Rajakorruptiota on tutkittu ensimmäistä kertaa suomalais-venäläisenä yhteistyönä oikeusministeriön käynnistämässä Korruptio Suomen ja Venäjän rajalla -tutkimushankkeessa. Korruption yrityksille aiheuttamista konkreettisista lisäkustannuksista saatiin tarkimpia arvioita kuljetusyrityksiltä.

Suorat erilaisina pimeinä maksuina maksetut kulut vaihtelivat haastatelluissa yrityksissä liikennemääristä riippuen 10 000 eurosta yli 20 000 euroon vuodessa. Niiden lisäksi epäsuorat, erilaisista ylimääräisistä pysähdyksistä ja lakiin perustumattomista, kuittia vastaan maksetuista maksuista aiheutuneet vuotuiset ylimääräiset kulut arvioitiin minimissään yli 50 000 euroksi yritystä kohti. Näitä ylimääräisiä kustannuksia ei tiukasti kilpaillulla kuljetusalalla yleensä kyetty siirtämään kokonaisuudessaan asiakkaille, vaan ne vaikuttivat suoraan yritysten kannattavuuteen.

Suurimmat menetykset olivat aiheutuneet asiakkaiden tekemistä tulli- ja veropetoksista, joista vastuun viime kädessä kantoi kuljetusyritys. Tapauskohtaiset kulut saattoivat nousta useisiin satoihin tuhansiin euroihin. Kokemuksia oli lähes kaikilla haastatelluista suuremmista kuljetusliikkeistä.

Korruption arvioitiin muodostavan vastaavasti venäläisille viranomaisille merkittävän lisätulojen lähteen. Yksin yhdellä kaakkoisrajan Venäjän puoleisista raja-asemista pelkästään tullin työntekijöiden arvioitiin ansaitsevan keräämillään laittomilla maksuilla vähintään kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Suomessa tutkimusta varten haastateltiin 15 virkamiestä ja 13 liikemiestä. Venäjällä Karjalan tasavallassa tutkimus toteutettiin pääasiassa lomakekyselyin ja siinä oli mukana 15 virkamiestä ja 15 liikemiestä. Korruptiosta Suomen ja Venäjän rajalla tehdyn tutkimuksen tulokset julkistettiin oikeusministeriön järjestämässä seminaarissa.