On sulla poka pimiät jutut Tulosta
31.01.2011 18:39
Keskustelu katsastustoiminnan laajentamisesta autokorjaamoille on saanut vainoharhaisia piirteitä. Osasyynä ovat 80% markkinoista hallussaan pitävät A-Katsastus ja K1-Katsastajat, joiden kautta suomalaisten katsastusmaksut valuvat satojen miljoonien eurojen voittoina englantilaisille ja espanjalaisille omistajille. On luonnollista, että nämä puolustavat kynsin hampain tuottavaa bisnestään levittämällä kaikenlaisia roskapuheita autoilijan kuluttajansuojan ja oikeusturvan heikennyksestä, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, jos korjaamot saavat katsastusoikeuden.

Luonnotonta on sen sijaan, että tämä puhe tarttuu valveutuneinakin pidettyihin kansalaisiin ja jopa johtavissa asemissa saakka.

Yksi sellainen on palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola, joka toistaa valtamedian yleisönosastossa, että muutoksella poistetaan katsastuksen riippumattomuus. Hänestä katsastus ei voi olla puolueetonta ja riippumatonta, jos se sekä korjaa että katsastaa.

On se vain kummaa, että korjaamokatsastus on toiminut Iso-Britanniassa iät ajat, ja toimii myös Ranskassa, Hollannissa, Norjassa ja Itävallassa ja ilmeisesti muuallakin autoilijoiden, viranomaisten ja liikenneturvallisuuden suureksi tyydytykseksi.

Tulipa itsekin kokeiltua Ranskassa suomalaisrekisterissä olevan auton katsastamista. Kerrostalon katutasossa alle 200 m2 tiloissa toimiva Garage Verdun vastasi kysymykseeni, että ”tottakai voimme katsastaa suomalaisen auton, jättäkää se kadulle kello 18 ja hakekaa pois kello 20 mennessä”.

Kello 20 auto seisoi korjaamon edessä katsastettuna. Takaikkunassa oli korjaamon pieni ”katsastettu”-tarra. Käteen lyötiin tietokoneen printtaama katsastuspöytäkirja, joka kertoi testerien ja mittarien tulokset, tarkat päästölukemat, valomittaustulokset, jarrujen hidastuvuuslukemat ja yleisarvostelu auton kunnosta. Kaksi huomautusta kertoivat, että vasemman takapyörän hidastuvuus jarrutuksessa oli hivenen pienempi kuin oikean takapyörän, ja että suuntavilkun ilmaisinvalo kojelaudassa ei palanut mutta tikitys kuului, ja että ne eivät edellyttäneet uusintakatsastusta. Takanumerokilpeä valaiseva polttimo oli ollut pimeänä ja se oli korvattu uudella. Se oli ainoa korjaus, joka tehtiin. Alla oli ”hyväksytty”-leima ja merkintä, jolla toivotettiin 2002 vuosimallia oleva auto tervetulleeksi katsastukseen taas kahden (!) vuoden kuluttua.

Katsastus perustui 74 euron tuntiveloitukseen ja maksoi 59,50 euroa. Eli alle tunnin oli tehty katsastusta. Asentaja joka oli katsastuksen suorittanut, ja ”korjannut” sammuneen takavalon, sanoi luovuttaessaan katsastustodistuksen, että ”autonne oli niin puhdas, että emme pesseet sitä, mutta imuroimme kuitenkin matot ja vaihdoin oikeaan eturenkaaseen tubeless-venttilin, koska se vuoti neljän ilmakehän koeponnistuksessa”. Kysymykseeni paljonko olin tästä velkaa, hän vastasi, ettei sellainen mitään maksa ja tervetuloa meille uudelleen jos autonne aiheuttaa kyseltävää tai huolia.

Että sillä tavalla korjaamokatsastus toimii, eikä vain Ranskassa vaan kokemuksen mukaan ainakin myös Iso-Britanniassa. Ja nähtävästi jatkossa myös Suomessa, kun kilpailu todella kiristyy ja korjaamot kilpailevat siitä, kuka saa pidettyä kiinni omasta asiakkaastaan.

Notta ristus ku mun rupee rasat pärkyämähän, kun näitä paloloita kuunteloo. Ovatkohan koskaan käyneet mamman pyykkivesiä kauempana kattomassa mualiman menoa.