Arkistoitu artikkeli

<< Takaisin

Epäonnistunut kytkentä suurin syyllinen

22 perävaunua karkuun 2000-luvulla

ATK/PeVi 6.3.2008

Raskaan kaluston perävaunujen irtoamisen yleisin syy on epäonnistunut kytkentä. Tämä selviää Ajoneuvohallintokeskus AKEn tilaamasta raskaan kaluston vetolaitteiden turvallisuutta ja katsastusta selvittäneestä tutkimuksesta. Merkkivalo toisi asiaan selvää parannusta.

Tutkimuksessa löytyi yhteensä 22 perävaunun irtoamistapausta vuosilta 2000–07. Yksikään tutkimuksen perävaunun irtoamisista ei johtanut kuolemaan tai henkilövahinkoon.

Tutkittujen tapauksien joukossa yleisin perävaunun irtoamisen syy oli epäonnistunut kytkentä, joiden osuus oli 54 % kaikista irtoamisista. Muita syitä olivat vetosilmukan ja vetokytkimen irtoaminen sekä vetoaisan katkeaminen. Edellä mainitut aiheutuvat yleensä huollon puutteesta tai huonosta korjauksesta. Ulkomaalainen raskas kalusto ei vaikuta tutkimuksen tapausten mukaan olevan poikkeuksellisen riskialtis perävaunun irtoamiselle.

Direktiivin 94/20/EY mukaan kaikkien kaukokäyttöisten vetokytkimien kanssa on tarpeen käyttää ajoneuvon ohjaamossa perävaunun kytkennän tilan näyttäviä merkkivaloja. Suomessa ei ole vaadittu merkkivalojen asennusta. Tutkijan mukaan merkkivalojen käyttö kuitenkin lisäisi liikenneturvallisuutta vähentämällä epäonnistuneesta kytkennästä johtuvia perävaunujen irtoamisia.

Huollon laiminlyönti on vetokytkimien osalta iso ongelma. Usein vetokytkimiä huolletaan vasta sitten, kun niihin tulee käyttöä haittaava vika. Vetokytkimen huolto jää usein tekemättä, koska vetokytkin ei kuulu auton huoltosopimukseen. Vetokytkin ei sisälly perävaunun vakuutukseen, jolloin kolarin sattuessa perävaunu korjataan, mutta vetokytkin vain käännetään suoraan asentoon ilman varsinaista tarkastusta. Vetokytkimet tulisikin sisällyttää sekä perävaunujen vakuutukseen että autojen huoltosopimukseen.

Katsastuksessa on mahdollista tarkastaa vetoajoneuvossa kiinni olevan vetokytkimen kunto riittävän hyvin poislukien sen kiinnitystä vetopalkkiin – kiinnityksen kunto voidaan tarkastaa ainoastaan vetokytkin irrotettuna. Vetokytkimet tulisi tutkimuksen mukaan tarkastaa asiantuntevan tarkastuspaikan toimesta irrotettuna vähintään kerran kahdessa vuodessa, mieluiten kuitenkin kerran vuodessa varmuuden lisäämiseksi.

Jos vetokytkinvalmistajien huolto-ohjeita noudatetaan, ei vuosittain irrallaan tehty tarkastus lisää kustannuksia, koska ohjeiden noudattaminen edellyttää vetokytkimen irrottamista vuosittain. Selvästi ruostunut päätymutterin ja vetokaran välinen liitos tulisi katsastuksessa aina määrätä avattuna tarkastettavaksi valtuutetussa tarkastuspaikassa ennen hyväksyntää.

Tutkimuksessa ehdotetaan myös, että raskaan kuljetuskaluston katsastuksessa voisi olla tarpeen siirtyä vuosikatsastuskäytännöstä määräkilometrein tai määräajoin suoritettavaan katsastukseen: esimerkiksi 120 000 km tai vuosi sen mukaan, kumpi niistä täyttyy aikaisemmin. Tällä tavoin varmistettaisiin myös suurella käyttöasteella toimivan kaluston liikennekelpoisuus läpi vuoden. Katsastusvälin pienentäminen auton vanhetessa vähentäisi myös autossa iän myötä useammin esiintyvien vikojen aiheuttamia vaaratilanteita.