Näin meitä huiputetaan Tulosta
10.05.2017 00:00

Romanttisia kuvitelmia aurinkoenergiasta

Näin ennustettiin uhkaava maailmanloppu. Nyt kuitenkin Pariisin ja Marrakechin ilmastosopimukset estävät ilmastokatastrofin.
 
Rachendra Paschauri, IPCC:n edellinen puheenjohtaja, sanoi 2007, että maailmalla on enää aikaa viisi vuotta.
 
Laurent Fabius, Ranskan ulkoministeri ja ilmastokokouksen puheenjohtaja, sanoi toukokuussa 2015, että maailmalla on aikaa 500 päivää - eli viime talveen.
 
Penny Sackett, professori ja Australian hallituksen neuvonantaja, totesi 2009: “ Viisi vuotta ja sen jälkeen tuli tuhoaa meidät”.
 
Prinssi Charles lausui 2009, että ihmiskunta tuhoutuu 2017 globaalin lämpenemisen seurauksena. Viime vuonna hän korjasi arviotaan vuoteen 2035.
 
James Hansen, NASA:n entinen korkea virkamies, sanoi 2009: 2013 kaikki on loppu. Hansen ja John Holdren, presidentti Obaman ilmastoneuvonantaja, esitti että maailman väestöä vähennettäisiin kolmeen miljardiin terrorismilla ja sabotaasilla.
 
Elizabeth May, Kanadan Vihreiden puheenjohtaja, sanoi 2009, että loppuun on aikaa enää tunteja.
 
Gordon Brown, Isobritannian entinen pääministeri, arvioi 2009 armonajaksi enää 50 vuorokautta.
 
Hans-Joachim Schnellnhuber, Potsdamin Ilmastoinstituutin johtaja ja paavin katastrofisanoman kirjoittaja, sanoi 2011: “ Se on loppu 2020”.
 
Al Gore, USA:n varapresidentti 1993-2001 ja USA:n presidenttiehdokas 2000 sanoi 2006 että Arktis menettää jääpeitteensä viimeistään 2011 ja että ilmasto muuttuu ratkaisevasti 2016. Jääpeite on yhä, mutta Gore ansaitsi satoja miljoonia dollareita sanomallaan.
 
Isabella Löfvin, Ruotsin ilmastoministeri sanoo, että utiomaat laajenevat ilmastonmuutoksesta johtuen. Todellisuudessa Sahara pienenee koska hiilidioksiidin lisääntyminen lisää kasvillisuutta.
 
Moiset mielikuvitustuotteet ohjaavat globaalia energiapolitiikkaa. Houraillaan hiilidioksiidin vaaroista ja vihreistä energialähteistä.
 
Samaan aikaan väestö päiväntasaajan tuntumassa kärsii luotettavan ja halvan energian puutteesta. Intiassa 300 miljoonaa ihmistä on ilman sähköä. Isobritanniassa Tata sulkee terästehtaansa liian kalliin energian takia ja 44 000 ihmistä jää ilman työtä. Saksassa lähes miljoona kotitaloutta ei kykene maksamaan sähkölaskujaan.
 
Suomessa, maailman kylmimmässä ja harvaan asutuimmassa teollisuusmaassa halpa energia kaadetaan mielettömillä tuulivoima-tukiaisilla ja romanttisilla kuvitelmilla runsaasta ja halvasta aurinkovoimasta ymmärtämättömien poliitikkojen ohjaamina.
 
Sähkön huippukulutuksemme on 14 gigawattia, mutta tuotantokapasiteettimme on ajettu alas 10 gigawattiin. Toivomme voivamme ostaa muualta puuttuvan määrän. Tai sitten palellumme yhdessä vesijohtojen kanssa.
 
Folke Stenman
Fysiikan emeritusprofessori, Helsinki
(Julkaistu 4.4. 2017 HBL/Debatt)
VIHREIDEN SÄHKÖAUTO SYYTÄÄ VEROMARKKOJA JA HIILIDIOKSIDIA
 
Vihreiden vaatima sähköenergia – tuuli-, aurinko-, biomassa-, vesivoima-, ostosähkö – on maailman kalleinta. Vihreiden suosimat sähköajoneuvot – henkilöautot, bussit, ratikat, raidejokerit, junat – maksavat yhteiskunnalle maltaita ja syytävät mielettömiä määriä ilmastonmuutosta jouduttavaa hiilidioksidia (CO2) ilmoille.
 
Vihreät vastustavat leppymättömästi edullista ydinvoimalasähköä.
 
EU:n tilaston mukaan sähköhenkilöautot syytävät ilmoille keskimäärin 57 g/km CO2:ta. Suomessa kulkeva sähköauto aiheuttaa keskimäärin vain 20 g/km CO2-päästöä kiitos ydinvoimasähkömme suuren osuuden.
 
Sitä ette kuule Vihreiden kiittävän. Päinvastoin! Onhan kaikilla muilla ihmisillä, kansalla, varaa maksaa kalleimmastakin vihreästä sähköstä. Ja turhista CO2-päästöistä.
 
RENGASRATSIA – POLIISIN JA LIIKENNETURVAN RENGASMYYMÄLÄ
 
Kesä- ja talvirengaskausien alussa Suomen Poliisi ja liikenneturvallisuutta omalla tavallaan ajava Liikenneturva pysäyttävät autoilijoita liikenteessä, jotta rengaskaupan edustajat pääsevät arvioimaan renkaiden kuntoa ja mittaamaan niiden urasyvyyksiä.
 
Kuntoarvio on liikenneturvallisuuden tekopyhyyden suojassa mitä kaupallisin. Kesärenkaiden laillinen urasyvyys on vähintään 1,6 mm. Tavallinen neuvo omaa etua ajavien ”tarkastajien” suusta kuuluu: ”Aijai, kyllä suosittelemme vähintään neljää milliä, että vältytään vesiliirrosta sateella ja että jarrutusteho säilyy pahassakin paikassa”.
 
Tai että ”renkaassanne on sileämpi laikku ilmeisesti äkkijarrutuksen seurauksena”, tai ”on pikkuisen enempi kulunut ulkosyrjä kuin sisäsyrjä ehkä vääristä pyöränkulmista johtuen ja voi hätäjarrutuksessa johtaa hallinnan menetykseen”.
 
Minkä jälkeen moni autoilija menee aivan tarpeettomasti rengasliikkeeseen ostamaan uudet renkaat autonsa alle.
 
Tätä sikailukauppaa Suomen Poliisi ja Liikenneturva ovat mukana edistämässä tien päällä – sisä- sekä liikenneministeriöiden suosiolla. Vain, pyhittäähän liikenneturvallisuus vaikka minkälaisia asioita.
 
TUULILASIRATSIA – HUONONNETUN LAADUN MILJARDIBISNES
 
Tuulilasi on nykyaikaisessa autossa tullut korin kantavaksi osaksi ja siksi tärkeäksi turvallisuustekijäksi. Lasien tekijät ovat kehityksen myötä sekä ohentaneet että heikentäneet lasien laatua ja kestävyyttä. Samalla tuulilasien koon kasvu, muotoilu kaarevuuksineen, värityksineen ja sisään rakennettuine antenneineen ja elektroniikkoineen on nostanut niiden hintaa moninkertaiseksi.
 
Siitä on syntynyt miljardibisneksen ainekset, joihin Saksassa ensin, sitten Sveitsissä, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa on kuluttajatasolla kiinnitetty yhä enemmän huomiota.
 
Tuulilasikauppa on Suomessakin havahtunut lupaavien kaupallisten näkymien edessä järjestämään tuulilasiratsioita vuodesta 2016 lähtien. Ratsioita on pidetty huoltoasemien pihoilla. ABC-ketju tarjosi tänä vuonna pihojensa P-paikat kaupallisille tarkastuksille.
 
Ratsioiden kummisetänä toimii Autoalan Keskusliitto oman kaupallisen edun ajajana. Autoliiton, Trafin, Metropolian, Tampereen ja Turun ammattikorkeakolulujen ja Oulun yliopiston opiskelijoiden mukanaoloa on pahempi ymmärtää. Tietysti liikennneturvallisuuden eriasteista tekopyhyyttä esitetään perusteluksi.Tiettävästi myös paikallispoliisit ovat olleet mukana antamassa ”asiantuntija-arvioitaan” tuulilaseista.
 
Talvirenkaista irtoavat nastat lienevät tänään meillä ylivoimaisia tuulilasien rikkojia ja kaupan edistäjiä. Tuulilasin kunnon määrittäjinä toimivat tänä vuonna autoalan opiskelijat!. Alle puolet tarkastetuista tuulilaseista todettiin täyttävän kuntomääräykset. Että ”hopi hopi nyt vain ostamaan uusi tuulilasi autoonne liikenneturvallisuden nimissä”.