Talvivaaran kaivos työllistää suoraan 380 henkilöä ja saman verran työllistävät eri urakoitsijat. Tämän lisäksi kaivoksen työllistävä vaikutus koko jalostusketjussa on noin 660 henkilöä eri puolilla Suomea. Jalostusketjun suurimmat hyötyjät ovat Satakunta ja Lappi. Muiden kerrannaisvaikutusten kautta työllistyy eri toimialoilla yli 400 henkilöä. Tiedot perustuvat tuoreeseen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimukseen, joka tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.
Jalostusketjussa suurimmat hyötyvaikutukset tulevat nikkelin jatkojalostuksesta, joka tapahtuu Harjavallassa Satakunnassa. Lisäksi Satakunnasta toimitetaan kaivokselle kemianteollisuuden tuotteita. Kaivos lisää maakunnan talouskasvua 1,2 prosenttiyksiköllä. Satakunnan työllisyys vahvistuu Talvivaaran kaivoksen ansiosta yhteensä 360 henkilötyövuodella.
Lapista puolestaan toimitetaan kaivokselle raaka-aineita, minkä lisäksi Lapin metalliteollisuus jatkojalostaa Harjavallasta tulevaa Talvivaaran nikkeliä ja korvaa näin ulkomaista nikkelin tuontia. Kaivos lisää maakunnan talouskasvua yhdellä prosenttiyksiköllä. Lapin työllisyys vahvistuu 240 henkilötyövuodella.
Kainuussa 500 työpaikkaa
Talvivaaran omasta työvoimasta kainuulaisten osuus on yhteensä lähes 80 prosenttia. Myös kaivoksen urakoitsijoiden henkilöstöstä yli puolet asuu Kainuussa. Talvivaaran kaivoksen suora työllistävä vaikutus maakunnassa on siten yhteensä yli 500 henkilötyövuotta.
Kaivoksen alueelle tuoma kasvanut kulutuskysyntä lähinnä kauppaan ja palveluihin lisää työllisyyttä noin 400 henkilötyövuotta. Kaiken kaikkiaan Talvivaaran kaivoksen suora paikallinen vaikutus työllisyyteen ja tuotantoon on tutkimuksen mukaan suuri ja jalostusketjun myötä vaikutukset ovat merkittäviä useille alueille.
