli 38.
 
Ylikuormia, joista määrättiin ylikuormamaksu, havaittiin 42. Määrä oli Onnisen mielestä paljon.
 
Kuorman varmistuksen puutteista sai rangaistuksen 34 kuljettajaa. Epäkuntoisia on 119, matka keskeytyi 20 ajoneuvolta. Kirjallisia huomauksia annettiin 280. Ulkomaalaistarkastuksia tehtiin 220.
 
Poliisit saivat ratsian jälkeen palautetta, että ”suuria lukuja heittelette, kun kirjoitatte aina pienimmästäkin ajo- ja lepoaikarikkeestä”. Poliisitarkastaja Onnisen mukaan poliisin liukumat ovat pikemminkin suuria ja niitä on tarkoitus kiristää. Esimerkiksi jos 4,5 tunnin sallittu yhtäjaksoinen ajoaika ylittyy tunnilla, vasta silloin on annettu sakot.
 
Ensi vuoden alusta kuljettajan digipiirturitietoja seurataan 56 päivää taakse. Nyt se on 28 päivää.
 
- Ihme on, jos jollain kuljettajalla on täysin vihreä suora, Onninen toteaa digipiirturin valvontalaitteen analysoimasta tuloksesta.
 
Ratsian pituutta yhden auton osalta on välillä valitettu.
 
- Normaalisti kestää vartin, mutta jos on ongelmia joka asiassa, voi kestää kolmekin tuntia, Onninen yleistää.

SKAL-PÄIVÄSSÄ KUULTUA
Anssi Kujala, SKAL-puheenjohtaja
- Jos alemman tieverkon tie päällystetään nyt, se tehdään seuraavan kerran vuonna 2076.

- Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen edunvalvontaverkoston omaa vain Suomen Yrittäjät, MTK ja SKAL.

- Ruotsissa joka kolmas kuorma-autokilometri on ulkomaisten ajama.

- Tällä menolla AFIR-tavoite, että Suomen TEN-T päätieverkolla olisi joka 60 kilometrin välein kuorma-auton latauspiste (vähintään 350 kW), ei tule toteutumaan vuoden 2030 loppuun mennessä.

- Itäisten EU-maiden tieverkkoon on annettu EU-rahaa. Olisiko nyt Suomen vuoro?
 
Petri Murto, SKAL
- SKAL on kehittänyt kustannuslaskentaohjelman, SKALkulaattorin. Se tulee jäsenistöön käyttöön loppuvuonna.

Teksti ja kuvat: Jouni Hievanen

TILAA AJOLINJA   |   OSTA DIGILEHTI
 

Lisää kommentti

Pysy otsikon asiassa
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä


Turvakoodi
Päivitä

Lue uusimmasta numerosta

TVOLVOJEN VALTAKUNTA
Mitä on arki telkkarista, mäkivetokisoista ja Volvoista tutuksi tulleilla Mustosilla? Ajolinja poikkesi kylässä Enonkoskella..

SCANIA 770 S
AJOKOE NORJASSA

Ajolinja oli Scania Winter talviajotapahtumassa Norjan mäkiteillä. Selvisi millaisia ovat Scania 770 S ja G38 vaihteisto.

Pääkirjoitukseen
Tilaa lehti



Yhteistyössä


[ 13.02.2025 10:26 ]
feed-image Feed Entries

Mainospalkki