Meillä ihannoitu Ruotsin tiestö rappeutuu

Sähköposti Tulosta PDF

Pajalan ja Vittangin välillä on tiestöä parannettu malmikuljetusten takia. Malmiyhtiö Kaunis Iron osallistui kustannuksiin. Kuva on kesältä 2022.

Ruotsi satsaa tiestöön selvästi Suomea enemmän. Tämäkin on liian vähän, jos katsotaan Transportföretagenin raportin tuloksia. Onko tierahat pohjaton kaivo?
 
Suomessa kuljetusala vaikeroi, kun tiestöön ei satsata tarpeeksi. Hyväksi esimerkiksi otetaan naapurimaa Ruotsi, joka satsaa tiestöön enemmän kuin Suomi.
 
Luotettavat tilastot osoittavat, että Ruotsi käytti vuonna 2021 tieinvestointeihin 1 360 miljoonaa euroa ja perustienpitoon 1 440 miljoonaa euroa. Suomi puolestaan käytti tieinvestointeihin 280 miljoonaa euroa ja perusväylänpitoon 770 miljoonaa euroa. Ero on huima länsinaapurin eduksi.
 
Ajolinjassa on hehkutettu monet kerrat, miten Ruotsista pitäisi ottaa esimerkkiä tiestöön satsauksessa. Tilanne ei ole kuitenkaan noin hyvä Ruotsin elinkeinomaailman edunvalvojan Transportföretagenin mielestä. Se on julkaissut perinteisen raportin maan tiestön kunnosta. Kuljetusyritysten kokoamat tilastot osoittavat, että teiden taso on Ruotsissa liian alhainen ja investoinnit tienhoitoon ovat riittämättömät.
 
Korjausvelan arvioidaan kasvavan Ruotsissa kokonaisuudessaan nykyisestä 1,2 miljardista eurosta 3,7 miljardiin euroon vuonna 2032 ilman lisärahaa. Raportin mukaan korjausvelka on levinnyt vilkkaasti liikennöidyille teille, joissa liikenteestä tapahtuu 83 prosenttia.
 
Erittäin huonokuntoisten teiden osuus on laskenut vuodesta 2020 hieman eli 13 prosentista 11 prosenttiin. Samaan aikaan huonokuntoisten teiden osuus on kasvanut 17 prosentista 23 prosenttiin - monet näistä ovat vilkasliikenteisiä. Raportti osoittaa, että tieverkoston kuntoero kaupunkien ja maaseudun välillä ei kapene.
 
Erityisen synkkää on Jämtlannin, Västernorrlandin ja Gävleborgin alueilla. Jämtlannissa on joka viides valtiontie erittäin huonossa kunnossa ja määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2032 mennessä lähes 40 prosenttiin, jos lisäsatsauksia ei tehdä.
 
- Teiden huononeminen vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja johtaa pitkällä aikavälillä nopeuden alenemiseen. Suurin osa Ruotsin väestöstä ei asu suurissa kaupungeissa. Huonommat tiet alentavat elintasoa maaseudulla, koska sinne meno kestää kauemmin, Transportföretagenin toimitusjohtaja Marcus Dahlsten sanoo.
 
- Ruotsin kasvu ja kehitys on täysin riippuvainen hyvästä saavutettavuudesta, jotta sekä ihmisiä että tavaroita voidaan kuljettaa kilpailukykyisesti. Investoinnit ja teiden kunnossapidon lisääminen ovat siksi ehdottoman välttämättömiä, jatkaa Dahlsten.

Teksti ja kuva: Jouni Hievanen

TILAA AJOLINJA   |   LUE DIGILEHTI
 

Lisää kommentti

Pysy otsikon asiassa
ÄLÄ HUUDA! eli käytä isoja kirjaimia
Noudata Suomen lakia ja hyviä tapoja
Jokainen vastaa itse kirjoituksestaan, myös lain edessä


Turvakoodi
Päivitä

Lue uusimmasta numerosta

ISTUVA HÄRKÄ
Kuljetus Ristimaan uudessa näyttävässä Scaniassa on huomioitu monikäyttöisyys ja kuljetustehokkuus. Poltto- ainesäästöä saadaan Super-rivikoneella.

HENNA RAHKONEN
Elämässä on hyvä olla varasuunnitelmia, sanoo ylivieskalainen maito- autonkuljettaja Henna Rahkonen.

Pääkirjoitukseen
Tilaa lehti



Yhteistyössä


[ 28.04.2024 03:54 ]
feed-image Feed Entries

Mainospalkki