Jakelumullistus Tulosta
19.10.2017 00:00

Maailman suurimmat, joukossa Amazon, DHL, Daimler AG, ovat kehittäneet drone-kuljetuksia jo vuosia ja edenneet siinä pitkälle.

Olemme jo sen keskellä! Tavaranjakeluliikenne muuttaa rajusti ja nopeasti perinteisiä muotojaan. Siihen kannattaa herätä jo nyt. Ja toivoa, että myös Suomen Poliisi herää nykyaikaan.
 
Tulevaisuuden pakkaus ei ole pelkkä pakkaus. Se on ekologinen. Se on kierrätettävä, jopa syötävä. Se on entistä kevyempi ja samalla vahvempi, tiiviimpi suoja sisällölle. Se erottuu entistä paremmin. Se on tilaa säästävä, mitoiltaan entistä tehokkaammin pakattavissa hyllyyn, laatikkoon, koriin. Se on entistä halvempi.
 
Tulevaisuudessa on entistä enemmän lähettäjiä. Ja entistä enemmän lähetyksiä. Ja entistä pienempiä kertalähetyksiä. Ja entistä pienempiä paketteja. Se on seurausta verkkokaupan yleistymisestä, rajusta kasvusta koko maailmassa, ja laajenemisesta kaikille aloille – kaikkein pienimmistä tavaroista aina käytettyjen ja uusien autojen kauppaan, jopa kuorma- ja linja-autojen ja työkoneiden kauppaan.


Saksan Postin ja DHL:n omintakeinen Streetscooter sähkö-pakettiauto on tehnyt rajun läpimurron Keski-Euroopassa.
Tulevaisuudessa on entistä enemmän jakelijoita. Samalla jakelun suorittajat ovat entistä pienempiä. Se johtuu osaltaan kovaa vauhtia etenevästä kaupungistumisesta ympäri maailmaa. Sen myötä ilmansuojelun vaatimukset kiristyvät. Ja liikennerajoitukset. Jakeluautot pienenevät. Sähköllä kulkevat yleistyvät (vrt. Saksan Posti, DHL, Streetscooter). Dronet tulevat autojen kilpailijoiksi. Kenties myös kortteleita, kaupunginosiakin peittävät putkipostijärjestelmät. Koemielessä niitä jo toteutetaan.
 
AMMATTIPÄTEVYYSDIREKTIIVI TUHOAA
Kehitysvammatkin jo näkyvät. EU:n ammattipätevyysdirektiivi on osoittautumassa täysin epäonnistuneeksi ja huutaa apua. Se on tuhoamassa sekä ennen kunnioitettua ammattikuljettaja- statusta että kuljetuskaluston valintaa. Ja niiden myötä liikenneturvallisuutta.
 
Haitallisten seurausten johdosta ammattipätevyysdirektiiville on annettu varsin erilaisia, usein paikallisiin olosuhteisiin suhteutettuja viranomaistulkinoja. Paitsi tietenkin mm. Suomessa, jossa viranomainen mielellään on paavillisempi kuin Paavi itse. Viranomainen vahvistaa sillä valtaansa.
 
Ammattipätevyysdirektiivi tekee kirjaimellisesti tulkittuna ammattikuljettajakoulutuksesta - C-, CE-, D ja DE-ajokorteista – sietämättömän kalliita saavuttaa ja ylläpitää. Paitsi maille, joissa ammattipätevyysdirektiivin tulkinta on jopa olematonta. Usein liikenneturvallisuuden haitaksi.
 
Samalla ammattipätevyysdirektiivi muokkaa myös jakeluliikenteen autokalustoa liikenneturvallisuuden vastaisesti. Jäljet näkyvät myös Suomessa. Alle 3,5 tonnin jakeluautojen – avolava- ja umpipakettiautojen – kauppa kukoistaa. Niitä ajetaan B-ajokortilla, eikä vaatimusta ylimitoitetusta ammattipätevyyskoulutuksesta, ei ajopiirturivaatimusta, ei ajo- ja lepoaikojen pilkuntarkkaa valvontaa, rangaistusuhkia ja joustamatonta kalustonkäyttöä.
 
Seurauksena sitten kasvavasti ylikuormia, ylipainoja liikenneturvallisuuttakin vaarantaen. Samalla ammattiautokaupan on tyrehtynyt käytännössä täysin 3,5 – 7 tonnin kokonaispainoluokkien kohdalla. Suomessa uhkaa täysi villiintyminen valvonnan puuttuessa. (Ruotsissa sama kehitys valvonnasta huolimatta. Vrt. KN-uutinen 4.10.: Tukholmassa yhdellä kertaa kymmeniä ajokortteja hyllylle, 3,5 t pakettiautossa jopa 1170 kg ylipainoa.)

SUOMELLE MONINKERTAISET HAITAT
Epäonnistuneen ammattipätevyysdirektiivin joustamaton tulkinta on johtanut Suomessa kotimaisen kuljetuselinkeinon alamäkeen. Työpaikkoja menetetään kiihtyvästi ammattikuljettajapulan kasvaessa. Keski-eurooppalaiset ja varsinkin entisten itäblokin maiden halpakuljettajat ja -kuljetusyritykset ovat haukkoina tarjoamassa tilalle halpakuljetuksiaan myös Suomelle.
 
Tanska, Ruotsi ja Norja heräsivät jo vuosia sitten omien kuljetusalan työpaikkojen katoamiseen ja halpamaiden ryntäykseen tilalle. Se on lisännyt roimasti maiden hallitusten myöntämiä määrärahoja ja viranomaisten tienvarsitarkastuksia ja tullivalvontaa, ja koventanut otteita laittoman kuljetustoiminnan ja kabotaasin torjumiseksi.


Valtaosa kameratolpista ei mittaa liikenneturvallisuusriskiä vaan autoilijan tervettä tilannearviota halveeraavaa rahankeruuta. Kameratolppien mielivaltaisuudella on oikeustajua loukkaavia seurauksia: ajokortin menetys, toimeentulon romuttuminen jopa koko perheelle, syyttömille.

LIIKENNE TIELLÄ, POLIISI PIHALLA
Suomessa poliisin liikennevalvonta keskittyy yhä rahankeruuseen valtion kassaan autoilijoita sakottamalla. Nopeusvalvontakamerat ovat otsikoiden tekijöitä. Sairaaksi määriteltävän poliisitoiminnan yksi virstanpylväs saavutettiin Helsingin Sanomien todistuksella artikkelissa sunnuntaina 8.10. ”Taistelu tolppia vastaan”. Siinä 15 vuotta liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien jäsenenä toiminut Suomen ja Pohjoismaiden ainoa liikennelääketieteen professori Timo Tervo protestoi ankarasti Poliisi näpertelyä valtaosin tahattomasti tehtyjen pienten ylinopeuksien parissa unohtaen liikenneturvallisuuden ison vaaran: kuljettajan tilan (päihteet, sairaus, väsymys, lääkkeet, itsemurha, ym.). Kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa vain ja ainoastaan ajonopeuteen liittyvä osuus on 5,1%, Tervo painottaa. Tolpat, joilla sakotetaan eniten riskittömiä kuskeja, vievät kohtuuttomasti voimavaroja poliisilta, Tervo arvostelee.
 
Helsingin poliisi liikenneturvallisuusyksikön päällikkö, ylikomisario Dennis Pasterstein perustelee nopeusvalvontakameroita väittämällä, että ne säästävät 30 ihmishenkeä vuodessa. (Pyynnöistä huolimatta Pasterstein ei ole osannut perustella, mistä hihasta luku on vedetty. toim.huom.) ”Vuodessa kuolee noin 250 ihmistä liikenteessä. Heistä noin 12 on henkilöauton kuljettajia, jotka kuolevat pääsyynä, että ovat ajaneet ylinopeutta. Millä hemmetillä kamerat ovat pelastaneet 30 henkeä, kun teoreettinen maksimi on 12 henkeä!”, Tervo kysyy. Jotain on todella pahasti vinossa Suomen Poliisin liikennevalvontatyössä!