Kuljettajien häikäisyalttius vastaantulevien autojen ajo- ja lisävaloista, ja täysin erilliseksi todettu palautuminen häikäisystä, oli aikanaan liikenneturvallisuuspohdinnan keskiössä. Myös pimeänäön suuretkin henkilökohtaiset erot nähtiin liikenneturvallisuutta vaarantavana tekijänä. Nyt ei enää.

 

Nyt led-polttimot ovat virallisesti kiellettyjä Suomessa, mutta ledien pistävän häikäiseviä valkoisia valoja tulee vastaan jatkuvalla syötöllä Suomen teillä. Häikäistymis- ja pimeänäköongelmat ovat kuin pois pyyhittyjä liikenneturvallisuudesta vastaavilta tahoilta. Ne eivät näytä kiinnostavan viranomaisia.

 

Kuljettajien kykyä tarkentaa nopeasti näköä kauas eteen ja lähelle ratin takana olevaan mittaristolukemiin, ja takaisin tielle, päivävalossa kuin myös pimeällä ajettaessa, pidettiin aikanaan ratkaisevan tärkeänä liikenneturvallisuustekijänä.

 

Jopa niin, että se johti lentokoneiden head-up -näytön kehittämiseen tuulilasinäytöksi myös henkilöautoissa.

 

Nyt ei enää.

TIETO- JA VIIHDESIRKUS KOJELAUDASSA

Tesla, sähköautojen uranuurtajaksi ja kuninkaaksi mainittu, ei tunne mittaristonäyttöä ratin takana. Kaikki ajamisen keskeiset näytöt – nopeus- ja kierroslukunäytöt, matkamittarit ja varoitusvalot – on siirretty isoon näyttöön kojelaudan keskelle.

 

Samalla keinoälyn ja huippuelektroniikan täyttämä mittaristotietoja ja radion viihdettä ja navigaattorinäyttöjä täynnä oleva näyttötaulu kojelaudan keskellä on siirtynyt paljon kauemmaksi kuljettajan silmistä kuin ennen mittaristo ratin takana.

 

Kuljettajan silmiltä ja näkökyvyltä tieliikenteestä kaukana edessä ja alas kojelaudan keskelle puolihämyyn suureen näyttötauluun, ja takaisin tien päälle, vaaditaan paljon enemmän kuin ennen.

 

Eikä se riitä.
 

Nyt kun kuljettaja hakee tietoja ”tietokone”-keskinäytöstä, hän joutuu käyttämään sormea halutun tiedon kalastamiseen näyttötaulusta.

 

Auton jatkaessa kulkua liikennevirrassa, kuljettaja joutuu keskittämään näkönsä värisevään sormenpäähän, että se osuu oikeaan pisteeseen näyttötaulussa, minkä jälkeen on vielä tarkennettava näköä näyttötauluun, että haluttu tieto ilmestyy siihen, minkä jälkeen se voidaan lukea.

 

Lisää siihen vielä kuljettajan silmälasien kauko- ja lähinäkölinssien tarkkuuskompromissit.

 

Sinä aikana liikennevirrassa ja -tilanteissa voi sattua mitä tahansa.

 

Joka sanoo, että suurten keskinäyttötaulujen nopea yleistyminen tuhansine tietoineen ja viihteineen ei ole keskeinen turvallisuusongelma tieliikenteessä tänään, valehtelee silmät päästään. Tai kieltäytyy näkemästä tosiasiaa.

 

Miksi EU on sokea tälle kehitykselle keskellä julistamaansa sotaa liikenneonnettomuuksia vastaan? Autoteollisuuden voima vaientaa.

 

Missä piileskelevät Suomen liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset: Liikenneturva, liikennevakuutusyhtiöt, Suomen Poliisi, Traficom, Liikenneministeriö? Vaientaako autoteollisuuden voima niitäkin?

 

Hep valvojat, herätkää!