Tiestön rahoitusta on tarkasteltu Liikenneolosuhteet 2035 -raportissa. Sen tavoitteena on turvata väylien päivittäinen liikennöitävyys sekä edistää Suomen kilpailukykyä. Tarkastellun rahoituskehyksen mukaan huonokuntoisten teiden määrä kuitenkin kaksinkertaistuisi ja siltojen kunto heikkenisi.
- Tiestöä ei pystytä ylläpitämään tarkastellulla 1,5 miljardin euron rahoituskehyksellä riittävän hyvässä kunnossa saatikka sitten kehittämään. Tämä koskee kaikenasteisia teitä. Heikentyvästä väyläverkosta muodostuisi näin jatkettaessa liian vähillä panostuksilla ennen pitkää yhteiskunnan kehitystä jarruttava tekijä.
Kahdeksan prosentin pudotus
Vuosina 2008-2009 rahoitustaso väylänpidossa on ollut keskimäärin 1 680 miljoonassa eurossa, joka sekin on todettu riittämättömäksi. Raportissa tarkastellaan 1 550 miljoonaa euroa vuotuista rahoitustasoa, joka merkitsisi nimellisestikin lähes 8 prosentin pudotusta rahoitukseen. Saman aikaisesti tienhoidon kustannustasoa kuvaava maarakennusalan konekustannusindeksi nousee parhaillaan yli 8 prosentin vuosivauhtia asfaltoinnin kustannuksista puhumattakaan. Tätä taustaa vasten on välttämätöntä sitoa kunnossapitorahat kustannustason muutoksiin, vaati Peltola.
Valtion eli seuraavan eduskunnan on yksinkertaisesti panostettava enemmän väyliin - yksityisteitä unohtamatta. Kunnossapito on asetettava investointien edelle priorisoinissa, totesi Peltola.
- Kelirikkokauden painaessa päälle paljastuu entistä enemmän se, että perusväylänpidon rahoitus on ollut jo pitkään liian alhaisella tasolla, ja vaarana on, että ajaudutaan merkittäviin palvelutaso- ja liikenneturvallisuusongelmiin sekä suuriin kertainvestointitarpeisiin. Päällysteissä on epätasaisuutta, vaurioita ja uria. Sorateillä on kelirikko-ongelmia ja painorajoituksia. Tänä vuonna huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy 300 kilometriä ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa 20 sillalla. Radoilla ei mene sen paremmin. Esimerkiksi routaongelmien poistaminen rataverkollamme edellyttäisi 200 miljoonan euron määrärahalisäystä viiden vuoden ajan.
Tierahat erilliseen rahastoon
- Liikenteestä kerättävistä yli 6 miljardin euron vuotuisista veroista ja maksuista on voitava osoittaa väylästön ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittava rahoitus. Se voitaisiin kerätä korvamerkittynä perustettavaan Tierahastoon. Seuraavan hallituksen tehtävänä on varmistaa ennen kaikkea väylien kunnossapito. Meillä ei ole varaa romuttaa väylästön 20 miljardin euron arvoista kansallisuusomaisuutta, muistutti Peltola Itä-Savon Koneyrittäjien vuosikokouksessa 26.3.2011 Savonlinnassa.
