Koronan haasteet

03.12.2020 00:00 Auto, tekniikka ja kuljetus
Tulosta

Transport Hosike Oy:n kuljetukset ovat pääasiassa erikoiskuljetuksia.

Tiukat rajoitukset eri maissa ovat johtaneet uusien toimintatapojen miettimiseen myös kuljetusalalla. Erityisen haasteellista tämä on ollut ulkomaan liikenteessä, kun maiden rajoja ylitetään jopa useamman kerran. Transport Hosike Oy:n omistaja Jarkko Hosike avasi, miten liikennöinti on ylipäätään ollut koronan jyllätessä mahdollista.
 
Suomen virallinen kanta on ollut, että ammattimainen tavaraliikenne turvataan myös ulkomaan liikenteen osalta. Yli kaksi vuosikymmentä toiminut Transport Hosike Oy Huittisista liikennöi 25 autolla ja yli 50 perävaunulla kotimaan liikenteen lisäksi säännöllisesti Keski-Eurooppaan ja Pohjoismaihin.
 
Kuljetukset ovat pääasiassa erikoiskuljetuksia ja tavanomasta kappaletavarakuljetusta on vähemmän. Liikennettä on Italiaan, Espanjaan, Ranskaan ja Ruotsiin, jotka ovat olleet koronamäärissä paljon esillä ja erilaisia tiukkoja määräyksiä on paljon.
 
Keväällä alkanut koronavirus iski alkuun voimakkaimmin juuri Pohjois-Italiaan. Miten esimerkiksi Italian liikennettä on ylipäätään voitu hoitaa?
 
Italia ja Espanja olivat erityisen haasteellisia korona-aallon pahentuessa viime keväänä. Kuljetuksiin tuli heti alkuun paljon peruutuksia ja autoja jouduttiin ottamaan Keski- Eurooppaan ja etsimään sieltä kuljetuksia. Nyt tilanne on suurelta osin normalisoitunut.
 
Suomeen voidaan tulla periaatteessa kolmea reittiä, suoraan Saksasta laivalla, Tanskan ja Ruotsin kautta tai Baltian reittiä. Miten nämä reitit ovat olleet mahdollisia koronan aikana ja onko niitä käytetty?
 
Perinteisesti olemme Keski- Euroopasta tullessamme käyttäneet pääosin suoria reittejä laivalla Saksasta joko Hankoon tai Vuosaareen. Itäisestä Euroopasta tullessamme on myös Baltian reitti ollut käytössä. On toki tapauksia, jolloin Tanskan tai Ruotsin kautta tullaan, jos lastaus tai purku osuukin sinne.
 
Koronan vuoksi emme ole joutuneet ottamaan uusia reitityksiä. Hangon laiva ei ottanut koronan alkuaikana kuljettajia mukaan. Laivoilla on myös selvät rajoitukset tiloissa ja palveluissa. Hytit ovat yhden hengen hyttejä ja maskeja käytetään tehokkaasti. Myös rahtikirjat ja muu paperisota on siirretty yleisesti sähköiseen muotoon.
 
Ovatko rajojen ylitykset sujuneet hyvin. Esimerkiksi Espanjaan mennessä rajaylityksiä on jo koko joukko. OvAtko ylitykset sujuneet hyvin vai onko ongelmia ollut?
 
Rajaliikenne on ollut sujuvaa ilman ruuhkia. Toki aivan alussa toiminta haki linjaansa, mutta nopeasti tilanne saatiin hallintaa. Rahtiliikenteelle on omat kaistat, jotka vetävät. Tässä saattaa vaikuttaa myös rahtiliikenteen kokonaisvolyymin pudotus.
 
Maasta toiseen siirryttäessä ja Suomeen palattaessa on usein edessä karanteeniaika? kuinka tämä on voitu hoitaa?
 
Karanteenisäädökset eivät sellaisenaan koske rahtiliikennettä, eikä tästä ole ollut haittaa.


Koronapandemian alkuvaiheessa kansainvälinen tavaraliikenne haki linjaansa, mutta tilanne saatiin nopeasti hallintaan, jonka jälkeen rajaliikenne on ollut sujuvaa.

Onko suora laivayhteys Saksaan ollut käytössä ilman kuljettajaa?
 
Suurin osa perävaunuista toki kulkee ilman vetoautoa. Koko yhdistelmä lähetetään erittäin harvoin ilman kuljettajaa laivaan.
 
Aikoinaan varsin yleinen malli oli, että auto ja kuljettaja hoiti Keski-Euroopan liikennettä ja vain perävaunut kulkivat laivalla. Onko tätä käytetty koronan aikana?
 
Varsin yleistä on nytkin, että perävaunu lähetetään laivaan ja otetaan Suomesta tullut perävaunu mukaan. Kuljettaja saattaa ajaa Keski-Euroopassa useamman keikan ennen palaamistaan Suomeen. Tämä toimintatapa on ollut jo kauan eikä korona ole tuonut siihen oikeastaan mitään muutosta.
 
Onko kuljettajien saaminen pahoihin koronamaihin ollut vaikeaa?
 
Tässä ei meillä ole ollut mitään vaikeutta. Autoissa on käsidesit ja maskit käytettävissä. Hyvällä hygienialla ja tarkalla toiminnalla olemme pärjänneet hyvin. Yhtään karanteenia tai tartuntaa ei ole osunut kohdallemme. Kaipa tässäkin pitää kuitenkin koputtaa puuta, mutta uskon, että selviämme näillä ohjeilla hyvin.
 
Suomessa yritykset ovat olleet usein vaikeuksissa. Vientikysyntä on pudonnut. Näkyykö tämä jo kuljetuksissa? Löytyykö kuljetettavaa molempiin suuntiin vai onko jouduttu ajamaan vajain kuormin?
 
Kuljetuksemme ovat suurelta osin investointiluonteisten, usein isompien kappaleiden kuljettamista. Perinteistä pientavarakuljetusta meillä on vähän. Suomesta on ollut hyvin kuljetettavaa.
 
Paluukuljetukset ovat sitten haasteellisempia. Niitä on jouduttu haalimaan ja odottelemaan. Tässä voisi osoittaa sormella Suomen investointipolitiikkaa. Saksalaisen kollegan kanssa keskustellessa huomaa, että investoinnit ovat kovassa vedossa Saksassa suurista koronaongelmista huolimatta.
 
Kuljettajien työaikamääräyksiä on useissa maissa helpotettu. Mitä tämä on aiheuttanut tai merkinnyt?
 
Hetken aikaa voimassa ollut ajoaikahelpotus antoi lisää ajoaikaa, joka usein oli joustavan liikennöimisen kannalta selvästi helpottava tekijä. Tämä helpotus poistui kuitenkin lyhyen kokeilujakson jälkeen ja nyt toimimme vanhojen sääntöjen mukaan.
 
Brexit on nyt ovella. Tämän on ennakoitu aiheuttavan suuria ongelmia tavaraliikenteessä. Mitä tämä tulee aiheuttamaan Transport Hosikkeelle? Onko mahdollisiin ongelmiin jo suunnitelmia?
 
Meillä on liikennettä Englantiin varsin vähän. Emme ole pohtineet mitään erityistoimenpiteitä Brexitin varalle. Toki juuri siellä poikennut kuljettaja ihmetteli niitä laajoja rekkaparkkeja, joita nyt on kovalla kiireellä rakennettu. Tarkoittaako tämä sitä, että siellä on jo hyväksytty, että sujuva liikenne poistuu ja tilalle tulee pitkät odotusajat?

Teksti | Matti Aarnio, kuvat | Hosike Oy

TILAA AUTO, TEKNIIKKA JA KULJETUS!