Valta vaihtui Suomessa, kun uuden hallituksen ministerit nimitettiin presidentin toimesta. Pääministeriksi nimitetty SDP:n Antti Rinne sai koottua viiden puolueen hallituksen kohtuullisen nopeasti toukokuussa järjestettyjen eduskuntavaalien jälkeen.

 

On sinänsä hyvä, että hallitusneuvottelut saatiin käytyä yllättävänkin kivuttomasti ja maahan hallitus jo kesäkuun alkupuolella, sillä Suomen Euroopan Unionin puheenjohtajakausi alkaa heinäkuun alussa.

 

Kuljetusala on mielenkiinnolla seurannut neuvotteluja. Positiiviselta hallitusohjelman neuvottelutuloksessa vaikuttaa esimerkiksi lausuma, että ”väyläverkkojen osalta on tarve siirtyä pitkäjänteisempään ja suunnitelmallisempaan kehittämiseen sekä korjattava pitkään jatkunutta investointien alirahoitusta”.

Hallitusohjelmassa myönnetään haasteet pitää jo rapistunut tieverkosto kunnossa. Perusväylänpitoon luvataan vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Korotuksen sisällä talvikunnossapidolle taas luvataan 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Perusväylästöön ja alempaan tieverkkoon satsaamisen lisäksi hallitusohjelmassa suunnitellaan uusia infrainvestointeja, joita on ilmeisesti tulossa varsinkin raidepuolelle. Kesäkuussa julkaistavassa lisäbudjetissa käynnistetään liikennehankkeet. Tärkeää olisi, että hankkeet eivät kohdistu vain raideliikenteeseen, tieinfran tulee saada myös osansa.

Suomalaiseen tienpitoon on kauan toivottu pitkäjänteisyyttä. Edellinen hallitus alkoikin kehittää 12-vuotista liikennesuunnittelua, jonka on tarkoitus alkaa vuonna 2020.

Pelkkä teiden kunto ei takaa sujuvan liikenteen ja kuljetusten toteutumista. Kuten tässä lehdessä (s. 60) nostetaan esille, on suomalainen liikennevalvonta suurien haasteiden edessä.

Liikkuva poliisi lakkautettiin vuonna 2014. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan poliisin liikennevalvonnan valtakunnallinen ohjaus ja koordinointi ovatkin vähentyneet viimeisten viiden vuoden aikana, kuten myös poliisin liikennevalvontaan käyttämä henkilötyövuosimäärä.

VTV:n raportti on luultavasti päätynyt jossain vaiheessa hallitusneuvotteluja pöydälle, sillä hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa raskaan liikenteen valvontaa, minkä lisäksi tarkoitus on kasvattaa yleisesti poliisien määrää.

Liikennevalvonnan suhteen paperille on päätynyt oikeansuuntaisia asioita, mutta käytännön toimet tulee tehdä järkevästi. Raskaan liikenteen valvonnan näkökulmasta pelkkä poliisien lukumäärän lisääminen ei riitä. Poliisit tarvitsevat lisäksi oikeanlaista koulutusta ja se pitää kohdentaa oikein.

Raskaan liikenteen valvonnassa tarvitaan sellaista yksityiskohtaista tietoa, että sitä ei ole välttämättä mielekästä antaa koko poliisivoimille. Liikenteen valvontaa hoitaisivat parhaiten siihen erikseen koulutetut yksiköt.

Hallitusohjelma on aina aluksi pelkkiä sanoja ja pitkälti ympäripyöreitä lupauksia paperilla. Hallituksen työn oikea arvo näkyykin lopulta siinä, miten lupaukset toteutetaan käytännössä.

Realismi astuukin kehiin jo elokuussa, kun hallituksen esitys vuoden 2020 budjetiksi pitää saada kasaan.