Ajonvakautusjärjestelmän hyöty näkyy selvästi

Ajonhallinta pelastaisi

ATK/PeVi 29.01.2008

Ajonvakautusjärjestelmä olisi pelastanut Suomessa vuosina 2000–06 peräti 31 ihmisen hengen. Tulokseen on päädytty suomalaisiin onnettomuuksiin perustuvan tutkimusaineiston pohjalta. Tutkimuksessa selvitettiin ajoneuvojen ajonhallintaa ja onnettomuusriskejä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien perusteella.

Tutkittaviksi suomalaisiksi onnettomuuksiksi valittiin sellaiset kuolinonnettomuudet, joissa mukana olleen henkilöauton käyttöönottopäivämäärä oli välillä 2000–06, eli onnettomuusautoissa olisi voinut auton iän puolesta olla ESC (ajonhallinnan virallinen lyhenne on nykyisin ESC, muita lyhenteitä ovat ESP, VDC, DTSC ja ASC).

Tutkimus tehtiin Ajoneuvohallintokeskus AKEn toimeksiannosta Teknillisen korkeakoulun Auto- ja työkonetekniikan laboratoriossa, ja sen toteuttivat tutkijat Ari Tuononen ja Lassi Hartikainen sekä laboratorioinsinööri Panu Sainio.

Ajonvakautus olisi säästänyt 31 ihmishenkeä seitsemän vuoden aikana. Vertailujoukossa oli mukana 171 kuollutta, joten tässä joukossa ajonhallinta olisi pelastanut kuolleista 18 %. Tulokset ovat samansuuntaiset, kuin mihin on päädytty mm. Ruotsissa ja Saksassa tehdyissä tutkimuksissa.

Ajoneuvojen aktiiviset turvajärjestelmät yleistyvät nopeasti. Aktiivisista turvajärjestelmistä saatava hyöty jää helposti onnettomuuksien seurauksia lieventävien passiivisten järjestelmien varjoon.

Ajoneuvon käyttäytyminen ääritilanteissa on voimakkaasti epälineaarista. Kuljettaja tottuu ajoneuvon tiettyyn käytökseen normaalissa ajossa, eli tietty ratin kääntökulma aiheuttaa ennustettavan liiketilan muutoksen. Myös ääritilanteessa kuljettaja ohjaa autoa vanhan tottumuksen mukaisesti, mutta auto ei enää vastaakaan odotetulla tavalla. ESC korjaa tätä kuljettajan toivoman ns. nimelliskäytöksen ja auton todellisen käytöksen välistä eroa.

ESC voisi teoriassa estää kaikki onnettomuudet, joissa auto lähtee heittelehtimään. Se ei voi kuitenkaan estää onnettomuuksia, joissa hiljalleen ajaudutaan kaistalta pois, tai joissa kaarteeseen ajetaan aivan liian suurta nopeutta käyttäen. Näissäkin tapauksissa tosin lopullinen ulosajo tapahtuisi todennäköisemmin keula eikä kylki edellä ja pienemmällä nopeudella.