Siistiä autoa kehtaa käyttää rekkanäyttelyissäkin, kuten Iso-Syöte Truck Weekendissä. 14,2-litrainen V8 on 460 hevosvoimainen. Edessä on 400 kilon lyijypaino.
Hinausautoa ajava Heikki Grönberg on mestari keksimään uutta käyttöä tarpeettomaksi käyneille satunnaisille osille.
Kajaanilainen Hinauspalvelu Mannelin kuuluu SOS Hinaus- ja AL-autopalvelut – verkostoihin suorittaen vuosittain tuhansia tehtäviä.
TANKKAUSAUKKO TURKASEN KORKEALLA
Hinausautot eivät tee poikkeusta: Tilan puute vaivaa useimpia raskaita kuorma-autoja. Mannelinin Scaniassa esimerkiksi polttoainesäiliö on sijoitettu ohjaamon taakse siten, että tankkausaukko jää varsin korkealle. Maan pinnalta tankatessa työasento on inhottava ja täyttyvä tankki saattaa röyhtäistä dieseliä epäonnisen tankkaajan päälle.
- Asioita pitää aina kehittää ja tehdä niistä käytännöllisempiä, kertoo Grönberg.
Kun käsky käy, Heikki Grönberg (vas.) ja Terho Murtomäki hinausautoineen singahtavat tien päälle Kajaanista.
VETÄMINEN ON VOIMALAJI
Nyt 23-vuotiaan hinausauton matkamittariin on kertynyt vain runsaat 500 000 km. Kolmiakselisen, telivetoisen auton omamassa on 18 400 kg. Takimmaisin akseli on vain kevennettävä, mutta se jaksaa nostaa pyörät ilmaan.
Auton varusteisiin kuuluu vaijeripuomi ja ns. kelluntalaite. Teleskooppityyppinen, nostettava vaijeripuomi johtaa kahden, vetovoimaltaan 15- ja 30-tonnisten vinssien vaijerit lähemmäksi haluttua paikkaa.
Hinauspalvelu Mannelinin aikana autosta ei ole vaijereita mennyt poikki. Vaijerin rispaantuminen tai lommoille meneminen johtaa sen vaihtamiseen ehjään.
Hinauspalvelu Mannelinin käyttämällä mainosnikkarilla on sana hallussa.
SEIKKAILUSTA TOISEEN
Scanialla ei ole nimikkokuljettajaa, mutta usein Grönberg lähtee sen taistelupariksi raskaan kaluston onnettomuuksia selvittämään. Hinausyrityksen toimialueita ovat Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala.
Eräällä kerralla pelastamisesta tuli VAK-tehtävä, kun rikkihappoa kuljettanut yhdistelmä oli joutunut ojaan. Syövyttävyytensä lisäksi aineen lämpötila oli 150 °C. Työhön käytettiin kahta hinausautoa. Yksi erikoisuus keikalla oli se, että autettavan yhdistelmän vetoauto oli varsin uusi ja LNG-käyttöinen.
- Pääsääntö on, että vedettäessä liike ei saa katketa, kertoo Grönberg.
Vedettäessä liikkeelle saadun ajoneuvon ei anneta pysähtyä. Tavallisesti se ei pompi. Vetojen suunnat sanelee työ, ja ajoneuvoa pyritään vetämään tämän pituussuunnassa.
Kapeilla teillä kuitenkin joudutaan usein vetämään sivuttain. Vetojen suuntaa voidaan muuttaa ohjaamalla vaijereita puiden tai toisten ajoneuvojen avulla.
Sattuipa Grönbergin pelastettavaksi kerran panssarivaunukin.
- Leopard se taisi olla. Panssarivaunu oli ajautunut ojaan, eivätkä sen kumitelat pitäneet lumessa. Keskivaikea tehtävä, sillä vaunulle piti rakentaa puusta eräänlainen silta ojasta kipuamiseksi, kertoo Grönberg.
Grönberg teki astinlaudan ja pakoputkeen kiinnitetyn kahvan, jotka auttavat tankkaajaa.
NUOREN MIEHEN TULIKASTE
Taannoin Scania sai kunnian toimia Hinauspalvelu Mannelinin työntekijä Terho Murtomäen työkaluna tämän ensimmäisessä itsenäisessä pelastustehtävässä. Raskas yhdistelmä oli särkynyt tien päälle. Grönberg lähti mukaan taustatueksi.
Murtomäki ei katkaissut yhdistelmää, vaan kiinnitti hinauspuomin Scanian SA-vetokitaan ja toisen pään autettavaan kuorma- autoon. Kuorma-auton kuljettaja jäi ohjaamaan yhdistelmäänsä. Hinausauton, hinauspuomin ja ajoneuvoyhdistelmän kokonaisuudesta tuli todella pitkä.
Eräällä toisella kertaa Murtomäki kävi pelastamaan täysperävaunullista hakeyhdistelmää jossain Kärsämäen ja Pyhännän seudulla. Vetäminen tehtiin kahden hinausauton yhteistyönä. Ojaan ajaneen ja kaatuneen yhdistelmän kuormakorit olivat vaurioituneet, mutta eivät niin kamalasti, etteikö hakkeen tyhjentämisessä olisi pitänyt auttaa.
- Leikkasin kattopressut auki puukolla, jolloin osa hakekuormasta valui ulos. Loput tyhjensi paikalle saatu kaivinkone, Murtomäki muistelee.
Päällirakenteet toimitti yhdysvaltalainen Jerr-Dan, ja ne asennettiin Ruotsissa.
AINA LÄHTÖVALMIINA
- Scaniassa on täysilmajousitus. Toisaalta meidän suurimmassa, neliakselisessa hinausautossa on edessä rauta- ja takana ilmajousitus. Molemmilla on hyvät ja huonot puolensa, kertoo Hinauspalvelu Mannelinin ajoneuvovastaava Jouni Mannelin.
Hinausautot pidetään jokaisena hetkenä lähtövalmiina säilyttämällä niitä etenkin talvella lämpimissä halleissa. Kesällä riittää taivaskatto.
- Halleissa ajoneuvot sulavat ja pysyvät kuivina. Siellä niitä myös huolletaan ja rasvataan, kertoo Mannelin.
Teksti ja kuvat: Seppo Alaruikka
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä