| Kerjäläisarmeija |
|
| 29.05.2012 16:07 |
Kanava on Venäjän elämänsuoni. Sen pohjalla juoksee kaasuputki, pian useampiakin. Pinnalla kulkee öljy; jättitankkerit täydessä lastissa Suomen rantoja pyyhkien. Se on Venäjän tärkeimmän tulolähteen, energian, kauppakanava. Sen tärkeimpään vientisatamaan, Koiviston Primorskiin, on vain 100 km matkaa Suomesta – kuin Helsingistä Lahteen. Venäjällä yhteiskunta on epäjärjestyksessä. Tuloerot ovat jättimäiset, sosiaaliset olot ala-arvoiset. Median kehittyminen ja kasvu ei pysy valtaapitävien valvonnassa kuten ei pysynyt ennen Lokakuun vallankumousta eikä ennen Berliinin muurin kaatumista. Yhteiskunnallinen mullistus uhkaa. Venäjän vallanpitäjät tietävät sen. He ovat päättäneet 10 vuodessa lisätä 500 miljardia euroa asevoimien vahvistamiseen, uusimpaan aseteknologiaan ja aseisiin. He näyttävät myös toteuttavan sen. He julistavat velvollisuudekseen puolustaa kansalaistensa oikeuksia missä tahansa maapallolla. Saatatko selvemmin sanoa, että elämänsuonensa, kauppakanavansa rantoja myöten! Samanaikaisesti Venäjän elintärkeän kauppakanavan rantojen ja myös vesien omistaja, Suomi, vähentää omien puolustusvoimiensa pienestä budjetista vielä 200 miljoonaa euroa, lakkauttaa kuusi varuskuntaa, yhdistää neljä varuskuntaa ja vähentää 2100 työpaikkaa. Maamme suurin kuljetus- ja logistiikkanäyttely, Kuljetus 2012, paljasti kaikelle kansalle alennustilan koko noloudessaan. Puolustusvoimiemme näyttelyosasto oli naapurimaan Ruotsin sotilasajoneuvojen ja -tekniikan valtaama. Kotimainen Sisu, jota se suosii sekä hankinnoissa että alan huipputeknologian pysyttämiseksi Suomessa, oli häivytetty olemattomiin. Suomi on myöntänyt maanpuolustukselle niin vähän rahaa, ettei sillä ole enää varaa esittäytyä edes julkisuudessa kansalleen, vaan joutuu riippuvaiseksi vieraan maan sponsorista, Scaniasta. Sinänsä Scaniaa ei sovi moittia siitä, että se maksaa viulut, jolla Suomen puolustusvoimat pääsevät näyttäytymään kansalle edes osalla kalustostaan. Häpeä kuuluu yksin Suomen kansalle, joka tekee puolustusvoimistaan kerjäläisarmeijan. Venäjän yhteiskunnallinen tila on huolestuttava. Rauhatonta yhteiskuntaa yhdistetään perinteisesti kehittämällä ulkoinen uhkakuva. On sinisilmäistä olla näkemättä sen elämänsuonen, kauppakanavan turvaamisen tärkeyttä. Se on ykkösasioita Venäjän yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Uhka nähdään selvästi kauppakanavan etelärannalla. Viro tuntee verisesti Venäjänsä eikä luota siihen tippaakaan. Viro, kuten sen naapurit, Baltian maat tietävät kokemuksesta olevansa vain haukkapala Venäjälle, jos Venäjä on sillä päällä. Siksi ne hakivat heti turvaa vahvemmalta, Natolta Kuvitellaanko yhä, että Suomi selviytyy omin voimin kriisistä, kun Venäjä varmistaa tärkeimmän kauppakanavansa toiminnan rantojen hallinnalla? Kuvitellaanko että suomalainen korpisoturi yhä on lyömätön pimeässä metsässä, puuston suojassa luonnon armoilla. Ovatko suomalaiset tyhmiä, vai raukkiksia? Suomi heräsi Talvisotaan minimiin köyhdytetyillä puolustusvoimilla niin, että Mannerheim oli pantava kerjuulle Euroopan metropoleihin anelemaan aseita ja rahaa. En usko, että Suomi koskaan enää haluaa herätä samalla tavalla puolustamaan maataan kerjäläisarmeijalla. Mitään hyvää ei tule ilman pahaa. Se on nähtävä. On aika harkita tosissaan Naton tarjoamaa hyvää ja pahaa, ja varmistaa kummalla puolella seisomme pahana päivänä. Maailma muuttuu, ihmiset eivät. “Si vis pacem, para bellum”, sanoivat jo vanhat roomalaiset. Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan! |