OTETAAN ”ETEENOHITTAJAT”

Suurilla hevosvoimilla räjäytetään paketti- ja kuorma-auton ohi, minkä jälkeen käännytään tiukasti eteen vain yhden tai kahden autonmitan erolla roiskuttamaan sateen vedet, tai sorat, tai ravat, tai kevätlämmön renkaista irrottamat nastat tuulilasiisi. Siitäkin huolimatta, että vastaantulijaa ei näy silmänkantamattomiin!

 

Ei näistä pääse eroon koskaan. Aina tulee uusia sukupolvia amatöörejä liikenteeseen.

 

OTETAAN ”JONOHIDASTELIJAT”

Viidenkympin alueella ajavat mittarinopeutta 45 eli todellista 40. 80:n alueella ajavat mittarinopeutta 75-80, todellista nopeutta vain 70-75. Satasen alueella 90-100 mittarin mukaan, todellista 85-90.

 

Eikä mitään väliä, vaikka häntänä tulee 5 tai 10 tai 15 autoa tiukasti perässä hengenvaarallisessa haitariliikkeessä.

 

Eivät nämä kuuliaiset ”ei-koskaan-ylinopeutta” ajavat edes ymmärrä, mitä heidän takanaan tapahtuu. Tuskin koskaan edes vilkaisevat taustapeiliin.

 

Jos järki pelaisi, jonon niputtaja eli vetäjä, ajaisi sivuun tielevennykselle, ja päästäisi jonon ohittamaan, minkä jälkeen oman matkan jatkaminen kävisi paljon riskittömämmin ja rauhallisemmin.

 

On paikallaan todeta näsäviisaille, että jokaisella on oikeus ajaa juuri sitä nopeutta, joka tuntuu turvalliselta, nopeusrajoituksia alittaenkin.

 

Ja todettava sekin, että pahin jonon synnyttäjä ei useinkaan ole jonon kärjessä ensimmäisenä ajava, vaan hänen takanaan toisena ajava. Ajamalla nenä kiinni ykkösenä ajavan takapuskurissa, kakkosena ajava käytännössä varmistaa jonon syntymisen.

 

OTETAAN ”OHITTAJAHIDASTELIJAT”

Kun raskaalla kuormalla ajavan kuorma-auton nopeus tien päällä hidastuu esimerkiksi pitkässä nousussa, tai linja-autolla pysäkille pysähtyessä, eteen puikahtaa useinkin alinopeudella ajava ”hidastelija”. Tyypillistä on, että hidastelija ei ymmärrä vähääkään perässään ajavan tarvetta saavuttaa määränpää mahdollisimman sujuvasti, vaan jarruttelee ajattelemattomuuttaan kymmeniäkin kilometrejä ammattiliikenteen työtahtia.

 

Se on armotonta amatööritouhua, kun hoksottimia ei riitä ymmärtämään liikennetilannetta oman takapuskurin takana. Siitä esimerkki myös katuliikenteestä.

 

OTETAAN ”ETEENTUIJOTTAJAT”

Kaupungeissa kortteliväli voi olla lyhyt. Edessä on risteys ja liikennevalot ja takanakin vain sadan metrin päässä risteys. Liikennevaloista syntyy autojonoa taaksepäin. Jonoon mahtuu useinkin amatöörejä ratin takana, jotka eivät tiivistä jonoa vaan jättävät reilusti tyhjää tilaa edessään jonottavaan. Seurauksena jonon takana oleva risteys täyttyy ja tukkeutuu autoilijoista, jotka näkevät mahtuvansa korttelinväliin, jos vain amatöörit jonossa tiivistäisivät jonoa.

 

Vain ei. Amatöörit eivät seuraa tilannetta taustapeileistään. Tuijottavat vain tyytyväisinä eteenpäin tajuamatta tuon taivaallista liikennetilanteesta takanaan. Ja ovat niin autoilijoita, niin autoilijoita, ettei paremmasta väliä.

 

Ei näille mitään mahda. Näiden kanssa on vain elettävä. Näitä on nykyään talviteilläkin.