Korjaamorakennus on osastoitu väliseinillä. Kuvassa on kuorma-autojen korjaamo.
Relais Groupin omistama Raskone hyppäsi pääkaupunkiseudulla uuteen aikaan jättisatsauksellaan.
Raskoneen operatiivinen johtaja Henri Nuutinen (vas.) ja Airportin korjaamopäällikkö Santtu Tuominen (oik.).
Korjaamossa on kuorma- ja linja-autoille sekä pakettiautoille ja perävaunuille omat osastonsa. Huolto- ja korjauspalveluiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat vauriokorjaukset, maalaukset ja päällirakenteiden korjaukset. Raskone Airportin korjaamo on myös Sisun, MANin ja Maxuksen merkkihuolto. Palveluvalikoimaan on tulossa lähiaikoina lisäksi A-Katsastuksen katsastuspalvelut.
Työnjohtajat Pyry Jylhä (vas.) ja Marko Piilo (oik.) kehuivat uusia toimitiloja erinomaisiksi verrattuna Veromiehen ”vanhaan luolaan”.
Raskone Airportin uusi korjaamokeskus sijaitsee Tuusulan Sulankaaressa.
Ajolinjan vieraillessa toukokuussa uusien toimitilojen avajaisissa työnvastaanotossa työvuorossa olleet työnjohtajat Pyry Jylhä ja Marko Piilo kertoivat normaalin korjaamojonon olevan keskimäärin noin kaksi päivää, mutta kiireelliset korjaukset pyritään ottamaan työn alle välittömästi. Työntekijöitä Raskone Airportissa on 55, joista 40 on mekaanikkoja ja loput 15 toimihenkilöitä.
Korjaamorakennuksen keskellä sijaitsevan asiakaspalvelutilan yhteydessä on kahvija eväsautomaateilla varustettu odotustila.
TOIMINTA SAMAN KATON ALLE
Uuden korjaamokeskuksen suunnittelun lähtökohtana oli toimintojen sujuvoittaminen ja kokoaminen saman katon alle. Samassa yhteydessä Raskone Trailer yhdistettiin Raskone Airport nimen alle. Raskone Airportin korjaamopäällikkö Santtu Tuomisen mukaan erityisesti perävaunupalvelujen siirtyminen samaan rakennukseen helpottaa sekä työnjohtoa että asiakkaiden asiointia.
Muuton myötä Raskone sai uudet ruhtinaalliset tilat, mutta se ei ollut ainoa peruste muutolle. Taustalla oli operatiivisen johtajan Henri Nuutisen mukaan piha-alueen pieneneminen Vantaan Veromiehen toimipisteessä.
Päällirakenteiden korjaustilassa on menossa sivupaneelin vaihto Schmitz Cargobullin puoliperävaunuun.
Päällirakenteiden korjaustilassa on menossa sivupaneelin vaihto Schmitz Cargobullin puoliperävaunuun.
Raskone Airportissa on tarjolla laaja valikoima raskaan kaluston palveluita, mutta ei kuitenkaan ihan kaikkia. Pesu- ja rengaspalvelut on haettava muualta. Hinauspalvelut tuottavat ulkopuoliset yhteistyökumppanit.
Sähkökäyttöisten autojen korjauksia varten korjaamolla on säädösten vaatimat korjauspaikan rajausvälineet ja niitä huoltavilla mekaanikoilla on myös tarvittavat koulutukset ja sertifikaatit.
RASKONE OSA RELAIS GROUPIA
Raskone on Suomen suurin raskaan kaluston korjaamoketju 20 toimipisteellään. Sen omistavalla Relais Groupilla on 19 toimipisteen raskaan kaluston korjaamoketju Team Verkstad Ruotsissa ja 21 toimipisteen raskaan kaluston korjaamoketju Team Verksted Norjassa.
Vuonna 1996 tamperelaisesta varaosakaupasta Startax Auto-Electronics Oy:stä alkunsa saanut Relais Group aloitti kansainvälistymisen vuonna 2011 perustamalla Startax AS Viroon. Vuodesta 2020 alkaen Relais Group laajensi toimintaansa korjaamo- ja huoltoliiketoimintaan.
Nykyisellään Relais Group on Pohjoismaiden suurin riippumaton raskaan kaluston korjaamoketju yli 60 toimipisteellä. Yhtiö listautui Nasdaq First North Growth Market -markkinapaikalle vuonna 2019 ja siirtyi päälistalle vuonna 2022 (Helsingin pörssi).
Viime vuonna Raskone Oy teki 60 miljoonan euron liikevaihdolla vajaan kolmen miljoonan euron voiton. Samaan aikaan emoyhtiö Relais Groupin liikevaihto oli 383 miljoonalla euroa, jolla saatiin aikaan 15 miljoonan euron tulos.
RASKONEEN VUODET
1994: Valtion korjaamotoiminnoista tehtiin liikelaitos.
1999: Liikelaitos yhtiöitettiin, syntyi valtio-omisteinen kaupallinen ketju Raskone Oy.
2018: Valtio myi Raskoneen Lease Deal Groupille, alhaista myyntihintaa kritisoitiin julkisesti.
2021: Relais Group osti Raskoneen.
Seitsemän vuotta pelkästään Yölinjalla työskennellyt mekaanikko Toni Ahola kehuu uusia tiloja ja kertoo tykkäävänsä työskennellä öisin.
YÖLINJALLAIN
Raskone Airport on Seinäjoen ja Turun toimipisteiden lisäksi yksi niistä Raskoneen korjaamoista, jossa toimii iltayhdeksästä aamuseitsemään Yölinja. Santtu Tuominen toteaa, että kuljetusyrittäjä voi välttyä seisonta- ajoilta kokonaan, kun päivät ajossa oleva kalusto on mahdollista huollattaa tai korjauttaa yön aikana. Yöllä tehtävien töiden veloituksetkin ovat samat kuin päivällä.
Viimeiset seitsemän vuotta pelkästään Yölinjalla työskennellyt mekaanikko Toni Ahola toteaa, että Yölinja ei ole kuitenkaan verrattavissa sairaaloiden ensiapuun, koska 99 prosenttia Yölinjan töistä on ennakkoon tilattuja huoltoja ja korjauksia. Loput yksi prosenttia on sitten päivystysluonteisia korjauksia.
Tuusulan korjaamon Yölinjalla työskentelee yöaikaan kolme mekaanikkoa ja he hoitavat myös tarvittavan asiakaspalvelun. Työnjohtoa ja varaosapalvelua yöaikaan ei ole, joten työt on suunniteltava ja varaosat varattava huolellisesti etukäteen.
VALTION KORJAAMOSTA NYKYPÄIVÄÄN
Tätä artikkelia kirjoittaessa tuli mieleen oma kokemukseni, kun vuonna 1980 olin ammattikoulun työharjoittelujaksolla Kuopion Postiautovarikolla, jonka toiminta myöhemmin päätyi osaksi Raskonetta. Edeltävät kaksi viikkoa olin ollut vastaavan työharjoittelujakson moottoritien toisella puolella Scan-Autossa.
Scanian kiireisen työtahdin jälkeen työskentely Postiautovarikolla tuntui leppoisalta. Valtion omistamalla korjaamolla korjattiin pelkästään valtion omaa kalustoa. Asiakaspaine niin kustannusten kuin korjausten kestonkin suhteen oli tuntematon käsite. Korjaushalliin tuotiin vain puhtaita ja kuivia autoja. Jos huoltoa tehdessä lattialle valui öljylätäkkö, niin paikalle riensi nopeasti siivooja.
Tein vanhemman asentajan työparina ison huollon Postin keltaiseen linja-autoon. Hän peruskunnosti moottorin, minun tehtäväni oli uusia kaikki jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmän vesiletkut sekä jarrukellojen kalvot. Minkäänlaista vikaa tai edes kulumisen merkkejä osissa ei ollut, mutta toimenpiteet kuuluivat auton huolto-ohjelmaan ja ne tehtiin sen mukaisesti. Tätä tekniseen osaamiseen keskittynyttä oman kaluston korjaustaustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi kaikkien Raskoneiden toimipisteiden toiminta ja palvelu eivät ole takavuosina juurikaan kuljetusyrittäjien keskusteluissa kehuja saaneet.
Paikkakuntakohtaisia eroja on toki ollut ja on varmaan vieläkin, kuten muissakin korjaamoketjuissa. Raskoneen on noussut jopa pienten kuljetusyrittäjien suosioon, josta olkoon yhtenä esimerkkinä Lahti. Vaikka siellä on Mercedes-Benzin maahantuojan Vehon merkkihuolto, silti moni tähtikeulainen käy Raskoneella.
Raskone hankki viime vuonna Wetteri Autolta raskaan kaluston korjaamot Joensuusta ja Kajaanista. Kauppaa voidaan pitää merkittävänä, sillä näin Raskone sai ensi kertaa suositun Scanian huoltoedustuksen. Raskoneeseen ovat tukeutuneet Suomessa pienemmät kuorma-automerkit, joilla ei ole ollut mahdollisuutta rakentaa omaa merkkihuoltoverkostoa Scanian, Volvon ja Mercedes-Benzin tavoin. Raskoneella on ollut viime vuosina Scanian ja Volvon huoltokampanjoita, joten töitä on pyritty hankkimaan valtamerkeillä operoivilta, suuresta asiakaskunnasta.
Aikanaan valtion omistuksessa olleissa korjaamoissa toimintatapojen juuret ovat syvällä. Raskoneella on varmasti tehty paljon asiakaspalvelun kehittämiseksi. On kuitenkin helppo uskoa operatiivisen johtajan Henri Nuutisen toteamus, että ”päivittäin joudumme muistuttamaan itseämme, että nyt palvellaan maksavia asiakkaita”.
Raskoneen asiakaskunnasta löytyy edelleen tuttuja nimiä valtion omistuksen ajoilta. Esimerkiksi Posti kuuluu yhä uskollisiin asiakkaisiin.
Teksti ja kuvat: Ari Jääskeläinen